Tämä peli teki minusta kertaheitolla Castlevania-fanin ja loppukesästä tulikin sitten ostettua DS ja siihen GBA:n Castlevania Double Pack ja Dawn of Sorrow, joista olen kaikista pitänyt. Mistäpä sitä keksisi lisää vapaan etenemisen 2d-seikkailuja... taitavat Metroidit ja Castlevaniat olla tosiaan pitkälti oma genrensä ihan kahdestaan...
Kai sulla on myös Portrait of Ruins ostoslistalla? Nuo DS:n Castlevaniat on kyllä hieman pilattu animepaskalla, mutta pelimekaniikka ja idea on silti kohdallaan. Jos lisää tämän tyyppisiä pelejä hakee, niin itsellä tuli ekana mieleen DS:n ja GBA:n Megamanit. Eivät kyllä ole mitenkään niin hyviä kuin Castlevaniat, mutta kuitenkin vähän saman tyylisiä. Megamaneissa on ainakin haastetta vähän enemmän.
Thin Red Line on myös niitä harvoja ja ainoita sotaleffoja, jossa ei patriotismia nähdä.
Rambo: First Blood! Ei ehkä niinkään sotaleffa, mutta liittyypähän ainakin jotenkin sotaan. Platoonissa ei mielestäni myöskään hirveän patrioottisia olla.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt Requiem for a Dreamin (Unelmien sielumessu) hehkutusta. IMDb:n listallakin näyttäisi olevan sijalla 66. Onnistuu se olemaan ehkä ärsyttävin leffa ikinä, mutta parhautta ei se ei ole nähnytkään.
En tiedä kuinka suosittu ja arvostettu leffa Das Boot on, mutta on se ainakin paska ja helvetin tylsä. Erehdyin poistamaan siitä vielä Director's Cutin johon on ängetty vielä lisää paskaa ja tylsyyttä.
Sitten voisi heittää yhteen ja samaan paskakasaan kaikki mustavalkoiset klassikot, ranskalaiset taideleffat ym. elokuvakriitikkojen ylistämät turhakkeet.
Lopuksi vielä pitää mainita The Butterfly Effect. Tuskin tätä tekelettä edes kukaan arvostaa, mutta joskus joku vauhkosi tämän parhaudesta. Eipä napannut edes "maailman parhaan endingin (ever!)" kanssa, joka on director's cut versiossa.
Ubisoftiltahan löytyy loistavia pelejä, kuten Far Cryt ja Raymanit. Jopa King Kong oli hyvä lisenssipeliksi. Osaa olla paska maku, jos ei Beyond good and evilistä pidä. En edes halua tietää mitä pelaa....
Kuten Farcryt? Kai laitoit tuon vahingossa monikkoon. PC:n Farcry on tunnetusti ihan ok peli, mutta nuo konsoleiden Farcryt on aivan täysin perseestä. King Kong voi olla ok lisenssipeli, mutta se on silti paska peli. Ok homopornoleffa on silti homopornoa.
Joo, Ubisoftilla on jotain hyviäkin pelejä, kuten nuo vanhemmat Raymanit ja PoP: Sands of Time. Suurin osa Ubisoftin peleistä on kuitenkin sitä keskinkertaista kierrätettyä paskaa.
jollei oikeasti ole mitään oikeaa sanottavaa niin voi olla kirjoittamatta. en tiedä muista mutta minua ainakin alkaa kypsyttää tämä mukamas vitsikäs ja hauska haukkuminen. oli kyse leffoista tai peleistä niin aina haukut ne kaikki legendaariset ja moneen kertaan kehutut ja palkitut sarjat paskoiksi.
Tämän ketjun ideahan on kertoa niistä peleistä mitkä eivät nappaa. Suurin osa kirjoittajista juuri keskittyvät niin peleihin joiden periaatteessa pitäisi napata. Eli lähinnä kyse on semmoisista peleistä, jotka ovat teknisesti hyviä ja usein myös arvostelumenestyksiäkin, mutta eivät vain jaksa kiinnostaa. Tietääkseni en ole mitään legendaleffoja tai TV-sarjoja mennyt haukkumaan. Kaikki nuo pelit jotka tuohon listasin eivät tosiaankaan nappaa, mutta toki se on ehkä muotoiltu vähän jyrkemmin kuin muilla. Tosin on täällä monet muutkin sanoneet asian suoraan.
ja hyvin olet näköjään metroidistakin perillä. että oikein jompaa kumpaa NES:n metroidia koitit, vittu ei sille koneelle ole kuin yksi metroid.
