Päivityspäivä muuttuu käsittääkseni niin Jenkeissä kuin Euroopassa vasta toukokuussa. Jenkeissähän uusi päivä tosin on sitten se tiistai.

Mutta olen onnistunut nappaamaan kaksi flying pikachua. :3

Noiko sai jotenkin Pokéwalkerin kanssa kikkailemalla? Itsehän olen tietenkin unohtanut koko laitteen melkein heti kun aloitin pelaamaan

Noin 30 tuntia HeartGoldia takana ja Johdon (Johton?) viimeinen salipäällikkö olisi seuraavaksi nujerrettava. Pelin parhaat puolet ovat siis vielä aikalailla edessäpäin.

Ja samaisessa threadissä huomattiin, että tuosta kannesta puuttuu "PlayStation Network" ja "Only on Playstation" merkinnät. Olisi aika läppä jos EU-versiosta puuttuisi verkko-ominaisuudet... Ja Xbotit kiittäisi ja kumartaisi, jos Demon's Souls olisi tulossa myös Xboxille. Jälkimmäinen olisi vain positiivista, mutta verkko-ominaisuuksien puute olisi kyllä todella surullista.

No verkko-ominaisuudet nyt tuskin ovat kadonneet minnekään. Sen puolesta puhelee jo tuo Namcon tiedote

Revolutionary online features support your adventure like never before, presenting seamless interconnectivity that serves in every instance to enhance the single-player game. Team up with other players in simultaneous cooperative play, working together to topple some of the game's colossal bosses, or force your way into the games of skilled players and challenge them to PvP battle.

Ja tuo Only On -merkintä on ollut enemmälti käytössä aina Jenkeissä. Euroopassa sen vilauttelu Pleikkarin peleissä on minusta ollut aikalailla enemmän poikkeus kuin sääntö. Esimerkiksi Euroopan Yakuza 3 -kannessa ei lue mitään yksinoikeusshaibaa, kun taas sellainen näyttäisi löytyvän Jenkien versiosta.

EUlaisten iloksi pelistä on tulossa myös Limited Edition versio (Black Phantom Edition?) joka sisältää soundtrackin, taidekirjan ja strategiaoppaan.

Onkohan ihan noin?

Following its release in Japan and North America where it garnered high praise from media and a loyal audience of fans, the PlayStation®3 (PS3™) game will be launched on June 25, 2010 as an exclusive European limited edition retail pack containing the soundtrack CD, a new artbook and brand new strategy guide.
-Namco Bandai

En pikasilmäilyllä nähnyt mainintaa normiversiosta. Eniten tämä seikka pisti silmään, kun KonsoliFIN:ssäkin oli puhetta, että Eurooppaan tulisi melkeinpä vain tämä herkkupaketti. Namcon brittisivuillakin pelin kantena nimenomaan tarjotaan vain tätä Black Phantom Editionin versiota.


Niin ja jenkkiversiohan löytyy täältäkin, mutta täytyy melkein itsekin kahtella, jos tuonkin nyt vielä mukaan poimisi.

Lomaillessa on tosiaan tuo arkipäivien nukkumaanmenoaika päässyt siirtymään tuonne neljän ja viiden maihin, mutta aina on puolenpäivän aikaan ylös sentään noustu. Herättyä kyllä tulee lähes poikkeuksetta aina siinä yhdeksältä, kymmeneltä ja yhdeltätoistakin, mutta noihin aikoihin olen jo pitkään antanut väsymykselle periksi. Puolenpäivän ylittäminen sentään rassaa ajatuksena niin paljon, että ylös tulee noustua käytännössä aina kahdeltatoista.

Joskus olisikin kieltämättä hienoa, jos saisin sen vanhan heräämisrytmin takaisin ja nousisin aina ysiltä ongelmitta ylös vapaapäivinäkin. Kai sitä pitääkin alkaa treenaamaan vähän heräämistä, mutta aloitellaan nyt kuitenkin ensin sillä nukahtamiselle. Siihenkin kun menee nykyään parhaimmillaan pidempään kuin tunti ja tuleepahan sitä muutenkin yritettyä vähän turhan myöhään.

