Ei Kid Icarusta?

Näin tunti ennen konferenssia heitetään vielä tämmöinen kun silmiin iski. Eli Matt Casamassina (kuka lieneekään) kertoo, ettei Nintendon E3:n tilaisuudessa nähdä Kid Icarusta. Tiedä sitten kuinka paljon tässä tiedossa on totta, sillä sivulla, josta linkin löysin, huomasin myös hieman kritiikkia Mattia kohtaan.

No kohta tämä selviää.

Kurkkasin tuossa juuri EA:n lehdistötilaisuuden - tai ainakin osan siitä - ja myönnän yllättyneeni positiivisesti. Mitään tajuntaa räjäyttävää tilaisuus ei tarjonnut, mutta pelit kuten Dead Space ja Mirror's Edge kyllä kiinnostivat jonkin verran, ja tavaraa niistä, kuin muutamasta muustakin pelistä olikin saatavilla.

DICEn Mirrors Edge alkoi peräti vaikuttaakin hieman lupaavammalta, vaikkakin edelleen mietityttää kuinka paljon peli koostuu eteenpäin juoksemisesta, yhden napin painamisesta ja hahmon liikkeiden seuraamisesta. Kuitenkin pelin demossa nähty kiipeily "puzzle" voi luvata paljoltikin mielenkiintoisia hetkiä kunhan kehittäjä tiimillä vain löytyisi mielikuvitusta.

Dead Space sen sijaan sekä vakuutti, että alkoi hieman mietityttämään. Avaruudessa pomppiminen kankeassa asussa ja pimeissä käytävissä on varmasti tunnelman kannalta siisti, mutta kun ensimmäinen vihollinen ilmestyi kehiin, niin eipä tuo enää erikosielta näyttänyt. Kameramies tuntui välillä olleen humalassa, eikä toiminta oikein innostanut laimeilla aseilla. Jollekin tämä kuitenkin varmasti oiva peli.

Nyt kaksi konferenssia nähtyäni, on pakko sanoa EA:n olevan tällä hetkellä se, joka tarjosin parhaimman shown. Pääaiheena olivat oikeasti pelit, ja niitä esiteltiin ajan kanssa, jota minä näiltä messuilta kaipailenkin. Nyt vain odottamaan Nintendon ja Sonyn tilaisuuksia.

Nykiikö teillä vain, vai onko video samanlaista sateenkaaripuuroa kuin minulla, josta ei edes kunnolla tule ääntä.

EDIT: No nyt se ääni on ihme mölyä...

[Versus]

Taitaa olla englanti hieman Riepulla hakemuksessa. G4 kyllä sanoo näyttävänsä kaikki konferenssit konsolivalmistajista EA:han ja Ubisofteihin ja Petri siteeraa jotain FF Versus XIII:n kehittäjää, joka sanoo ettei peli ole multiplattari.

Niin mutta laittamastani tekstistä sain käsityksen, että Nintendon, Sonyn ja Microsoftin tilaisuudet näytetäisiin livenä, mutta muut tulisivat vain näytettyä esimerkiksi jonain pikakatsauksena joskus myöhemmin. Ja siis tuo FF juttu ei liittynyt siihen mitenkään, kyllä mä sen verran tajusin 

EDIT: Vai olenko tosiaan ihan täysin hukassa ?

EDIT: ja kyllähän se näemmä näkyy...nykien.

http://e3.g4tv.com/e32008/press_conf_detail.aspx?pressconference_key=2

G4TV.com will be bringing you ALL of this year's big press conferences. From the big three (which will also be featured live and uncut on-air) to EA, Ubisoft and the rest.

Tuommoinen tuli meikäläisen eteen ja ainakin saan tuosta tekstistä käsityksen, että G4 näyttäisi vain 3 suurinta livenä.

Final Fantasy Versus XIII (saattaa tosin tämäkin olla lopulta multiplattari, jos päälinjan FF:kin on, mutta eipä Microsoft ainakaan julkistanut sitä vielä)

Question: "Will FF Versus 13 be multi plat?"