Muistelin, että NES:lle olisi ollut kaksi metroidia. Joka tapauksessa olen pelannut NES:n Metroidia, joka on muuten paska. Vittu! Olen muuten myös pelannut SNES:n Metroidia ja Cuben Metroideja. MYös GBA:n Metroideja. Mitään niistä en ole jaksanut läpi asti vääntää, mutta SNES:n Metroid on vaikuttanut kyllä ihan pelattavalta.
olisit nyt samalla haukkunut ekan deus exän ja halfiksen puhumattakaan vanhoista klassikoista kuten monkey islandit, nehän vasta kauheaa roskaa kaikki onkin.
Syy miksi niitä en haukkunut on hyvin yksiselitteinen. Ne ovat helvetin hyviä pelejä. Haukuin kuitenkin HL2:n, mutta kuten näet ykköstä kehuin. En mä hauku pelejä, mikäli oikeasti tykkään niistä. Saatan kyllä haukkua niitä, jos en ole kiinnostunut tai muuten vain välitä niistä. Enkä tosiaankaan haukkunut kaikkia legendaarisia pelisarjoja. Esimerkkeinä mainitaan, että Megamanit, osa Super Marioista, Silent Hillit, Castlevaniat ja monet muut jäivät syystäkin mainitsematta. Hyviä pelejä kun ovat. Onneksi kuitenkin tartuit aiheeseen, joka muistuttikin minua ehkä paskimmasta sarjasta ikinä (PS1:n osaa lukuunottamatta) METAL GEARit. Se sarja ei voisi sitten yhtään vähempää napata. Ehkä neljäs osa pelastaa, todennäköisesti ei.
Rocky, kuinkas tuo Sansa on toiminut? Pitäisi tytskälle ostaa ehkä MP3 soitin joulupukin konttiin ja se näyttäisi olevan suhteellisen edullinen. Eli toimiiko? Kestääkö akku?
Samoilla linjoilla Sarkonin kanssa. Hyvin on toiminut ja akkukin kestää pitkään. Akun voi vielä itse vaihtaa, jos se joskus kusahtaa.
Mistähän sitä alottaisi. Näitä "ei nappaa" -pelejä on kyllä niin paljon, joten pitää varmaan keskittyä vain kaikista suosituimpiin ja täten maksimoida provosoinnin määrää.
Aloitetaan tästä ns. parhaasta ja suosituimmasta mätöstä, jolla on Suomessakin miljoonia turnauspelaajia. Super Smash Bro's Melee: Kaverille ostimme tämän synttärilahjaksi joskus muutama vuosi sitten. Eipä tullut sitten hirveästi pelattua. Neljän pelaajan mahdollisuus oli kyllä kiva, mutta ei tätä nyt tosissaan voi pelata. Mario Partyakin tuli pelattua enemmän...
Kaikki Zeldat ikinä: Ei pysty vain käsittämään. Peleissä ei teknisesti mitään vikaa ole, mutta hahmot, maailma ym. on niin sekundaa, että ei mahda mitään. Muistan kun pelasin joskus 10v. pentuna NES:n ensimmäistä Zeldaa ja huomasin heti että paskahan se on. Tietty joku voisi väittää, että en ole tämän kokemuksen jälkeen edes antanut mahdollisuutta Zeldoille. Tämä väitöksen tekijä on tietysti aivan oikeassa. -Parhauden tunnistusta jo vuodesta 1983
Half-life 2 + episodit: Ei melee attackia. Munatonta räiskintää. Paskat hahmot. Ykkönen oli vielä hyvä, kun se kuitenkin oli suhteellisen uutta kamaa. Kakkonen alkoi kyllästyttämään heti. HL2:n Vesiskootterilla ajelu on ehkä yksi pelihistorian paskimmista kohdista.
Bioshock: Tunnelma oli helvetin hyvä ja juonikin vaikutti ihan mielenkiintoiselta. Itse pelaaminen on vain niin peruspaskaa räiskintää. Haxoroinnitkin alkaa kyllästyttämään parin putken vääntelyn jälkeen. Sen lisäksi boxin version ohjaus on kustu. PC:llä sitä ei sen sijaan edes kehtaa pelata, kun ei saa 5.1 ääniä tai muita herkkuja päälle. 2 pikkusiskoa jaksoin pelastaa/tappaa ja siihen jäi.