Hyvä reissu oli taas, vaikka mukaan mahtuikin tuhoisia vihreitä kuulia ja paikoin tiiviit olot. Perfect Darkkia oli jopa kumman hauska mättää näin päivityksen myötä, vaikka kyllähän myös Worms, Mario ja tietenkin Micro Machines menivät porukan seassa säätäessä hyvin alas. Muffinssejakin riitti ja varmistipa Zelda-kissa vielä, ettei nukkumaan mentäessäkään syke koko aikaa päässyt maissa pysymään. On nimittäin keskellä yötä ( vai aamua?) varsin mielenkiintoista herätä ja huomata, että "jokin" tumma hahmo siinä kahden sentin päässä tuijottaa.

Mario-skabasta irronut GBA SP tulee muuten tarpeeseen. Viime aikoina olen pystynyt pelaamaan GBC-pelejäni vain ja ainoastaan astetta vanhemmalla GBA:llani, joten taustavalon omaava versio on enemmän kuin tervetullut. Mukavaa vaihteeksi nähdä, mitä siellä ruudulla tapahtuu.

Kiitokset tietenkin vielä isännälle miitin järkkäämisestä!

Kasa kuolleita pidgeytä myöhemmin

Ne pyörtyy! 

Oli tänään tarkoitus poimia SoulSilver messiin, jos Yakuza 3:a ei olisi kaupasta löytynyt, mutta siellähän se kuitenkin oli. Nyt on sentään Segaa tuettu, Poksuilla ehtii leikkimään myöhemminkin

Mulla on nyt toiminut mp3 soittimena Sony Ericssonin W995 puhelin. Tuossa on onneksi ihan normi 3,5mm kuulokeliitäntä, joten ei tarvitse adaptereiden kanssa kikkailla.

Täälläkin Sony Ericssoni käytössä, mutta ikävä kyllä W710, jota nimenomaan joutuu käyttämään adapterin kanssa. Ja eihän se tietenkään edes skulaa kunnolla. Nyt toinen adapteri käytössä, mutta senkin saan pysymään kännykässäni vain huikealla teippivirityksellä. Eipä olekaan koskaan ennen tullut tarvittua noin monta teippikiekkoa, kuin viimeisenä parina vuonna Kaipa sitä joskus pitää jokin "kunnon" soitin vielä kerjätä.

Ja nyt kun kerran tuli puheeksi, niin ketkäs muuten täältä ajattelivat minun lisäkseni sen HeartGoldin/SoulSilverin hankkia?

Eihän sitä ihan aina anneta mahdollisuutta lenkkeillä Pikachun kanssa, joten kyllähän noita on silmäilty. Silver ja Gold kun ovat muutenkin lempparini koko sarjassa, niin pakkohan se SoulSilver on kai joskus kaupasta noutaa.

[Final Fantasy XIII]

Final Fantasy XIII meni tuossa pari yötä sitten läpi, ja vaikka pelin mielelläni varsin nopeaan tahtiin ahminkin, on pettymys eittämättä silti päivän sana. Vuosien odottelun jälkeen oli toki oletettavissa, ettei Squeenix pakkaa levyyn missään nimessä sitä huippupeliä, joka pahimmillaan mielessäni pahojaan teki, mutta siltikin lopputulos onnistuu olemaan jotain hämmentävää. Minne on kadonnut se huikea JRPG-kuningas, ja kuka onkaan tämä kieltämättä kivan näköinen mutta yksinkertainen ja tarinahullu päiväkotitäti, joka näpäyttää sormilleni aina, kun edes unelmoin pääsystä leikkikentälle?

