Missäs Prismassa näit nuo? Pitää kai käydä naapurikunnan Prismassa tarkistamassa tilanne.

Nähtävästi ohjaintikkujen ahjo ei ole enää kahdeksankulmainen vaan pyöreä, kuten se on kaikissa aiemmissa Nintendon kotikonsoleissa ollut. Lähdelinkissä muut uudistukset.

Pakko viilaa pilkkua, Cubessa se oli kahdeksankulmainen.
Pyöreä ahjo on mielestäni aina sopinut analogeihin paljon paremmin kuin tuo vähän epämukava kahdeksankulmio.

Mietityttää, että tuleeko tuo olemaan tosiaan langatonohjain, kun luulisi kuvan lähettämisen kuitenkin vievän aika paljon tehoja. En kyllä tiedä tarkkoja speksejä laitteesta, joten kai olen väärässä.

Vihdoin sain kolmosen käsiini pari päivää sitten (tietysti boksille) ja pääsin pelastamaan galaksia. Tunnelma on ollut todella vahva tässä osassa ja hieno nähdä vanhoja kavereita taas. On jännä miten peli voi saada tunteita pintaan puhumalla aikaisempien tapahtumista ja mitä hahmot ovat kokeneet yhdessä. Aikaisemmissa peleissä hahmot ovat puhuneet lähinnä vain Shepardille, mutta tällä kertaa hahmot keskustelevat ja heittävät läppää myös toistensa välillä, joka on paljon uskottavampaa.

Ohjattavuus taistelussa on kyllä paljon miellyttävämpää, kaikki tuntuu paljon smoothimmalta eikä koko ajan ole sellainen "kamoon seuraava keskustelu" fiilis.

Hahmojen kasvoanimointi on paljon katsottavampaa kuin edellisissä osissa - Shepard oikeasti näyttää edes jotain tunteita kasvoissaan.

Multiplayer on ollut iha ookoo mättöä. Yllättävää miten se on alimmalla vaikeustasolla vaikeampi kuin yksinpeli.

Loistavaa settiä, 9-10h kasassa ja on vaikuttanut jopa paremmalta kuin aikaisemmat osat. Odotan reaktiotani tähän kuuluisaan loppuun.

Urban Championsista?

Aah, TimeSplitters 2:sta Cubella, parhautta. Double Dash on paras kartingpeli evö. Bomberman Generationin moninpeli on hemmetin hauskaa, vieläkin silloin tällöin tulee laitettua Gamecube telkkariin kiinni sen takia. Super Mario Sunshine oli myös kiva, vaikka aika on osittain kullannut muistot sen suhteen.

Enkä vieläkään ymmärrä miksi Smash Bros on niin suosittu, siihen kyllästyy matsin tai parin jälkeen. 

Tämä biisi soi vieläkin välillä päässä. Hauska kipale!

Facebook.

Oli pakko poistaa tili sieltä kun ei enää jaksanut sitä turhanpäiväistä tuuban jauhantaa. Pisti vain ärsyttämään.

https://www.youtube.com/watch?v=eVHVNAkyMIE

Uu mama.

Kotimaista tuotantoa oleva Reset on jonkinlainen puzzlepeli jossa mennään ajassa taaksepäin pulmien ratkaisemiseen tai jotain sinne päin. Ainakin trailer on siisti.

Heh, tuohan oli ihan hauska pätkä

Kiinnostaa kyllä minkälainen tekele tuosta nelosesta tulee. Kolmonen oli pieni pettymys, eikä siinä ollut oikein sellaista seikkailumaista fiilistä kuten Combat Evolvedissa tai 2:ssa oli. Reachiä kokeilin jonkin verran kaverilla, mutta ei oikein sytyttänyt. Toivon että 343 toisi uusia tuulia sarjaan ja ottaisi enemmän irti Halon universumista.

Darksiders tuli läpäistyä ja pelikello näytti muistaakseni jotain hieman alle 20h luokkaa (vaikka raptr väittääkin että tuli pelattua 26h). Aivan loistava peli kyseessä ja mielestäni yksi genin unohdetuista helmista.

Harmittaa kun en ole saanut peliä läpäistyä kun joku 13h jälkeen peli meni jotenkin tylsäksi, vaikka todella halusin tykätä siitä.

Shadows of the Damnedin läpäisin, ihan jees peli. Jollakin tapaa itseään toistava, mutta ei onneksi liikaa kun peli kestää jotain 7-8h vetää läpi ja tämän sanon siis hyvänä asiana. Muutamassa kentässä tuli hyvin omaperäisiä juttuja vastaan ja pelin designiakin on kiva jäädä katsomaan.
Ampuminen painottuu enemmän tarkkuuteen ja nopeuteen kuin suojassa takana kykkimiseen, joka tuntui kivan tuoreelta. Joitakin kohtia joutui pelaamaan useamman otteeseen yhden vihollistyypin takia, joka heti koskettaessa laittaa ruutuun quicktime eventin ja sen missatessa kuolee heti, joka ärsytti.