Hashimoto: No.

What the...?

No voi perhana. Ilmeisesti G4 onkin listannut tuohon jokaisen pressitilaisuuden, mutta näyttääkin vain niistä kolme (Sony, Microsoft, Nintendo). Sääli, sillä kyllä meikäläisellä ainakin olisi kiinnostusta katsella muidenkin sanomisia.

Star Oceanin kohdalla muuten kiinnitin huomiota siihen, ettei siinä missään vaiheessa lukenu Exclusive, toisin kun Infinitessä. Vielä kun kehitystiimi puhunut, että peli voisi tulla Pleikkarille, niin tämä vaikuttaisi ihan lupaavalta ksyeisen pelin kohdalla.

EDIT: Ovatko ihmiset katsomassa EA:n lehdistötilaisuutta? Se ilmeisesti olisi nähtävissä tuolla G4-sivuilla kello yhden aikaan. Saa myös muita linkkejä livelähetyksiin heitellä. On nimittäin aika epävarma fiilis luottaa vain yhteen sivuun.

UGH.................. Tuntui kuin miljoonia pelaajia olisi isketty tikarilla sydämeen

No arvaa vain kuka on yksi kohteista. Nyt on niin sanoinkuvaamaton fiilis, että perkele. Vaikken 100% Sonyfani olekaan, niin tämä suorastaa itkettää, varsinkin näin laimean konferenssin jälkeen...joka ei ollutkaan niin laimea.

Kädet tärisee.

Ja sieltä se pommi tuli  Yksi syy miksi ostan pleikan ja Squeenix petti minut. Jumaliste. Nyt on sanoin kuvaamaton fiilis.

PS3 just got pwned.

Duffy! I like!

Joo................onhan musiikki ihan hyvää....tilaisuus on vaan aivan väärä

GameSpotilla selkeästi jokin mainos tai vastaava blockaus tuossa lähetyksessään. Kun teillä kirkui blondit, me saimme hissimusaa, jonka tahtiin tanssi Master Chief.

Siis olenko oikeasti jotenkin jälkeen jäänyt kun suorastaan itkettää välillä? Eye Toy goes Xbox. Yay. Outo tunne kun RE5 ja GoW kuuluvat tilaisuuden helmiin.

Vaaauuuu. Leffoja liven kautta. Odotin peleihin ja pelaamiseen liittyvää tavaraa, mutta mitä saammekaan  

Boxista TV-visailijan unelmakone!!...lame. Avataritkin näyttivät leluilta, vaikka muuta sanottiinkin. Ja TV ja leffa sontaa tungetaan vain enemmän ja enemmän. Toivottavasti tämä vielä paranee.

GameSpot muuten toimisi taas 

Ja mitä nyt tähän asti voi sanoa, niin Fallout näytti kyllä aikalailla FPS:ltä, mutta tiedä sitten onko huonokaan juttu. Ressan maailmanlaajuiselle julkaisulle propsit.

SCREWATTACK TOIMII!! Love you Craig

Toimi äsken...

Tämä toimii nyt:

http://livewire.ign.com/2008/e3/index.html

Mikälainen ruutu teillä on tuolla screwtekillä? Itse en näe kuin tuon etukäteen nauhoitetun video pätkän. Mitä sitten ku se on ohi? Odottelenko vai pitääkö jostakin vielä säätää?

Ainakaan ittelläni ei hard Newsin lisäksi ole mitenkään näkynyt nyt vielä mitään...ja konferenssin pitäisi alkaa nyt.

Ihan http://screwattack.com/ sivulta napsahtaa nyt suoraan tuo video ainakin meikäläisellä. Hard newsin lisäksi

Ja GameSpot räkii naamalle. ARGHT.

EDIT: ScrewAttackin sivut muuttuvat sekunti sekunnilta. Kohta varmasti alkaa show.

Do diin. www.screwattack.com onkin jo tukossa

Mulla rullaa ihan loistokkaasti, mutta muuta en ole vielä päässyt näkemään kuin Destinin seksikkäät kasvot...erm.

