Itselläkin olisi tuo seuraavaksi vuorossa. Toivon, että nämä sateiset paska ilmat jatkuu vielä pari päivää niin ei tule pahemmin valo häiritsemään peli nautintoa.
Tämä tuli pari viikkoa sitten ostettua verkkiksestä 29e hintaan. Ajattelin, että tämä olisi varsin hyvä peli ryyppy iltaa varten, mutta valitettavasti broidi ei jaksanut kovin montaa matsia pelata. Onneksi kuitenkin netistä löytyi la-ma välillä seuraa ihan mukavasti. Asiaan vaikutti varmasti se, että peli oli eshopissa tarjolla 25e hintaan. Luonnollisesti hävisin varmaan 90% matseista, mutta online pelissä häviäminen ei ole koskaan ollut niin hauskaa kuin tässä. Edes se ei haitannut yhtään, että monessa matsissa oli pienempää tai isompaa lagia joka pahimmillaan aiheuttaa tuntuvaa viivettä ohjaukseen. Pelaaminen oli vaan niin julmetun hauskaa ja tuota tuli pelattua yhteensä 8-9 tuntia jonka jälkeen iski jo ähky.
Yksinpelikin tuli pelattua kahdesti läpi ja uusin (jo yli 6kk sitten tullut) päivitys lisäsi myös kokonaan uuden maailman pelattavaksi sekä uusia hahmoja kuten silent hillistä tutun pyramidheadin joka voi tappaa vihollisia miekallaan. Kyllä tämä helposti oli hintansa arvoinen ostos.
Jaksoin itsekin eilen rekisteröidä fyysiset pelit ja tuli niistä 600 kolikkoa. Mielenkiintoisesti axiom vergestä sai 70 kolikkoa vaikka se maksaa eshopissa vain 18e ja digi versiostakin saa vain 80 kolikkoa. Nyt mulla on yhteensä 1030 kolikkoa jotka tulee käytettyä deemon ostoon. Ihan kiva 10e alennus 29e pelistä.
Itselle visuaalinen puoli ainakin demon perusteella on suurin turn off. Ainakin telkkarin kautta pelattuna alkoi oikeasti silmiä särkeä. Jos peli osottautuu arvostelujen perusteella mielenkiintoiseksi niin täytyy sitten testata ihan switchin oman ruudun kautta jos se pienempi ruutu helpottaisi.
Jos tämä olisi tehty samalla tyylillä kuin bravely default / second niin tämä saattaisi olla aika odotettukin peli.
Saattaa jäädä kolikoiden hyödyntäminen tekemättä xenobladen ja kingdom battlen kohdalla.
"Gold Points can be used toward eligible digital game and DLC purchases for the Nintendo Switch system, excluding passes, automatic renewals, in-game items, and virtual currency."
Taas tuli kasvatettua levy kokoelmaa. Cdonissa oli jo muutenkin vinyyli alet menossa ja sitten sai vielä koodilla 20e pois 100e ostoksesta. Pakkohan se oli valikoimaa selata ja pari tuntia siinä taas menikin. Tosin tällä kertaa ongelma ei ollut paljoudesta johtuva valinnan vaikeus vaan oli oikeasti vaikea saada tuo 100e täyteen.
Ekana mukaan tarttui Iced Earth - Live in Ancient Kourion Kyseistä bändiä tuli kuunneltua ekan kerran joskus vuosia vuosia sitten ja sen jälkeen tuo onkin unohtunut joten nyt oli hyvä tilaisuus palata tämän pariin.
Sitten tuli napattua kolme kotimaista levyä eli children of bodom - halo of blood, Finntroll - Blodsvept sekä uusi tuttavuus S-Tool joka iski kerrasta varsin hyvin. Tuben kommenttien perusteella tuo muistuttaa paljon sentencedia, mutta meitsi on viimeksi kuunnellut sentencedia yli 10 vuotta sitten joten muistikuvat on siitä varsin hatarat.
Viimeisenä levynä tuli otettua Avril Lavigne - The Best Damn Thing. Hieman pirteämpää musaa kaiken tuon metallin rinnalle. Tuo levy on maannut oman koneen kovolla jo vuosia ja viimeksi pari viikkoa sitten tuli kuunneltua läpi. Varsin jees levy ja vinyylikin on vaaleanpunainen :D.