Päähahmot heittää ihan kivaa läpänderiä ja välillä jopa hauskaa sellaista. Tietysti fallosvitsit kävivät vanhaksi todella nopeasti, mutta onneksi niitä ei viljelty paljoa loppupuolella. Garcia Hotspur on muuten aika helvetin kova nimi jannulle.

Ihan kiva peli, kyllä tämän uusiksi pelaa joskus ja sai kiinnostumaan tuosta Suda 51:n Lollipop Chainsawista, joka hengessä vaikuttaa samanlaiselta, mutta mielenkiintoisemmalla taistelusysteemillä.

Sunshine ei ehkä ole sitä parasta Marioa, mutta onhan se ihan hauska peli. Mielestäni pahin ongelma oli kamera ja jotkut kentät vaativat aika tarkkaa hyppimistä ja Mario ohjautui jotenkin liian "ilmavasti" sellaiseen, erityisesti niissä secret levelissä joissa ei ole FLUDDia.

Joko se on oikeasti huono tai loistavan paska... mutta oikeasti KAUHULEFFA? Löytääkö teinit Sepon salaisen pontikan valmistusvälineet ja Seppo joutuu kylmästi tappamaan nuorukaiset? Sitten tietysti koko juttu olikin vain jonkun hahmon unta ja kaikki onkin ihan hyvin.

Mr Scratchin puheenvuoro. Loistavaa 4th wallin rikkomista. Ja onhan Ilkka ihku <3

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=7cEXYWJPMIA

Empire today... heh... söpöä.

Mitä helvettiä juuri katsoin.

Double Dashia ja Halo 2:sta porukalla, count me in, kunhan ei ole menoja silloin.

AC1 oli ihan kiva peli, mutta ei ole ollut kiinnostusta sen enempää. Tuo 3 on tapahtumapaikan perusteella aika mielenkiintoinen, mutta koko sarjan tarina on jotain ihme Dan Brown salaliitto kamaa että ei oikein jaksa siihenkään tutustua.

Pelin ostaneita alkaa ärsyttämään kun ei saatu tuota silmälappua ja se julkaistaan 5€:n DLC:nä, mutta sitten naristaan kuinka Remedy yrittää vain rahastaa. Remedy on selkeästi uusi Capcom!

Ei Crackdown mitään aivot narikkaan settiä ole, jos pelaa vähänkin vaikeammalla tavalla sitä läpi.

Itseeni iskee enemmän niiden vihreiden pallukoiden keräily ja muuten vain kaiken räjäyttely. Sellaista kivaa vapaata spedeilyä. Nyt kun olen jumissa yhdessä pomossa alkaa jo semisti ärsyttäämään

Black Booksiin kannattaa ehdottomasti tutustua, jos maha ei mene kuralle brittihuumorista.

Täytynee myöntää että jos olisin tuosta tiennyt aikaiseimmin olisin helposti antanut pisteeni Frasierin sijasta tälle.

[South Park]

Sherlock – Breaking Bad

South Park – NCIS

Big Bang Theory – Fresh Prince of Bel air

Everwood – Twin Peaks

Anthony Bourdain: no reservations – Metalocalypse

MacGyver – Happy days

Black Books – Frasier

X-Files – Band of Brothers

Gamestopissa kävin pelejä vaihtamassa ja mukaan tarttui Crackdown ykkönen ja Shadows of the Damned (PS3). Kumpikin ovat kiinnostaneet jo todella pitkään ja molemmat ovat ensitestauksen jälkeen tuntuneet hyviltä pelata. Crackdown on loistavaa aivot narikkaan settiä vähän kuin GTA steroideissa ja SotD on mukava annos Nipponin poikien pelisuunnittelua.

Tuli vedettyä Rochard läpi. Aika keskinkertasta settiä se loppujen lopuksi oli. Laatikoiden liikuttelu ja ampuminen oli kyllä oikeasti todella hauskaa, mutta kenttäsuunnittelu oli vähän itseään toistava, eikä puzzletkaan olleet haastavia, vaikka oli siellä pari hankalaakin aivopähkinää. Olisin kaivannut reilusti enemmän puzzleja ja fysiikoilla leikkimistä. Pelin loppupuolella saa haltuunsa G-lifterin, jolla voi kantaa myös vihollisia oli hauskinta pelissä, jotenkin niin tyydyttävää tappaa vihollinen toisella vihollisella.

Ei Rochard kuitenkaan hintalaatusuhteeltaan ole mikään huono peli, kyllä sen kerran ainakin läpi vetää ja varmaan tulee palattua joskus leikkimään niillä laatikoilla. John St. Johnista plussat.