No nyt se meni solmuun ...

EDIT: ja nyt tuli ruutuun tuo video, jossa ScrewAttackin logo ja yläkulmassa lukee live ja siinäpä se...this is madness.

Tulossa ensimmäisestä persoonasta pelattava Zelda 1:1 liiketunnistuksella? 


Aika yllätys. Jännää, että heittivät tuon esiin jo päivää ennen pressiä.

Ehkäpä sillä on jotain tekemistä tämän suuremman julkistuksen kanssa ...taaai sitten tuo oli se...

Microsoftin ja EA:n pressit tänään ja huomenna sitten lisää pressejä. Pakastepitsat ja limut haettu MS:n pressiä varten =)

Onhan tänään ainakin vielä Square Enixin tilaisuus jos tähän on luottamista. Pakko se on kuitenkin silti sanoa, että huomenna on todellinen superpäivä. Capcom, Ubisoft, Sony sekä Nintendo! Maukasta.

EDIT: Harmi, ettei muutamaa tilaisuutta näemmä edes näytetä joillakin sivuilla

GameSpotin sivuilla lukisi, että kun show alkaa, niin sivut päivittyvät niin että tilaisuus on katseltavissa livenä.

Linksu

Tuolta varmaan tulee messut tänäkin vuonna katseltua.

EDIT: Eväät kyllä iltaaa varten täytyisi vielä jostain hommata, mutta fiilis on sentään jo katossa. Kellään tietoa kauan E3:lla on tarjottavaa tänään?

[heti]

Ja tietäähän kaikki heti ketä tarkoitetaan sanoilla Maailman rikkain ankka.

...Mun piti hetki miettiä ennen kuin sain päähäni.


Ja joo, kyllä se Marion ja Crashin vertailu on sinänsä kovin turhaa. Toki, Crash otti paljon vaikutteita 2D-Marioista ja pisti ne 3D-asuun. Mutta eipähän Crash ollut ensimmäinen Marion kopioija, tuli tuossa vähän aika sitten pelattua ekaa Soniccia, ja kyllä siinä kummasti tuli mieleen rinkuloista kolikot ja Emeraldeista Tähdet.

Täh? Oliko ekoissa Marioissa muka jo tähdet o_0 Itse olen käsittänyt ettei Sonicin Kaaos Emeraldeja vastaavaa oltu edes nähty oikein ennen Soniceja. Itse arvostin ideaa paljoltikin, sillä yhtäkään ei tarvinnut kerätä pelin läpäistäkseen, mutta jos oli kunnon HC-über mighty pelaaja (tai tahtoi vain lisäpelattavaa), niin totta kai jokainen kerättiin jossain välissä ja useaan otteeseen.

Soniceissa myös noita rinkuloita käytettiin suhteellisin hyvin Sonicin "energiana" ja ainakin itse pidin paljoltikin ideasta. Sormukset eivät näin ollen olleet vain kivaa ääntä päästäviä pisteitä, joita keräämällä sata napsahtaa uusi elämä, vaan niillä oli oikeasti muutakin virkaa.

Aika turha aloitusviesti kun koko pelisarja oli kuollut jo syntyessään. Oikeasti, ensimmäinen Crash Bandicoot on sellainen tasoloikan irvikuva putkijuoksuineen, että on kuin Nintendoa ei koskaan olisi ollut näyttämässä tietä.

Putkipomppuahan se oli, mutta muistan kyllä itse viihtyneeni hyvin pelin kaikkien timanttien ja vastaavien keruun parissa, joiden hankkimisessa kyllä kuluu tai ainakin kului aikaa. Joissain kohdissa oli myös lievän haasteen makua. Myöhemmät osat (varsinkin kolmonen) tarjosivat peleihin vielä jonkin verran monipuolisuutta lentelyineen ja ratsastuksineen. Ei noihin aikoihin paljoa muuta nyt oikeastaan tarvitukaan.