Metroidit: Alunperin pelasin NES:n jompaa kumpaa Metroidia. Vuokrasin sen ja onneksi vuokrasinkin. Paska oli. Sen jälkeen kaveri kehui SNES:n Metroidia. Menin kaverille katsomaan ja paskahan se oli. Ei voinut vähempää kiinnostaa. Sitten tuli Cuben Prime. Historia toistaa itseään...
Halo 3: Jo pelin julkkaribileissä huomasin, että ei ole nyt kaikki kohdillaan. Ajattelin, että ehkä se biletilaisuus ei ollut paras paikka esitellä peliä ja jätin testaamiset siihen. Sitten myöhemmin kotona pelailin yksinpeliä, joka paskeni vain loppua kohti. Vieläpä eksponentiaalisesti. Moninpelikin oli jo valmiiksi pilattu julkaisemalla COD4:n (far superior) MP Beta ennen Halo 3:a. Eipä siinä enää jaksanut sitten kumpaakaan puolta pelistä pelailla. Kavereiden kanssa pelasimme muka CO-OPia, mutta olihan sekin loppujen lopuksi aivan perseestä. Kaverit jaksoivat achievementtien takia vääntää sen läpi, mutta itsellä jäi CO-OPit puoleen väliin.
Lisäksi on vielä lukemattomia pelejä ja pelisarjoja, joista ei ole mitään kokemusta kun eivät alkuunkaan nappaa. Virtua Fighter 5:tä meinasin haukkua, mutta tajusin että ei kukaan siitä edes välitä, joten samapa sille.
Play-asiasta tilailen yleensä regionfree tekeleet, jos ei aivan uskomaton hinku ole pelaamaan. Jos se hinku iskee, niin sitten Gigantista, sillä siellä on yleensä halpaa näin Suomen hintatasolla.
Negatiiviselta puolelta täytyy sanoa että tässä PetriP-TNT-dialogissa mennään niin syvissä vesissä että mä olen aivan kuutamolla.
Inside-läppää se on, mutta tärkeintä onkin että Petter ymmärtää niiden pointin. Pelaajalaudan irc-kanavalla aikaansa viettäneet ymmärtävät ehkä vähän mistä ne jutut sikiää. Paskoja juttuja siitä huolimatta, en kiellä.
Vuoden lautalainen 2007: Tuulisti Vaikuttaisi sanovan todellisen mielipiteensä ja sen mitä asioista oikeasti ajattelee.
Vuoden hauskin: Ei-lautalaisia kun ei varmaan tähän kategoriaan lasketa, joten Viper7:ää on turha äänestää. Tähän kategoriaan ei loppujen lopuksi montaa todellista vaihtoehtoa ole. MasterTK (homopaskahuumori puree aina), Zoukka (vaikkakin enemmän konsolifinin puolelta), Fraeon (vaikka ufohuumori ei aina nappaakaan), PetriP (tahaton huumori on aina hauskaa) jne. Pitää heittää kuitenkin ässä hihasta ja sanoa hauskimmaksi Doinkki. Kaksi marjaa -ketjussa heitetty Pitkämäki/Vlad juttu nauratti.
Vuoden paras topic: AVATAR WARS! -ketju (entinen Avatar-ketju) Avatar-ketju on aina paras. Mukava tehtailla uusia avatareja ja katsoa mistä muut ovat avansa repineet. Tietty väliaikaiset Avatar-sodat piristävät kummasti.
Vuoden yllättäjä: Dragon Snake Pystyykö kukaan muu kääntämään kelkkaa 180 astetta niin nopeasti kuin Solid Snake?
Vuoden sitaatti: "Lopetus oli aika ennalta-arvaamaton ja surullinen. Todella kaunis ja lämmin, mutta samaan aikaan koskettava, ruma ja surullinen. Koskaan aiemmin mikään pelin loppuepisodi ei ole aiheuttanut tällaisia tunteita." -Curryfrank
Tämä postaus on todella kaunis ja lämmin, mutta samaan aikaan naurettava, typerä ja surullinen. Koskaan aiemmin mikään postaus ei ole aiheuttanut tälläisiä epäuskon tunteita. Ei millään pahalla...