Cdon ilmoitti myös eilen postittaneensa. En kyllä odota saavani perjantaiksi kun laittoivat ihan kirjelähetyksenä tulemaan ilman seurantaa. Noiden tuleminen tuntuu kestävän aina 2-3 päivää pidempään.
Odotan kyllä näiden pariin pääsemistä vaikka ykkönen tuli pelattua xbox 360:lla 2-3 kertaa ja WiiU:lla 5-6 kertaa läpi ja kakkonenkin tuli pelattua vissiin neljästi. Helvetin hyviä pelejä jotka sopii ihan casuaalista pelaajasta taidokkaasti combottelevien pelaajien peleiksi.
Viimeinkin syy ottaa fyysisistä peleistä kolikot talteen. En ole vielä yhtäkään rekisteröinyt juuri sen takia kun kolikoille ei ole ollut mitään käyttöä ja ne myös vanhenee.
Tuli nuo yllä mainitut kiekot haettua postista. Olisihan se ollut ihan kiva jos tuon megadethin mukana olisi tullut myös kotelokin. Noh laitetaan jonkun muun levyn kanssa samaan koteloon kun muutamassa kotelossa on paikat kahdelle levylle vaikka albumi on vaan yhdellä levyllä. Mukavana yllärinä Amaranthen levy oli läpinäkyvä oranssi ja spiritual beggars läpinäkyvä vihreä.
Satyriconin tuorein deep calleth upon deep ja Marilyn Mansonin uusin heaven upside down.
Lasken itseni jonkinlaiseksi Manson faniksi ja hyllystä löytyy kaikki studio albumit golden age of grotesque levyyn saakka, mutta tuon jälkeen musan taso lopahti ja seuraavaksi julkaistu eat me, drink me oli jo niin mitäänsanomatonta kamaa ettei se herättänyt mitään osto haluja. Seuraavana tullut high end of low ei ollut paljon parempi, mutta born villain sekä pale emperor oli jo parempia, mutta edelleen niidenkin ostaminen jäi. Tämä uusin taas on parhaina hetkinään melkein antichrist superstar levyn tasoa ja nyt kun tuon on kuunnellut yli 20 kertaa läpi niin itselle tuossa ei ole yhtään huonoa biisiä.
Satyriconilta en omista kuin volcano levyn joka tuli ostettua seuraavalla kauppareissulla kun aikoinaan näin moon tv:lta fuel for hatred biisin musavideon. Tuota ennen ainoa satyrin biisi jonka olin kuullut oli mother north joka siihen aikaan kuulosti omaan korvaani helvetin tylsältä, mutta fuel for hatred oli helvetin menevä ja agressiivinen biisi eikä levyyn tarvinnut muutenkaan pettyä. Tuon jälkeen bändi jäi hyvinkin vähelle huomiolle kunnes viissin vuosi (vai kaksi) sitten ostin at the opera levyn jossa satyricon esiintyy norjan kansallisoopperan kanssa ja aivan helvetin hyvähän se oli ja jopa se mother north iskee nykyään. Tämä uusinkin on täyttä timanttia alusta loppuun vaikka ekan kerran levyn nimikko biisin kuullessani olinkin epäileväinen. Kyllä sekin sitten toimi vallan mainiosti kun sen kuuli kolmannen kerran.
Oma suosikki on helposti to your brethren in the dark jonka simppeli riffi onnistuu kuitenkin kuulostamaan suorastaan koukuttavalta. Kivana yksityiskohtana levyn kotelo on karkeampaa materiaalia joka sopii tuohon kansikuvaan hyvin. Tästä tuli muutenkin ostettua clear vinyl versio kun hintaa oli vain euron enemmän mitä perus mustalla.
Tänään lähti cdonista tilaukseen myös Spiritual beggars - Mantra III (LP+CD), Megadeth - Dystopia (picture vinyl) ja Amaranthe - Maximalism
Tämä kun on tehty niin laiskasti, että vaikeustaso määrittää kuinka paljon sinä ja vihut aiheuttaa vahinkoa eli ongelma sinänsä ei ole vihujen skaalautumisessa.