Se paljon puhuttu lineaarisuus on ehdottomasti yksi pelin suurimpia häiriötekijöitä, mutta alkupuoli kokonaisuudessaan on muutenkin varsin tympeää pelattavaa. Esimerkiksi visuaalisesti ihan hienoista kentistä ei edes tunnuttu haluavan ottaa kaikkea irti, sillä loistivathan puzzlet tietenkin poissaolollaan ja vaihtelua tarjosivat vain parit pienet variaatioversiot jo koetusta sisällöstä. Vielä kun kehityssysteemi koostuu tarinan mukaan aukeavista kerroksista, on olo varsin kahlittu.

Onneksi täti ei kuitenkaan evännyt karkkipäivää. Siinä päälle 20 tunnin aikana aukeava alue on nimittäin pelin pelastava enkeli. Aluksi vain isolta erilaisten vihollisten täyttämältä pläntiltä tuntuva paikka laajenee nimittäin pikkuhiljaa, kun sivutehtäviä suorittaa ja nurkkia vähän nuuskii. Pian tutkittavia koloja aukeaakin hitusen enemmän, chocobot hyppäävät kehiin ja muun muuassa vaihtoehtoisia pomojakin päästään läpsimään poskelle. Ilon määrä yltääkin tässä vaiheessa suuriin mittoihin, mutta ikävästi tuolloinkin lähes kaikki tuntuu pyörivän taistelemisen ympärillä. Jokin kunnollinen hökkelikylä ja pari minipeliä olisivatkin tuoneet kummasti lisää tasapainoa pelaamiseen.

Ikävästi tarinakin on varsin kaukana huikeudesta, vaikka pelin rakenne onkin mitä on. Hahmoista ja heidän välisestä kemiasta myönnän jopa ihan pitäneenikin, mutta muuten juoni tuntui jääneen varsin ontoksi. Pääpaino oli liiallisesti juuri kuudessa sankarissa, mikä oli omiaan jättämään monia sivuhahmoja varsin heikoiksi esityksiksi. Varsin lupaavalta vaikuttanut Cid petti muun muuassa pahasti, ja onnistuipa pääpahiskin jäämään niinkin kuivaksi, että hän yksin söi tapahtumista fiilistä vähän sieltä ja täältä – eritoten loppukahinoista.

Laimeus vaivaa myös hieman pelin maailmaa, sillä en todellakaan usko, että fal'Cie-ideasta otettiin kaikkea irti. Pidin hurjasti XIII:n lähes kreikan mytologiamaisesta miljööstä, jossa perustallaajien keskuudessa on selkeästi havaittavissa myös astetta inhimillisemmät ”jumalolennot”, mutta miksei näitä sitten käytetty enempää hyväksi? Toki Phoenixin näytettiin kiilluvan taivaalla ja Carbuncle oli laittavinaan leipää pöytään, mutta eikö heitä muuten esimerkiksi kiinnostanut, mitä ympärillä tapahtuu tai vastaavaa? Nyt ne vain hengailivat taustalla käytännössä elottomina ja that's it. Sentään Pulsen puolella oli havaittavissa pientä yrittämistä.

Kantavaksi voimaksi jäävätkin aikalailla taistelut, jotka onneksi nappasivatkin. Vanhaa ja uuttaa yhdistelevät yhteenotot toivat välillä hauskasti mieleen niin edelliset Final Fantasyt, mutta myös esimerkiksi Grandiat, eivätkä edes huonolla tavalla. Paradigmit taas varmistivat, että varsinkin kun auto-battlesta ja turhasta varovaisuudesta vain uskaltaa vielä luopua, saadaan muutamista taisteluista varsin kiivaita, joskus jopa myös mukavan taktisen tuntuisia. Sekavuudesta ei ole muutaman tunnin pelaamisen jälkeen tietoakaan, eikä tekoälynkään perään tulee kirottua oikeastaan koskaan. Harmia pääsivät silloin tällöin tekemään vain useat turhan kestävät viholliset sekä pelin surkea rytmitys, mitkä aiheuttivat ajoittain puutumista. Myös asesysteemmi kantoi oman pienen kortensa rasituskekoon, sillä se pisti minut tylsästi käyttämään vain noin kahta asetta per hahmo koko pelin aikana. Mitään totaallista ilon tuhoajaa ei vastaan kuitenkaan tullut.