Tämä on näitä turhimpia viestejä koskaan, mutta pakko se on silti sanoa: Vau! Tällainen panostus pelaamisen ja hienon vehkeen eteen on todella kunnioitettava asia. Itselläni menisi hermot jo suunnittelu asteella, mutta tämä projektihan on edennyt jo valtaisan pitkälle. Hienoa, myös, että olet näinkin yksityiskohtaisesti jaksanut kertoa työn edistymisestä.

http://www.jp.playstation.com/scej/title/lastguy/

okei

M-I-T-Ä  H-E-L-V-E-T-T-I-Ä 

Jos joku ei jostain syystä tajunnut mistä on kyse, niin tässä olisi jotain tietoa. Ja pakkohan tähän on sanoa, että taas PS3:lle peli, joka...ei kiinnosta, ainakaan vielä.

[Shin Megami Tensei: Persona 3]

Hieman sekavahkoksi mennyt arvostelu, mutta kaiketi sen kanssa voinee elää.

Shin Megami Tensei: Persona 3

Alusta: PS2
Pelaajia: 1
Ikäsuositus: 12+

Pelinkehittäjä Atlus ei välttämättä nimenä kerro kovinkaan monelle eurooppalaiselle juuri mitään. Kyseessä ei olekaan mikään ihme, sillä viime vuosina on oma mantereemme vasta päässyt nauttimaan kyseisen kehittäjäporukan antimista paremmin niin Shin Megami Tensei -sarjan kuin muidenkin tekeleiden muodossa. Nyt myös Atluksen toinen kuuluisa pelisarja, Persona, saapuu Eurooppaan, tosin SMT-lisänimellä.

Sarjassaan kolmas Persona saa alkunsa kun pelaajan itse nimeämä päähenkilö saapuu uuteen kotikaupunkiinsa. Kaikki vaikuttaa aluksi normaalilta, mutta junasta noustessaan kello lyö tasan kaksitoista yöllä. Yksikään sähkölaite ei enää toimi, ja kaupungin kaduilta löytyy vain verisen maan lisäksi ruumisarkkuja. Ainoa merkki elämästä on nuori poika sopimuksen kanssa.

Toinen persoona

Persona 3 on hyvinkin perinteinen japanilainen roolipeli. Taisteluita on tutusti paljon ja ne ovat myös vuoropohjaisia sekä toimivat sillä monelle tutulla valikkopohjaisella systeemillä. Eroavaisuuksia on kuitenkin havaittavissa. Näistä ehkä monen mielestä mullistavin on se, että pelaaja ohjaa taisteluissa vain ja ainoastaan päähenkilöä tekoälyn hoitaessa muiden hahmojen toimet. Idea onkin aluksi hauska ja tuntuu erilaiselta verrattuna normaaliin meininkiin, mutta siinä on toki myös haittansa. Tekoälyn ei voi aina olettaa toimivan kuten toivoisi, mikä voikin pahimmissa tapauksissa johtaa turhiin Game Overeihin. Käskyjä muille hahmoille voi toki antaa, mutta ne ovat vain suuntaa antavia.

Toinen muista roolipeleistä eroava tekijä on Persona, eräänlainen hahmojen sisäinen demoni, joka antaa haltijalleen voimia, mutta myös heikkouksia. Personat ovatkin tärkeässä osassa niin pelin taisteluissa kuin muutamissa muissakin osuuksissa. Ne määräävät hahmojen käyttämät kyvyt aina iskuista muihin roolipeleissä perinteisesti nähtyihin “statseihin” tyyliin hyökkäys ja puolustus, mutta samalla ne määrittävät hahmojen heikkoudet ja vahvuudet, joilla on valtaisa merkitys pelin taisteluissa.

Vaikka vain päähenkilö on ainoa, joka voi käyttää monia eri personia, on niiden kouluttaminen ja hankkiminen merkittävässä osassa peliä. Jo moniin erilaisiin personiin pääsee käsiksi taisteluiden jälkeisten “muistipelien” kautta, mutta parhaimmat otukset saa yhdistelemällä näitä toisiinsa muun muuassa Shin Megami Tensei: Lucifer’s Callista nähdyllä tavalla.