Jostain syystä en näköjään tähänkään aiheeseen ole pahemmin kirjoittanut vaikka lopulta tätä tuli pelattua yli 200 tuntia. Joten vedän copy / pastella tekstit konsolifinin puolelta jotka tuli kirjoitettua vuosi sitten. Oikeastaan pelkkää modeihin liittyvää juttua, koska perus skyrim on...noh perus skyrim josta ei pahemmin ole sanottavaa kaikkien vuosien jälkeen.
Falskaar sisältää uuden ison alueen, tarinan ja läjän sivutehtäviä. Tarinaa vaan ei pääse läpi, koska viimeinen quest ei käynnisty. Modin kommenteissa monella sama ongelma ja googletuksen perusteella pc pelaajat kärsi tuosta jo vuonna 2014. Sitä en tiedä korjattiinko tuota koskaan edes pc puolella modin tekijän toimesta, mutta ainakin ne viestit mitä luin oli vaan pelaajien antamia neuvoja miten tuon ehkä saa toimimaan konsolikomentojen avulla. Eipä tuossa sinänsä mitään menetä kun koko viimeinen tehtävä sisältää vain muutaman minuutin dialogia, laimean tappelun ja vielä laimeamman lopetuksen. Konsoli versiosta ilmeisesti puuttuu vielä koko loppu videokin joten vähintään se on pakko katsoa tubesta.
Muuten kyllä pelaaminen oli kivaa vaikka tarina tehtävissä on melkein aina vähintään yksi AI hahmo mukana ja niillä on välillä vaikeuksia löytää reitti eteenpäin. Sivutehtävät sitten olikin hyviä ja itse onnistuin Falskaarissa kuluttamaan 15-17 tuntia joista se tarina kestää ehkä 3-4 tuntia. Kun tekeminen loppui ja matka kävi taas kohti skyrimia niin fiilis oli aika haikea sillä tuolla olisi mielellään ollut vielä pidempäänkin.
Treasure of the first nords oli ihan kiva quest jossa löydetään kuollut tyyppi tien vierestä ja sen taskuista löytyvän ohjeistuksen perusteella hommataan neljä avainta joilla pääsee hakemaan kyseisen aarteen. Tämä sisältää pari uutta luolastoa kuten esim solituden viemärit. Aikaa meni ehkä 1-1.5t kun vaihteeksi koitin hiipimällä vetää alueet läpi.
Dwemer colosseum on nimensä mukaisesti areena mättöä jossa pelaaja tahtomattaan joutuu areenalle ottamaan matsia, mutta tuon jälkeen voi ihan vapaaehtoisesti alkaa taistelemaan kohti mestaruutta. Varsin hyvin tehty paketti joka sisältää myös ihan jees ääninäyttelyn ja matsien aikana myös yleisö hurraa. Vaikka sen ihan selvästi huomaa, että tuo on vain muutaman sekunnin pätkä joka pyörii loopilla niin kyllä se fiilistä kohottaa. Varsinkin kun yleisön reaktiot muuttuu matsin tapahtumien mukaan. Lopulta kun pääsee mestariksi niin palkinto oli jotain sellaista mitä en odottanut...
Tuo on samalla asunto ja tilaa on paljon aseille, haarniskoille ja muullekin roinalle ja myös eri kasveja löytyy. Dwarven oil toimii polttoaineena ja yhdellä purkilla pääsee matkustamaan johonkin ennalta määrätyistä kaupungeista eli periaatteessa tuo on vaan hienompi tapa käyttää fast travelia, mutta on se vaan pirun siisti.
Forgotten dungeons lisää peliin yli 40 uutta luolastoa jotka ovat vieläpä hyviä. Olen noista pelannut ehkä n.20 ja suurin osa kestää helposti puolikin tuntia kun koittaa kaikki paikat koluta. Myös sille täytyy nostaa hattua, että nämä ei tunnu copy/paste kamalta vaan jokainen paikka tuntuu tarpeeksi erilaiselta. Kokoakin on vain n.13mt ja tämä löytyy myös ps4:lle.
Jurgholm oli varsin hyvä 2-3 tunnin seikkailu. Aluksi hommataan eräälle khajitille 4 pulloa skoomaa jonka jälkeen saadaan tietää mistä saadaan avain jolla pääsee Jurgholmiin. Varsinainen luolasto alkaa simppelinä kaivoksena, mutta mitä syvemmälle mennään niin sitä enemmän maisemista yllättyi.