Juuri taistelut ja noin puolessa välissä avautuva vapaampi alue ovatkin ne suurimmat syyt, miksi ennen kaikkea jaksoin pelata pelin läpi, ja miksi ylipäätänsä pelaan peliä vieläkin, vaikka pelikellossa onkin jo 60 tuntia täynnä. Mistään huonosta ostoksesta ei siis ole ollut kysymys, vaikkakin kynnys uuden pelikerran aloittamiseen tulee aivan varmasti olemaan tulevaisuudessa suuri. Voikin olla, että kunhan vain saan nyt jäljellä olevat missionit ja ehkä pari pienempää säätöä pelissä tehtyä, jää FFXIII pitkäksi aikaa vain koristeeksi.

Mihin aikaan muista suunnista tulevat on Kirkkonummella? Ootteko miettiny jo?

Näin pikaisesti kun silmäilin, niin olen juna-asemalla joko 13.40, 14.12 tai 14.40, riippuen jaksanko kuinka paljon julkisten kanssa säätää. Aika alusta olisi kuitenkin tarkoitus olla paikalla.

Joel on ilmoittanut että yöpaikka kelpaa, ketäs muita?

Minä minä minä minä. Eihän sitä koskaan tiedä, jos meno sattuu hyytymään jo viideltä.

Kingdom Hearts: Birth by Sleep Eurooppaan ja Jenkkeihin kesällä!

Kiinnostaa varmaan monia muita yhtä paljon kuin kilo sitä itseään, mutta ainakin mun kesä ja samalla koko pelivuosi on nyt pelastettu. Onhan tässä sentään vuoden eniten odottamani peli tulossa noin puoli vuotta aikaisemmin kuin uskalsin odottaa.

Kotaku tietää vielä vihjata, mitä eroja länsimaan versioissa on japsien saamaan peliin nähden. Mukaan on mahdutettu ainakin yksi ylimääräinen bossi ja Crown Stickerssit (jotain keräiltävää ilmeisesti).

Squarella myös väitetään, että Birth by Sleep on tähän mennessä "edistynein" sarjan osa. Taistelujen kannalta tämä kuulostaa hyvältä, mutta uskon silti edelleenkin vahvasti, ettei ensimmäisen KH:n tappajaa nähdä vieläkään. Ei sillä, ettäkö se yhtään kyllä haittaisi

Aamupäivällä tuli käytyä VPD:ssä -- eikä missään ollut Yakuza 3:sta.

Kai kysäsit kassalta asiaa? Mulla kävi Kingdom Hearts 358/2 Daysin kanssa aikoinaan myös niin, että kävin aikaisin julkaisupäivänä peliä myymälästä etsimässä, mutta porukat VPD:ssä eivät olleet vielä saaneet niitä varastoon. Koska he kuitenkin saavat postia aina neljään asti, pyydettiin minua soittamaan vielä tuohon aikaan myymälään, jos he vaikka olisivatkin saaneet haluamani pelin. Ja kas kummaa, sinnehän se tuli, kun vähän odotteli

Alkoi muuten näin julkaisupäivänä kummasti kuumottamaan taas Yakuza, mutta pelataas tuo FFXIII nyt kuitenkin eka läpi.

Sitäpaitsi eka aamujuna menee jo 6.13. On noihin lukemiin ennenkin valvottu.

Niin, olikos se nyt viimeksi kun TK:n, Lantun ja co:n kanssa hilluttiin jonnekin seitsemään ja pojat lähtivät siitä sitten nukkumatta kotimatkalle.

Kuuteen me vaan paikalla oltiin. Siitä sitten reipasta juoksua juna-asemalle, mitä nyt Mixba tais ottaa taksin Ei melkeen tuntunut missään.