Vain elämää ei sen enempää

Jo perinteisten roolipelielementtien, kuten taisteluiden ja hahmonkehityksen lisäksi löytyy Persona 3:sta myös muita ideoita, mitkä tekevätkin pelistä roolipelin sanan varsinaisessa merkityksessä. Yksi näistä on arjen ja perinteisemmän luolastojen tutkimisen erottaminen toisistaan. Arkiset puuhat hoidetaan päivisin koulua käymällä ja sosiaalisia suhteita hiomalla, mikä voikin kuulostaa joidenkin korviin hyvinkin oudolta. Kuka nyt oikeasti tahtoisi pelissä tuskailla kaverisuhteista ja opiskelusta, kun saman ajan voisi käyttää näiden unohtamiseen? No, joitain tämä voi toki innostaa, muttei todellakaan valtaosaa, mikä voikin jättää Personan tuskalliseksi kokemukseksi. Päivällä tehtävät asiat vievät nimittäin todella suuren osan peliajasta ja vielä kun siitä suurin osa koostuu lopulta hyvinkin tyhjänpäiväisestä dialogista, voi pelin tie viedä kaupan “käytetyt” -hyllylle alta aikayksikön. Jopa itselläni alkoi haukotuksia ilmaantua kun sama vanha juoksijapoika valittaa nilkastaan sen kymmenennen kerran.

Onneksi tämä kaikki työ ei ole turhaa, vaan kavereiden huomioimisesta palkitaan mahdollisuudella luoda parempia personia, mikä taas minimoi hieman monelle tuttua ja turhauttavaa hahmojen kehittämistä. Toki voi tietenkin kysyä itseltään kouluttaako hahmojaan mieluummin jopa tunteja, vai kuluttaako tämän ajan kaverien kanssa oleskeluun ja heidän turhanpäiväisten ongelmien kuunteluun. Tässäkin on tietenkin otettava huomioon se, että hahmojen kehittäminen on tuttuun roolipelien tapaan väkisin jossain tilanteissa edessä, sillä vaikeustaso vaihtelee välillä raivostuttavan tiheään tahtiin helposta todella haastavaan.

Itse hahmojen koulutus tapahtuu yöllä niin sanotun Dark Hourin aikaan, jolloin Tartarukseksi ristitty valtaisa torni ilmaantuu tutkittavaksi. Kyseinen torni koostuu monista kerroksista, jotka muodostuvat sattumanvaraisesti, minkä johdosta tornista ei ole yhtä ja samaa karttaa olemassa. Myös tämän keinon takia Tartaruksen käytävät ovat tylsiä putkia, joiden ulkoasu toistaa itseään tylsistymiseen asti, vaikka välillä muotoilu- ja väriteema saakin pientä muutosta. Tämä on todella suuri sääli, sillä Tartarus on oikeastaan pelin ainut kunnon luolasto paria naurettavaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Etanoiden tahdissa

Tarinaltaan ja sen kerronnaltaan Persona 3 ei ole sitä kirkkainta kärkeä. Koska peli etenee vuorokausi kerrallaan - joita muuten riittää - ei paljoa ehdi yhteen syssyyn tapahtumaan puhumattakaan siitä, että jokaiseen päivään saataisiin mielekästä sisältöä. Suurimmat tapahtumat onkin yleensä laitettu noin 30 päivän päähän toisistaan, joten pitkähköjä taukoja juonesta on silloin tällöin luvassa. Tämän voi silti jollain tapaa antaa anteeksi, sillä tarina ei todellakaan ole pelin vahvempia osa-alueita, vaan se koostuu oikeastaan siitä perinteisestä “pelastetaan maailma” -kaavasta, johon on toki saatu makua muutamalla juonenkäänteellä ja erikoisella hahmolla.