Lopulta oma vaatimaton modi listaus näytti tältä: https://abload.de/img/modit3mnswh.jpg Tuosta listasta ainostaan yksi haarniska oli turha ja sitä ei tullut käytettyä ja compound bow oli niin ylivoimainen, että se jäi koristeeksi.
Videoita quest modeista. Clockwork lisää ison "linnan" asunnoksi ja siihen sisältyy myös iso asevarasto ja ihan mukava quest. Forgotten city on lyhyesti tiivistettynä skyrim versio päiväni murmelina leffasta eli jos haluat hyvän lopun niin tulet kokemaan saman päivän uudestaan ja uudestaan. Kunnes lopulta ratkaiset syyn joka aiheuttaa kaikkien kuoleman. Falskaar ja forgotten dungeons tulikin jo selitettyä.
Clockwork linnan asevarasto joka tuli täytettyä aseilla ja haarniskoilla. Meni siinä hetki jos toinenkin.
Axiom verge tuli viimeinkin hommattua. Switchin multiverse paketti (julkaisu oli 26.1.) tuli hommattua, koska siinä tulee soundtrack cd kaiken muun lisäksi.
No nyt se on koettu. Jopa kahdesti. Ennen ostamista katselin tubesta joidenkin tekemiä arvosteluita ja monet sanoi kuinka pelissä tulee kuolemaan paljon ja backtracking on hidasta ja vaivalloista, koska pelissä ei ole fast travellia. Yksi tyyppi valitti äkkinäisistä vaikeustason nousuista ja oli kuollut normalilla 84 kertaa joten hieman oli pelonsekaiset odotukset.
No ensinnäkin se paljon peloteltu vaikeus. Olen mielestäni kohtuu paska pelaamaan tällaisia tavallaan old school henkisiä 2d toimintapelejä ja ekan läpipeluun aikana henki lähti 16 kertaa ja toisella kierroksella 3. Jos tässä onnistuu kuolemaan normalilla 84 kertaa niin yrittää kyllä pelata vauhdikkaammin, kuin mihin taidot antaa myöden. Tai sitten on jättänyt sen "glitch gunin" täysin huomiotta. Se kun helpottaa hommaa melkoisesti. Kun etenee varovasti ja käyttää aseita monipuolisesti niin peli on kohtuu helppo kahta viimeistä aluetta lukuunottamatta.
Sellaista perus warppaus fast travelia kaipasin tasan kerran kun omaa tyhmyyttäni lähdin hortoilemaan ympäri maailmaa etsien paikkaa johon kuuluu mennä. Se oikea paikka oli ihan siinä naaman edessä alunperin eli Kur maailmassa oleva paksu laserseinä johon pitää käyttää päivitettyä "glitch gunia". Muistin, että olin jo sitä kokeillut ja oletin, että tarvitaan vielä uusi päivitys. Oikeasti olin kokeillut poistaa sen seinän sillä perus versiolla. Pässi mikä pässi. Jos ei ole tuollainen idiootti kuin minä niin se leijuva pää kyllä hoitaa ihan tarpeeksi hyvin fast travelin tarpeen.
Jo ekan läpipeluun jälkeen oli ihan hyvät fiilikset ja mietein, että koitanko etsiä kaikki loput kerättävät vai aloitanko uudestaan alusta ja kerään taas ne mitä löydän. Valitsin tuon jälkimmäisen ja hyvä niin sillä nyt jäi vielä paremmat fiilikset kun tiesi mihin pitää mennä ja pelaaminen oli sujuvaa alusta loppuun. Aikaa meni hieman päälle 7 tuntia joka on melkein kuusi tuntia vähemmin kuin ekalla rundilla.
Soundtrack ansaitsee kyllä kaikki kehunsa. Siis aivan timanttisen hyvä levy. Itseasiassa kuuntelin tuon kolme kertaa tubesta ja sitten oli pakko heittää tuo paketti tilaukseen. Vaikka pelin parissa kului yhteensä parikymmentä tuntia niin silti tuohon ei ole kyllästynyt vaan tälläkin hetkellä se soi repeatilla.