Näyttää muuten siltä, ettei tuo Soundtrack mitään uutta koodia sittenkään tarvitse. Pistin tuossa äsken View Downloadsin kautta OST:n uudelleen tulemaan aivan kokeilumielessä ja kappas, sehän toimii!!

Ja mikä parasta, mukana näytti tulleen sittenkin seitsemän kipaleen sijasta ihan 16 biisiä, eli yhteensä näemmä 40 minuutin edestä musiikkia Kyllä maistuu!

Liitin MAG-klaani -ketjun tähän keskusteluun. Mainostaminen on Pelaajalaudalla toki sallittua tietyissä määrin, mutta ei lähdetä kuitenkaan omia ketjuja tekemään mainoksia varten.

Taisi (toivottavasti) jäädä Pleikkarien massasairastuminen yhteen päivään. Ympäri nettiä on ilmaantunut tietoa, että laitteet pelittäisivät taas. Päivämääränä taitaa konsoleissa tosin näkyä 1.3, joten en ihmettelisi jos patchille olisi tarvetta viimeistään seuraavana oikeana karkausvuonna.

E: Minähän en tietenkään vielä uskalla konsoliani avata. Tiedä mikä maailman syövä aikaparadoksi käy vielä päälle jos en odota Sonyn raportteja asiasta.

Meikälle sopii näin työttömänä varmaan mikä päivä tahansa.

Melkein sama linja. Ne vähäiset kouluhommelit on tuohon 27.3 mennessä juuri saatu pakettiin lakkiaisia lukuunottamatta, joten vapaata piisaa.

Niillä on jotain teknisiä ongelmia sen soundtrackin lataamisen kanssa. Tulee ladattavaksi ensi perjantaina. Jos koodin kerkesi jo käyttämään, niin uutta voi pyytää täältä. Tai sitten sen voi ladata lähimmästä merirosvolahdesta tai -satamasta.

Eikös toi ole australialainen saitti, eli jos koodin peräti tuolta saisitkin, niin sehän ei toimisi vaikkapa Euroopan Storessa? Vai minne nuo aussit nyt onkaan sijoitettu? Suomesta ostettujen kopioiden kanssa kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä Nordiskiin vaikkapa sähköpostin kautta.

Itse pelissähän tuli tuo ensimmäinen läpipeluu saatua valmiiksi muutama tunti sitten, ja väänsinpähän tuon Taxidermistinkin nopeasti alusta loppuun vielä perään. Pääpelistä napsahti suoraan 51% trofeista vailla kovinkaan merkittäviä möhläyksiä millään osa-alueella, mistä johtuen sainkin lopun varmaan sieltä hieman paremmasta päästä. Nyt onkin varsin helppo siis ainakin päättää, mihin suuntaan seuraavilla pelikerroilla lähdetään.

Kokemuksena HR oli paikoitellen jopa varsin upea. Eritoten pidän siitä, kuinka toimintakohtauksissa Quick Time Evenettejä on käytetty oikeasti hyvin hyödyksi. Mitään Fahrenheitista tuttuja paineita ei päälle koskaan päässyt tulemaan, mutta silti varsinkin liikkeentunnistuksen ansiosta tilanteihin pääsi hyvin eläytymään mukaan. Kamerankin heiluessa sopivasti toiminnan tiimellyksessä ja näppäinikonien pompahdellessa esiin milloin mistäkin, ei oloa pelkästä katsomisesta ja rytmipelimäisestä naputtelusta päässyt kohdallani syntymään. Pahin pelkoni olikin näin ollen varsin turha.

Jotain poikkeavampia minipelejä olisi tosin ollut kiva saada myös messiin. Jayden toki tuo ARI-kakkuloillaan välillä hieman vaihtelua pelailuun, ja pääsinpähän muutamissa tutkiskelukohdissa myös kokemaan pientä oivaltamisen iloa, mutta olisi siltä ollut mukava tehdä edes vaikkapa golfsvingien lyöntiä vähän luovemmalla tavalla. Varsin mielenkiintoinen koriksen heittely ehti jo luvata hieman tätä, mutta pettyähän sitä hieman sai.