Pohdin, kumpi on pessimisti ja kumpi optimisti: se joka "valittaa" ja keskustelee keskustelufoorumilla ikävistä asioista toiveenaan että ne ehkä voisivat joskus jossain todellisuudessa olla toisin, vai se joka on tyytyväinen eikä halua puhua ikävistä jutuista koska homma nyt vain on näin eikä muuksi muutu. :???:
Ei sillä että asialla olisi väliä, tuli vaan mieleen.
Itsensä kusettaminen on mahtava taito. Parhaiten sen oppii muuten yliopistossa.
Oikeastaan hyvä juttu tuo sensuuri. Pelit alkavatkin olemaan jo liian väkivaltaisia ja olen aidosti huolissani nykynuorisosta. Wii on tarkoitettu hauskanpitoon eikä miksikään verimässäilykoneeksi!
Tai no pakkohan sen Wiin on olla laadukas. Gamecubeahan on jo pitkään saanut alle satasella, joten kyllä siitä Wiin laadusta saa sen pari sataa euroa maksaa.
Paras mustaihoinen näyttelijä ikinä. Mies eläytyy rooleihinsa aivan uskomattomalla tavalla, jonka vuoksi hän on saanut lukuisia Oscar-ehdokkuuksia ja pari voittoakin. Jos joku ei ole hänen elokuviaan nähnyt niin suosittelen ehdottomasti katsomaan vaikka Training Dayn joka on omasta mielestäni hänen paras elokuva.
Zel unohtui omasta postauksesta. Training Day, American Ganster tulevat nyt ekana mieleen. Tietenkin myös Ricochet (Harhaluoti) oli huippu!
Edward Norton ei ole kovin montaa huonoa leffaa ole tehnyt.
Christhian Balella nyt muutama paskempikin leffa löytyy, mutta muuten äijä on pärjännyt hyvin.
Sitten on tietenkin Takeshi Kitano ja
Min-sik Choi.
Onhan noita muitakin, mutta nuo nyt tulivat ensimmäisenä mieleen. Tietty Stallone, Norris, Seagal, Van Damme ja Snipes ovat nyt ihan omalla tasollaan ja muutenkin aivan liian hyviä tähän ketjuun. MasterTK voisikin muuttaa ketjun nimeksi "Suosikkinäyttelijäsi? (Heti Stallonen, Norrisin, Seagalin, Van Dammen ja Snipesin jälkeen)".
Mitä itse ketjuun tulee, niin parhaat quotet löytyvät Petrin traagisen koomisesta postaushistoriasta NeoGAF:ssa. Itse viesteissä ei välttämättä mitään "kovaa" ole, mutta niiden viestien impakti NeoGAF:n yhteisöön on jotain aivan käsittämätöntä.
Eli pitkä litania lyhykäisesti: Mass Effect, Assassin's Creed vai GH3?
Kiitän ja kumarran jo etukäteen. :)
Täältä löytyy kaikki kolme (kiitos Gamestopin tarjouksen) ja mielestäni Mass Effect on näistä paras. Guitar Hero on varmasti hyvä ostos, jos ei ole aiempia pelannut, mutta GH2:n läpipelanneelle siitä ei ole niin pitkäksi aikaa iloa. Assassin's Creed on oikeastaan aika paska. Alkuinnostuksen jälkeen se menettää hohtonsa täysin.
Lähdetkö ihan tosissasi kyseenalaistamaan jonkun listausta täällä? Todella tyylikästä
Älä huoli. Kaikkia pelejä on kunnolla pelattu. Mass Effect ei ole vielä läpi.
Ei mulla mitään muuten, mutta kun tuli vain mieleen aikasemmat postauksesi kyseisten pelien alustasta. Mietin vain, että oletko sitten edes pelannut näitä, kun joskus niin kovasti valitit ettei uskalla boxia ostaa.
Loistavasti tehty peli. Ei aivan Kotorin tasoa, muttei kauaksi jäädä.
10. Bioshock (X360)
Yksi vuoden tunnelmallisimmista peleistä. Erittäin hyvin tehty. Muutama asia vain tiputtaa listalla aika reilustikin kärjen tuntumasta. Peli on liiaksi toimintapainotteinen ja hieman itseään toistava.