Muutenkin extrat oli hyvät. Making of documentary levyllä on yli viisi tuntia matskua. Axiom verge documentary 25min 54s Tom Happ interview 1h 54min 15s Tom Happ & Dan Adelman play axiom verge 2h 39min (tässä keskustellaan samalla pelin taustoista ja tekemisestä) Speedrun w/ commentary by Tom Happ and Dan 37min 46s
Taidevihkonen oli vähäisestä sivumäärästään huolimatta mielenkiintoinen ja voittaa ihan heittämällä esim ubisoftin räpellykset. Julisteen toisella puolella on kartta johon on merkattu tärkeimmät kerättävät tavarat. Itse tein niin, että etsein ihan itse kamat ja aina merkitsin karttaan minkä olen kerännyt jos vaikka sitten lopuksi haluaa kerätä kaikki niin pääsee helpommalla. Pelin oma karttahan ei super metroid tyyliin näytä mitenkään tavaroiden sijaintia.
39e hintaan erittäin hyvä paketti. Muut versiot on kympin halvempia mitä switch versio, mutta niissä ei tosiaan tule soundtrack levyä mukana.
Täytyy vielä mainita yksi hieno ominaisuus horizon 3:ssa eli blueprint kisat ja bucketlist haasteet. Kuten olet varmaan huomannut niin tuon avulla voi tehdä kisan mieleisekseen ja community bucketlist paikoissa voi tehdä omia haasteita. Se mikä tuossa on hienoa on se, että jos "seuraat" jotain pelaajaa niin sen tekemät kisat ja haasteet näkyy myös sulla automaattisesti.
Huomasin tuon kun tykkäsin jonkun maalauksista ja valitsin "follow creator" niin sen tekemät blueprint kisat ilmestyi valikoimiin. Alunperin luulin, että tuo näyttää vaan kavereiksi hyväksyttyjen tyyppien tekemät kisat ja haasteet, mutta pelkkä seuraaminen riittää.
Selasin Forza Horizon 3:n autovalikoimaa, kun Toyotan kohdalla silmään pisti valkoinen kottero. Voisiko se olla... Ei se voi se olla... Ehkä sittenkin?!
KYLLÄ SE ON SE! Legendaarinen Toyota Sprinter Trueno GT-Apex AE86 Initial D -animesta! Sisäinen animehomoni tuli juuri kaapista!
Hae nyt ihmeessa storefrontista jonkun tekemä initial d maalaus tuohon. Itselle muiden tekemät maalaukset forza sarjan peleissä on jo pitkään ollut ainoa syy pitää live gold voimassa. Ainakin toivon, että noiden lataaminen edelleen vaatii goldin tai olen maksanut turhasta :D
XC 2 Vaikka peli ei teknisesti kovin kummoisen näköinen olekaan niin olisi tuosta tullut enemmänkin kuvia otettua jos tuon kamalan hudin saisi pois päältä.
222 tuntia kellossa ja melkein kaikki questit ja mercenary hommat tehty sekä kaikki yli 100 tasoiset superbossit tapettu. Mahdollisesti kolme blade questia jäi tekemättä, koska kolme rare bladea jäi saamatta. Jokaisellahan ei omaa questia ole. Perceval, Newt ja KOS-MOS jäi saamatta ja kaikki nuo tulee randomilla kristalleista. Niiden saaminen vaan muuttuu sitä vaikeammaksi mitä enemmän niitä omistaa. Itse avasin kahden edellisen raren välissä n.100 rare ja yli 20 legendary kristallia. Kaikkien muiden affinity chartit on kokonaan täytetty ja vaikka haluaisinkin nähdä myös noiden kolmen heart to heart jutut ja questit niin en kyllä sen takia ala farmaamaan noita kristalleja.
Kyllähän tästä päälimmäiseksi jäi fiilis, että olisi sitä pelattavaa voinut enemmänkin olla :D Expansion passia en edes harkitse ennen kuin kaikki on julkaistu ja tietää onko se rahan arvoinen vai ei. Jos olisin pelannut tämän viime vuonna niin kyllä tämä olisi persona 5:n ohittanut vuoden parhaana rpg pelinä. Persona kyllä voittaa tarinassa ja ääninäyttelyssä, mutta xc 2 oikeastaan kaikessa muussa.