Paluu Raskaa sateeseen tulee kuitenkin satavarmasti vielä tehtyä. Juonen pohja on toki nyt pääosin tiedossa yhtä outoa aukkoa lukuunottamatta, mutta kun varsinkin hahmojen tapattaminen on minulle vielä täysin uutta, on haalittavana vielä mielenkiintoisia tapahtumia. Kiinnostaapa minua nyt myös muutenkin hieman, kuinka hommat etenevät, kun pelatessa lähdetäänkin "kaikki vain päin helvettiä" -asenteella liikkeelle.

Eli, kuuluuko tuo soundtrack olla mukana ihan levyllä vai nuin ladattavissa? Ja jos tuo jälkimmäinen pitää paikkansa, niin mistä moinen error voinee johtua. Selvästikään en typottanut mitään, kun kerran noi kaksi ensimmäistä lisäbonusta jo näytti tuolla Storessa...

Soundtrack tulee ladattavana. Itse onnistuin (kai) lataamaan sen muidenkin romppeiden kanssa, mutta kun sitä yrittää avata XMB:ssä (ST esillä siellä kuten mikä tahansa peli), heittää se resot pleikkarissa matalaksi ja lopulta herjaa, ettei vidzonen "preview" osio ole vielä käytössä tms. jos oikein muistan.

Kas niin, kauppaan tuli raahauduttua ja käteen lätkäistiin taas Special Edition. This is waiting -elämyksetkin tuli tuossa hetki sitten saatua pois alta samalla kun origamia vääntelin, joten on aika aloittaa pelaaminen!

Kuten jo tämän kuun alkupuolella pääsin toteamaan, on FFXIII:n odottaminen saanut minut pyörimään roolipelien parissa jälleen vinhaan tahtiin. Tilanne ei ole näin kuun lopullakaan päässyt muuttunut tippaakaan, sillä saapuihin aikoinaan minua varsin paljon kiinnostanut Star Ocean The Last Hope viimein PS3:lle!

Vuosien takainen innostumiseni oli kuitenkin se ainut tekijä, joka sai minut pelin tuossa hieman yli viikko sitten lopulta ostamaan. Lueskeltuani arvioita ja katseltuani videoita aikoinaan X-lootan versiosta, en ollut täysin vakuuttunut Till the End of Timen seuraajasta, sillä pelilliseltä puoleltaan kaikki tuntui kohtuu samalta kuin Star Ocean 3:ssa, tai sitten jopa huonommalta. Varsinkin taisteluiden Blindside-hyökkäykset epäilyttivät, sillä kuvittelin tämän typerältä näyttäneen kikan korostuvan taisteluissa liiaksikin.

Pelattuani peliä kuitenkin noin 40 tunnin edestä, minkä jälkeen myös lopputekstitkin rämähtivät ruudulle, olin varsin yllättynyt käteen jääneistä fiiliksistä. Alusta loppuun olin temmeltänyt eteenpäin enemmän kuin mielelläni, ja lisääkin teki loppuun päästessä vieläpä mieli. Siinä missä planeettojen tutkiminen ja kaupungeissa sekä luolastoissa ravaaminen oli sitä varsin tuttua menoa parilla poikkeuksella, oli taistelusysteemi kehittynyt paljon mieleisempään suuntaan. Varsinkin blindside-hyökkäysten ansiosta korostunut - ja näin ollen myös helpottunut - väisteleminen toi jo omaan pelityyliini mukavia poikkeavuuksia Till the End of Timessa käytettyyn räpellykseen verrattuna. Tuntien kertyessä aloin myös arvostamaan aina vain enemmän aluksi varsin turhalta tuntunutta Rush Modea, ja huomasinpa myös taistelevani varsin usein erilaisilla tyyleilla muun muuassa expan ja rahan saantiin vaikuttavan Bonus-mittarin ansiosta. Oikeastaan ainut taisteluissa häirinnyt asia oli, ettei mp:n loppuminen tarkoittanut enää hahmon kuolemaa. Vihollisetkin olisivat kyllä voineet jo alusta asti olla vähän kovempia paloja.