Kuinka monta minuuttia olet pelannut noita kahta peliä?
Toista sijaa ei edes ole, sillä mikään ei päässyt lähellekään Mass Effectin parhautta. Lista on aika boxi painotteinen, kun en omista uusiste vehkeistä kuin DS:n ja 360:n.. DS:n peleistäkään ei saanut listata Japanissa julkaistuja, joten sinne nekin kaikki hyvät pelit jäivät. Eipä tuo lista hirveästi muuttuisi vaikka Wii ja PS3 löytyisikin hyllystä. Ninja Gaiden Sigma pomppaisi listalle ja hyvällä tuurilla saattaisin antaa Mario Galaxylle 10. sijan. The Orange Boxia en pystynyt yksinään laittamaan, ettei tule vain mitään erehdyksiä mitkä siinä boxissa niitä hyviä pelejä on. Guitar Hero 2:n voisi periaatteessa korvata kolmosella, mutta sillä tuo oli ensimmäinen GH mitä pelasin, on se myös omalla tavallaan paras.
Lanttu puhuu asiaa. 5 peliä olisi parempi. Kaikki ei paskanna housuun jostakin Endless Oceanista, joten kymmentä parhauden tekelettä on melko vaikea löytää yhdestä vuodesta. Lanttu puhui asiaa myös Bioshockista.
E: lyhensin listaa, sillä ei loppu pään pelit olleet maininnan arvoisia.
Reservoirin soundtrack tuntui leffassa paljon tiukemmalta kuin levyllä, mutta onpahan tuo levykin perin jees. Onkos Rockylle tuommoinen poppoo tuttu kun Kishidan? Meitsi diggailee kympille. Boy's Color on parhautta.
We is bad mothers!
Ei ole hirveästi tullut kuunneltua Kishidania. Ainoastaan pari biisiä. One night carnival on varmaan se tutuin biisi ja sekin on Ouendanin kautta.
Reservoir Dogsin Soundtrackin hommasin tuossa muutaman muun levyn kanssa. Ei kovin montaa biisiä löydy, mutta muutama niistä on niin parhautta, ettei biisien vähyys pääse haittaamaan.
Lisäksi erehdyin ostamaan jonkun Foo Fightersin paskalevyn, josta ei ole jäänyt yhtään biisiä mieleen. No onneksi ei ollut liian kallis.
Mukaan tuli myös The Whon Who's Next, josta löytyy nyt ainakin kaksi legendaarista biisiä (Baba O'riley ja Behind Blue Eyes). Muihin en ole vielä ehtinyt perehtyä sen enempää.
Niin ja tietty parhautta tuli vielä tällä viikolla lisää. Eli tuo ylempänä mainostettu single kokoelma sekä B'z:n Monster albumi. Parhautta.
Ainakin nyt kun viimeinenkin totuuden torvi on heitetty pihalle. Gerstmann ei pelännyt fanipoikien vihaa tai mainostajien uhkauksia. Näin siinä sitten kävi.
Taitaa tämä olla ensimmäinen hyvä peli Biowarelta? Onkohan Mass Effectissä muuten yhtä takkuileva ruudunpäivitys kuin Biowaarin muissakin roskaropeissa? Ens viikolla ajattelin käydä nappaamassa tämän kainaloon. Ehkä kolmanneksi paskin pelintekijä koskaan, mutta kyllä tämä ihan kohtalaiselta peliltä silti vaikuttaa.
Framerate hyppii ja se onkin varmaan pelin paskin juttu. Ei ole graafisesti mikään tasaisin tekele, mutta ei tätä turhakkeeksikaan voi kutsua. Tekstuurit latautuu välillä jälkikäteen ja muuta perusvikaa, mitä näissä nykyajan peleissä näkyy.
Käy vain poistamassa tai jos jaksat pari viikkoa odotella niin poista Play-Asiasta Aasia-versio. Noin 35 euroa postikuluineen.
Alienlesboseksi hyvittää paljon... Kysy vaikka Fraeonilta.
Eräänä päivänä Joelsan tuli pelaajan irc-kanavalle kertomaan suunnitelmistaan ja siitä sitten. Tietty olin lukenyt myös sen pahamaineisen ketjun boardeilla.
Näytä kirjoitukset