Äsken meni tarina läpi kellon näyttäessä 121 tuntia ja tekemistä jäi vielä vaikka kuinka. Omalta osaltaan tuohon vaikutti se, että vedin 8 chapterista loppuun saakka pelkkää tarinaa eteenpäin kun olisi tuntunut tyhmältä poistua sieltä tekemään jotain sivu hommia.
Itselleni tämä oli kyllä reippaasti parempi mitä ykkönen oikeastaan ihan kaikessa. Isoimmat plussat tulee siitä, että suurin osa sivutehtävistä kertoo mihin pitää mennä ja sisältää quest markerin. Kaksi muuta tervetullutta uudistusta on vuorokauden ajan säätäminen ihan koska haluaa ja npc hahmojen nimen perässä oleva pieni tähti joka tarkoittaa sitä, että kyseisellä hahmolla on uutta dialogia. Nyt niiden juttuja jopa tulee luettua kun tietää, että jotain uutta on tarjolla.
Taistelu systeemi tosiaan tuntui aluksi kohtuu nihkeältä kun hahmo ei enää lyö liikkuessa kuten aiemmissa ja lisäksi täytyi odottaa sitä kolmatta lyöntiä jos halusi tehdä eniten vahinkoa ja saada ladattua arteja kerralla enemmän. Siinä vaiheessa kun sai kolme bladea kerralla käyttöön niin tuo iski jo ihan mukavasti kun oli enemmän kombo mahdollisuuksia. Vaikka nuo aluksi tuntui hieman sekavalta niin kyllä se lopussa hymyilytti kun pamautti viimeiseen bossiin 3.7 miljoonaa pojoa vahinkoa yhdellä chain attackilla. Tiedän kyllä, että tuo on pieni luku jos menee tubesta osaavien pelaajien videoita katsomaan, mutta kuitenkin.
Kaikista oman porukan hahmoista tykkäsin kuten myös musiikeista. Ei siis yhtään huonoa tai edes keskinkertaista biisiä. Paljon haukkuja saanut tiger tiger minipeli oli ihan kiva nyt kun siihen on lisätty easy vaikeustaso joten seiniin osuminen ei aiheuta vahinkoa. Tullut tuotakin muutama kymmenen kertaa pelattua ja heti kun se aukesi niin päivitin Poppin kohtuu hyväksi. Varmasti tulee pelattua vielä paljon lisää kun palaan tekemään sivutehtäviä.
Mitä uusien bladejen keräämiseen tulee niin olen hyvin tyytyväinen, että minulla ei ole mitään pakkomiellettä saada jokaista rare bladea. Nyt kun noita kristalleja on availlut niin jokainen rare on ollut iloinen yllätys ja saanut innostumaan ja hyvistä commoneistakin on hyötyä mercenary tehtävissä. Olen myös iloinen, että Ursula oli meikäläisen eka rare sillä sen kykypuun avaamisessa kestää kohtuu kauan. Koko homma hoidetaan merc tehtävien kautta ja se pitää lähettää uudestaan ja uudestaan.....ja uudestaan samoihin tehtäviin jotka kehittää sen laulu taitoa jne ja kun tietty määrä tulee täyteen niin sen voi lähettää konserttiin. Koko homman tekemiseen vaaditaan kymmeniä ja taas kymmeniä tehtäviä. Kun tuota teki samalla kun pelasi niin se oli ihan ok ja onhan se myös nopein tapa kehittää niitä bladeja joita ei käytä aktiivisesti, mutta ymmärrän niiden henkilöiden turhautumisen jotka haluaa kehittää kaikkien kykypuut ja saa Ursulan viimeisenä.
Minun on aika vaikeaa keksiä mitään oikeasti huonoa tästä. Toki tässäkin on taas pari keräily tehtävää jotka on täysin tuurista kiinni kuinka kauan niissä kestää. Pari kertaa oli pakko googlettaa, että mistä tarvittava tavara pitäisi oikein löytää, mutta mulla oli vaan ollut paska tuuri. Onneksi tuollaisia on tullut vastaan vain muutama ja osaan löytyi tavarat jo valmiina taskun pohjalta. Siitäkin plussaa, että inventaarion kanssa ei tule ongelmaa sillä se on aika pohjaton. Tosin sitten kun tuohon tottuu niin jonkun falloutin pelaaminen on aika tuskaista :D
Kun lopputekstit oli ohi niin laitoin erikoisversion mukana tulleen soundtrackin soimaan repeatilla ja selasin muhkean n.220 sivuisen taidekirjan läpi. Todellakin 100e arvoinen paketti.