Tarina oli odotetusti aika lepsua diipadaata, vaikka lopussa ihan jännä käänne eteen heitettiinkin. Muutamat tapahtumat jättivät varsin ankean fiiliksen päälle, ja onnistuipa peli myös heittämään eteeni pitkästä aikaa pelihahmon, jota oikeasti aloin vihaamaan oikein sydämeni kyllyydestä. Huono ääninäyttely ja hämmentävä käsikirjoitus ajoivat nimittäin asiansa enemmän kuin hyvin. Sentään tällä kertaa pelissä ei päädytty jumittamaan yhdellä planeetalla ikuisuutta niin kuin SO3:ssa aikoinaan.

Heavy Rainin ilmaantuminen luo nyt viimeistään taukoa pelin sivutehtävien kanssa leikkimiselle, mutta katsoo nyt, jos sitä vaikka vielä ennen FFXIII:a palaisi neljännelle Tähtimerelle.

Miksi Youtube on niin hidas ja paska nykyään? Noin 4/5 katseluista ei onnistu ja joudun päivittämään selainta useasti jos haluan jotain katsella. Palvelu vain latailee sivuja tuhottoman kauan. Muilla samanlaisia kokoemuksia vai onko koneella joku ongelma?

Viimeinen kuukaushan tässä on asiaa kirottu. Mikään ei toimi vailla pelleilyä. Kaikki pitää tehdä vähintään kahdesti.

Ai perkele. Kaveri postasi tuossa juuri minulle videon eräästä vanhasta Net Yaroze -pelistä, joita aikoinaan pääsi tavallinen tallaajakin pelaamaan Virallisen PlayStation -lehden jakelemilla demolevyillä, ja päälle tunkeutunut nostalgiaryöppy olikin valtaisa. Aloinkin välittömästi etsimään YouTubesta näitä minulle aikoikaan niin rakkaita mutta nyt kuitenkin jopa unohtuneita helmiä, ja kappas, niitähän löytyikin vielä odotettua enemmän.

Blitter Boy ja Super Bub olivat aikoinaan suurimpia suosikkejani. Eritoten Blitter Boyta tuli koluttua käsittämättömät määrät, mutta tokihan etanaloikinta Time Slip sai myös huomiota osakseen. Myös aiemminkin laudalla esiin nostettua Terra Incognicaa tuli aikoinaan koluttua siihen tahtiin, että kuunneltuani pelin "tunnaria" ensimmäiset kaksi sekuntia hetki sitten, alkoi se soida kokonaisuudessaan jälleen päässäni.

Nyt iskikin himo tutkia hieman tuota omaa demokasaani ja etsiä nämä pelit käsiini! Muistaakseni VPL:n demoissa kun nämä Net Yaroze -pelit olivat vieläpä aina kokonaisina mukaan tungettu!

Jollei synttärilahjaksi napsahda kunnon jackpottia, niin joutunen lykkäämään Yakuza 3:n ostoa ainakin muutamalla viikolla. Voi toki olla, että muutenkin täytyy luopua day one -ajatuksesta, sillä tällä hetkellä markkinoille työnnetään vähän turhan paljon kiinnostavia pelejä. Nyt kaluttavana on muun muuassa Star Ocean The Last Hope: International, ensi viikolla tulisi Heavy Rain ja tietenkin hieman ennen Yakuzaa tulisi vielä vuoden toiseksi eniten odottamani peli, Final Fantasy XIII. Tokihan Yakuza 2 on myös lähes kokonaan pelaamatta, mutta katsoo nyt annanko sen häiritä.