Itse pääosassa olevat hahmot eivät kuitenkaan edusta aivan niitä mielenkiintoisimpia henkilöitä. Jokaisella on toki jonkinlainen historia, jolla on merkitystä tarinan kanssa, mikä jää kuitenkin hieman laimealle asteelle. Sentään hahmojen ääninäyttely ei ole tätä luokkaa, vaan lähes jokaisen ääni sopii näille loistavasti, eikä näyttelijöiden suorituksestakaan oikein voi valittaa.

Muusta äänimaailmasta voikin olla sitten aivan toista mieltä ja varsinkin musiikki jakaa vahvasti mielipiteitä. Valtaisa osa biiseistä koostuu nimittäin ylipirteästä J-popista, mitä kaikkien ei voi missään nimessä odottaa sietävän. Kuitenkin jos pinnaa, hermoja ja sietokykyä riittää, tottuu musiikkeihin kohtuu hyvin ja ainakin allekirjoittanut pääsi jopa toteamaan biisien lopulta sopivan suhteellisen hyvin peliin ja sen meininkiin.

Kuitenkin suurin ongelma, josta SMT: Persona 3 kärsii on todella kova kilpailu. PS2 on roolipelien faneille suorastaan unelmakonsoli juuri valtaisan tarjonnan takia, joten P3 jää väkisinkin jalkoihin. Jos kuitenkin kaikki muut ropet on jo tahkottu tai yksinkertaisesti kaipaat paneutumista vaativaa, haastetta tarjoavaa japanilaista roolipeliä, jolla on hieman uutta annettavana, suosittelen ainakin testaamaan Persona 3:sta. Kaikille tämä ei missään tapauksessa kuitenkaan uppoa, mistä johtuen kevyempiin peleihin tottuneet voivat pudottaa numeroa melkeinpä kahdella.

Arvosana: 8

No niin, tänään tuli sitten 2.41, joka pitäisi nyt olla toimiva. Itse sen tuossa asentelin eikä ainakaan toistaiseksi ole ongelmia ilmennyt. Uudistuksista pidän vaikkei mitään todellista mullistusta tullutkaan mutta on se XMB ihan kätevä saada pelissäkin näkyviin. Trophyista ei ole vielä yhtään kokemusta. Missähän peleissä edes mokomia vielä on?  Ja olisi mukava jos tietyn pelin trophyja pystyisi katsomaan etukäteen. Tekisi tavoittelusta hieman selkeämpää.

Trophyja tukee vielä naurettavan vähä peli, mikä on valtaisa harmi. Tällä hetkellä tiedän vain Super Stardust HD:n. Ja kyllähän kai ne saavuttamattomat trophyt ja tiedot mitä niiden eteen täytyy tehdä käsittääkseni näkyy ihan trophy valikossa kunhan peliä on hetki pelailtu...kai.

Muistelisin jonkun tutun aikoinaan sanoneen, ettei hänelläkään uunia ole, mutta kyllä se liesi sentään löytyy. Uskoisinkin sen kuuluvan jääkaapin kanssa siihen "pakko löytyä" -listalle. Kuka sitä uunia nyt edes tarvitsee. Purkinavaajalla ja tonnikalalla elää vuosia.

Toista osaa on nyt tullut pelattua Wilyn linnaan ja muistaakseni neljäs(?) kenttä olisi menossa. Hermot ovat muutamaan otteeseen olleet heikoilla jäillä, sillä enhän minä tätä taida kuin nuorempana. Varsinkin Quickmanin kentässä fiilikset tipahtivat aika pohjille, kun aina oli kiire. Lopulta päätinkin huijata ja käyttää Flashmanin ajanpysäytintä. Onneksi sentään hienot biisit keventävät tunnelmaa.

Wiihän on juuri loistava ratkaisu old schoolille Megamanille, kun mote saadaan vastaamaan suhteellisen lähelle vanhaa kunnon NES:n padia. Fiilis olisi aivan erilainen juuri jollain Boxilla puhumattakaan Pleikkarista.

Ja video upposi minulle hyvin, vaikkei siitä kauheasti näytettykään. Ihan tuli Megaman mieleen, mikä tällä hetkellä riittää tyydyttämään minut.