Edit:
Toivottavasti mun ei tarvitse ihan heti pelata tiger tigeria lisää. Ajattelin tänään kokeilla "hieman" grindata vitos kenttää, että saisin Poppille parempaa osaa. No sainhan minä master muscle, master luck ja master tank modit sekä light ja dark coret. Eihän sitä samaa parin minuutin kenttää tullutkaan pelattua kuin yli neljä tuntia :D
Nuo kaikki parhaat osat siis voi saada vain vitos kentästä ja kaikki on ihan tuurista kiinni. Taas olisi hieman kristallejakin avattavana. 99 commonia, 34 rarea ja 3 legendarya. Saattaa mennä hetki jos toinenkin. Luulisi ainakin muutaman rare bladen saavan tuosta kasasta.
Tässä pelissä on aika paljon kyseenalaisia suunnitteluratkaisuja, kuten viidennessä chapterissa pääjuonen reitille sirotellut korkean tason viholliset, joita saa väistellä kieli keskellä suuta päästäkseen seuraavaan lokaatioon. Ehkä joku, taistelusysteemin pikkusormensa ympärille kietonut ja jumalkamat löytänyt voisi yhden tässä vaiheessa jo pistääkin pakettiin. Kahden tai kolmen liittoutuessa... No way!
Tarkoitatko niitä yli 70 tasoisia isoja monsuja kun oltiin kohti tehdasta menossa? Kyllä niistä varmaan on tarkoitus päästä ihan huomaamatta ohi kunhan on varovainen. Itse lähdin juoksemaan kun kaksi ekaa katsoi muualle ja taisin päästä muutaman ohi kunnes ne huomasi. Jatkoin vaan juoksemista niin hengissä selvisin. Ei tuossa sinänsä mitään uutta ole jos on ykköstä tai X:ää pelannut. Tosin niissä oli vihuja jotka huomasi pelaajan vain äänen perusteella ja oli siinä ihan kiva tunnelma kun hiljaa hiipien menet hämähäkki luolaston läpi jossa kaikki on sua 20-40 tasoa korkeammalla. Tässähän ei ole mitään tuollaista vaan kaikki vihut aina näkee pelaajan ja siinä se.
Tänään aloitin vitos chapterin ja olen menossa Rexin kotikylään ja kellossa on jo 71 tuntia (ja tasoja 47 :D ). Hieman kuluu aikaa kun jatkuvasti olen tekemässä mercenary hommia ja Ursulan tehtäviä jotka tehdään tuolla myös. Sitten tullut hahmoja kehitettyä ja avattua reippaasti yli sata kristallia. Kristallien kanssa otin kynän ja paperia ja tein kaksi listaa. Toiseen meni kaikki paskat hahmot ja toiseen ne joilla on myös jotain extra kykyjä. Kirjoitin aina nimen ja elementin joten kaikkien avaamisen jälkeen oli helppo poistaa nuo turhakkeet. Juuri tänään avasin 47 common ja 8 rare kristallia kerralla joten tuo metodi säästi aikaa ja vaivaa aivan helvetisti.
Tarina on kyllä pitänyt otteessaan ja itseä tämä ainakin kiinnostaa paljon enemmän mitä ykkösen tarina ja lisäksi Rex ei ole samanlainen tampio mitä Shulk jota teki mieli vetää turpaan aika monta kertaa. Suorastaan raivostuttava pässi. Muutkaan hahmot ei häiritse mitenkään ja Tora on eka nopon hahmo joka ei ärsytä kuten Tatsu tai Riki. Nian enkku dub ääni hieman kyllä häiritsee kun se tuntuu kuuluvan 10 vuotta vanhemmalle. Tai sitten se on paljon vanhempi miltä näyttää.
Ekat muutamat tunnit oli aika nihkeä fiilis, mutta kyllä tämä on vienyt täysin mukanaan. Valikoissa vietetään todella paljon aikaa, mutta siihenkin tottui parinkymmenen tunnin jälkeen ja sen jälkeen niitä ei pahemmin edes ajatellut kun kaikki sujuu rutiinilla.