Ensimmäisen Yakuzan läpäisystä jäänyt maku on kuitenkin varmistanut sen, että kiinnostusta sarjaa kohtaan vielä löytyy. Beat 'em upin yhdisteleminen seikkailuun ja roolipelielementteihin on tuntunut varsin oivalta idealta, eikä toteutuskaan ole yhtään huonommalta tuntunut. Ensimmäisen osan tarina ei varsinaisesti juuri liikuttanut, mutta ainakin hahmona Kazuma on kieltämättä kyllä aika äijä, ja vieläpä varsin mielenkiintoisella tavalla. Hepulla onkin näin ollen siistiä pelata, ja välipätkien katselukin hoituu hyvin fiiliksin. Voikohan muuta edes vaatia? Viihdearvohan kun löytyy nyt jo roimasti.

Monologi oli kyllä tajuttoman jäätävä näin vuosien Conan-ihkutusten jälkeen, eikä siitä kauheasti toivuttukaan myöhemmissäkään vaiheissa. Muhun kyllä iski Subway-läppä, mutta sitä edeltänyt kilpaluistelu veti vastaavasti taas varsin sanattomasti huonolla tavalla. Ohjelman tahti tuntui muutenkin alussa monologinkin jälkeen olevan aivan liian kova ja tuskin se on siitä ihan heti muuttumassakaan.

Jimmy kun ei muutenkaan persoonana hehkauttanut, taitaa uuden Late Nightin vähäinen parhaus kyteä näillä näkymin vieraissa, jotka tietenkin voivat pahimmassa tapauksessa kaataa jakson toisensa perään, jos kutsut on lähetetty aivan vääriin osoitteisiin. Vähän siis jo pelottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Mutta katsotaan nyt pari jaksoa lisää ja itketään mahdollisesti vasta sitten.

Jee!

Vaikka nyt ollaankin vähän rennommalla linjalla vedetty, niin pyytäisin kyllä silti vähän sisältörikkaampia postauksia.

Ja laskiaispullien mussuttaminenhan aloitettiin tänä vuonna jo tuossa päälle kuukausi sitten. Hillolla mennään täälläkin. Pullat ovat päällisin puolin olleet Fazerin työstämiä, mutta kyllä pari on täällä kotopuolessakin tullut väännettyä kermavaahtoa myöten.

Parempaa pullaa saa hakea, vaikka se nyt alkaakin puskemaan korvista ulos.

Käy vaan harmittamaan vielä enemmän tämä talvi.

Kelasin muuten ihan samaa. En enää meinannut tämän talven ansiosta tunnistaa kesäistä kotikatua alkujaan, kun se ensimmäistä kertaa näytti oikeasti aika kauniilta.

Hauska vekotin kyllä muuten, ehkä joskus jopa hyödylliseksikin venyvä.

Ja vielä kun järkkäät asiat siten että on duunipaikka valmiina kun aamut loppuu kesken niin ei tule sellaista väliinputoamista ja on aikaa miettiä että mitä sitä haluaisi tehdä. Meinasitko muuten lusmuilla 180 päivää vaiko 362 ??

Jos nyt eka pyrittäisiin siihen, että pääsisin edes tämän vuoden puolella jonnekin duuniin Ja tavoitteenahan olisi totta kai puoli vuotta palvella, mutta kattoo nyt, miten homma sitten menee. Ainakaan nyt ajatus "yliajasta" ei houkuta pätkän vertaa.

Hauskaa kuunneltavaa oli kyllä tuo haastattelu. Viimeksi oli Kirppis ja nyt tämä, mitäköhän seuraavaksi?  

Nyt kun kokemusta on kertynyt ja yleisöä kerätty, niin omaa showta suosiolla rakentamaan. Ensin aluksi osana jotain suurempaa ohjelmaa, mutta sieltä sitten vallataan pian täysin oma ohjelmapaikka ja jos vielä jaksaa, niin lopulta koko tv otetaan haltuun.