Burnout Paradisesta tuli saatua Burnout-lisenssi. Jotain 23-24 tuntia pelattua sitä eikä vieläkään näytä kyllästymisen merkkejä. Mitä enemmän pelaa Paradisea sitä hauskempaa siitä tuntuu tulevan. Loistava autopeli. Keräiltäviä kylttejä ja aitoja ei enää ole paljoa etsittävänä, mutta läpäisyprosentti on vasta jotain 55% kohdalla. Autojakin riittää vielä metsästettäväksi omaan talliin. Nettipeliä tulen tykittämään vielä tulevaisuudessakin kaverin kanssa.

Vähän himottaisi ostaa tuo Big Surf Island DLC, olisi kiva nähdä uudempiakin reittejä. Täytyy tutkia onko se hintansa väärti.

Jos kaikkien EA:n urheilupelien kannet olisivat tuollaisia niin varmasti ostaisin.

Suomalaisen Nitro Gamesin tekemä Pirates of the Black Cove julkaistiin Japanissa. Kansitaide eroaa vähän täällä lännessä.

http://www.japanator.com/well-played-paradox-interactive-22219.phtml

Täytyypä hehkuttaa miten hyvä peli tuo Jamestown on. Shmupit ovat muuten olleet minulle unknown territorya, mutta Humble Bundlessa mukana tullutta Jamestownia tulee pelattua usein. Todella koukuttavaa menoa ja vaikeustasot antavat paljon lisäarvoa. Pelissähän on vain neljä kenttää (en ole vielä edes läpäissyt viimeistä kenttää) ja mukana on myös
tajuttoman vaikeita challengeja.
Pitää myöhemmin kokeilla padilla peluuta mutta näppiskin on toiminut hyvin. Hiiriohjaus on aika tarkka ja sopii varsin hyvin gunner aluksen ohjaamiseen, tosin se tuntuu vähän liian raahavalta.
Peliä pystyy myös pelaamaan neljän pelaajan voimin (vain local co-op) ja ihan hauskaa se oli kaverin kanssa räiskiessä.

Peliä saa alle kympillä mm. Steamista, ei paha hinta.

[Killzone 3 -peli-illat]

Killzone 3 -peli-illat

- Ephram
- Runner
- Aleksiz
- tetsuo
- Noppa

Voisi pitkästä aikaa vähän tulla räiskimään.

En jaksa kaikkia vuosia kahlata läpi mutta vuosi 2002 pisti silmään. Sinä vuonna julkaistiin TimeSplitters 2, Kingdom Hearts ja Eurooppaan saapui Halo. KH:ta en muistaakseni saanut kuin vuoden, parin päästä.

TS2 oli ensimmäinen kosketus FPS:ään. Ja huh, mitä settiä se olikaan. Ei ole sen jälkeen julkaistu montaa räiskintäpeliä joka monipuolisuudellaan voittaisi TimeSplitters 2:sta.

Kingdom Hearts oli ensimmäinen peli, jossa tosissani uppouduin tarinaan ja tästä pelistä luultavasti alkoi "hoosee" pelaaminen. KH:ssa on jopa parempi Disney fiilis kuin monissa Disney elokuvissa. Taistelusysteemi toimi ja seikkaileminen oli todella siistiä. KH2 olikin aikoinaan pettymys kun se peli oli tungettu täyteen animekamaa ja Disney fiilis heitettiin ikkunasta ulos, vaikka ohjattavuus oli valovuoden ykköstä parempi.

En edes omistanu itse vuosiin Haloa, mutta tätä tuli tykitettyä aina kaverilla co-opissa tai multiplayerissa kolmen muun kaverin kanssa. Tähän peliin liittyy monia kultaisia muistoja. Yksinpelin maailma, vaikka ei olekaan ehkä hirveän monipuolinen, oli muksuna jotenkin niin mielenkiintoinen ja sitä teki mieli tutkia. Pidin pelin vapaista ympäristöistä, vaikka joskus niissä saattoikin eksyä.

1999 oli myös kova yksi kova vuosi, kiitos THPS1 ja Pokemon R&B.

Killzone 3 oli ihan jees peli. Aika jännä veto Sonylta. Kaverin kanssa vedettiin netissä muutamat matsit ja on se expan keräys semisti koukuttavaa. Todella paljon hyviä ideoita, mutta toteutus on jäänyt vähän puolitiehen. Suurin osa kartoista ovat todella tylsiä ja ahtaita, haluaisin nykyräiskintöihin enemmän vapautta kuin vain parit käytävät ja pienen aukion keskelle kenttää.

Donkey Kong Country.

Kummatkin pelit ovat rakkaita, mutta DKC on kuitenkin parempi peli. Plus parhaimpia soundtrackeja ikinä. En keksi muuta sanottavaa mitä en olisi jos sanonut, upea peli.