Ilmeisesti psycho-pass on euroopassa vain vitalle. Onneksi itseltä löytyy vitakin ja juuri pari päivää sitten tuli uusi muistikorttikin postissa. Muutenkin visual novelleja on kivempi pelata sängyssä makoillen kun se on lähinnä pelkkää lukemista pelistä riippuen.
Tuo on muutenkin ainoa peli joka tuosta listasta kiinnostaa ja olen jopa meinannut pari kertaa alennuksesta ostaa. Deus on pelattu jo ajat sitten ja telltalen pelit ei kiinnosta ellei ne sitten joskus tee jatkoa tales from borderlandsille.
Aivan helvetin hieno ja tunnelmallinen peli joka teki lähtemättömän vaikutuksen. Lisärit on vielä kokematta, mutta ne tulee ostettua kunhan se viimeinenkin paketti on julkaistu.
2. Super mario odyssey
Silkkaa pelaamisen ja löytämisen juhlaa. Peli myös näyttää paikoitellen ihan helvetin hienolta ja photo modea tuli käytettyä enemmän kuin luulinkaan. Paras mario jota olen pelannut ja samalla myös ainut mario joka on koukuttanut näin kovin.
3.Melkein voisin vaan arpoa jonkun, mutta valitaan mario+rabbids: kingdom battle ihan vaan sen takia, että se edustaa genreä jota en normaalisti pelaa ja silti onnistui olemaan yksi vuoden parhaista kokemuksista. Peli olisi voinut olla simppeli vuoropohjainen strategia jossa vaan valitaan seuraava taistelu, mutta sen sijaan taisteluiden välissä päästään kunnolla tutkimaan maailmaa ja etsimään salaisuuksia sekä ratkomaan simppeleitä pulmia. Tuon ansiosta mielenkiinto ei lopahda missään vaiheessa vaan aina odottaa innolla mitä seuraavaksi on luvassa.
Paras vanha peli: Fallout 4 modeilla. Fallout 4 aiheen viimeiset kolme viestiä riittänee perusteluiksi :D
^ Itsekin olen pari kertaa tuolta katsellut levyjä, mutta kaikki kiinnostava on joko loppu tai sitten juuri tuollaisia joiden saamisessa tulee kestämään kohtuu kauan joten jätin homman siihen. Saako muuten yleensäkään mistään peli musiikkia vinyylillä järkevillä postikuluilla? Jos jostain jenkeistä tilaa niin levy saattaa olla ok hintainen, mutta postikulut + alv on jo yhtä paljon mitä koko levy maksaa.
Omia hankintoja on syyskuussa julkaistu cradle of filthin cryptoriana. Komeana kuvavinyylinä tietenkin.
Jokainen studio albumi on tullut ostettua eikä kertaakaan ole tarvinnut pettyä. Tämäkin on täyttä timanttia alusta loppuun. Tänään tuli laitettua cdonista tilaukseen satyriconin tuorein deep calleth upon deep levy clear vinyl versiona sekä Marilyn Mansonin tuorein heaven upside down.
Mansonin levy löytyy kokonaan tubesta ja osa biiseistä aiheutti välittömät osto halut, mutta osa taas tuntui aika meh kamalta. Toki vasta kolme kertaa tuon kuunnellut enkä enempää kuuntelekaan ennen kuin levy on soittimessa. Syy miksi tuo tuli lopulta ostettua oli se, että tuo satyriconin levy maksaa 38e jota en ollut valmis maksamaan. mutta CDONXMAS koodilla sai 10e pois 60e ostoksesta joten otin tuon mansonin siihen kaveriksi kun kuitenkin osa biiseistä iski heti ekalla kuuntelulla. Nyt nuo molemmat maksoi yhteensä 53e.
Ostat ihan perus switchin ja lyöt sen täyteen noita bayo tarroja :D Jos siitä oma versio tulisi niin ei siinä kuitenkaan muuta eroa olisi kuin pelin logo jossain.
Switchin bayo paketista tulossa myös erikoisversiota tarjolle. Vaikka molemmat pelit on jo monesti pelattu läpi niin tuo lähtee tilaukseen jos hinta on järkevä.
Näytä kirjoitukset
