Teinpä nyt tälle oman aiheensa, etten pasko muita alueita spämmilläni. Eli olen säätänyt Xbox Series X:n RetroArchin kanssa varmaan kymmeniä tunteja. Välillä parhauden kyyneleet poskilla valuen, välillä päätäni seinään hakaten.
Sain vihdoin Dolphiniin (GameCube/Wii-emulaattori) custom texturet ja Gecko-koodit toimimaan. Gecko-koodeilla saat esim. peleihin laajakuvatuen.
The Legend of Zelda: The Wind Waker toimii laajakuvalla ja HD-tekstuureilla - ainakin toistaiseksi - mukisematta. Voi tosin olla, että pelin edetessä ilmenee ongelmia, mutta se on sen ajan murhe. Pelin .ISO-tiedoston pystyy ilmeisesti myös patchaamaan niin, että tuo laajakuva toimii ilman Gecko-koodeilla säätämistä, jolloin mitään bugeja ei pitäisi ilmetä.
Näillä samoilla kikkailuilla pitäisi saada esim. Metroid Prime näyttämään modernilta, mutta peli pyörii sen verran kehnosti tällä hetkellä RetroArchilla, etten sen kanssa vielä alkanut säätämään.
Nintendo 64 -emulaattori Mupen64Plus-Nextiä tuli myös kokeiltua. Super Mario 64 toimii ilman ongelmia ja näyttää pirun skarpilta ihan natiiviresolla sopivilla scanlineilla (CRT-easymode).
Kokeilin myös Majora's Maskia ja Sin and Punishmentia, mutta nuo pelit lagailivat pahasti. F-Zero X toimi ilman ongelmia.
Dreamcast-emulaattori Flycast toimi sekin yllättävän hyvin ainakin Skies of Arcadian osalta. Widescreen hack toimii täydellisesti ja peli näyttää jumalattoman hyvältä, mutta emulaattori ei handlaa kunnolla taivasta, joten ilmalaivataistelut on suht perseestä, kun taivas bugailee. Muuten ei ole ilmennyt mitään ongelmia, ja toivottavasti tulevaisuudessa emulaattori pyörittää SoA:n täydellisesti. Resident Evil 2 toimi parin kokeilutunnin perusteeella täydellisesti ja peli näyttää Dreamcastin natiiviresolla (joka on korkeampi kuin PSX-versioiden) ja CRT-scanlineilla (CRT-lottes) todella hyvältä.
Kokeilin Skies of Arcadian GameCube-versiota myös Dolphinilla, mutta pelin värimaailma on ihan sekaisin (ilmeisesti RetroArchin käyttämän Dolphin-version ongelma) ja GameCube-version äänet ovat niin vetistä ripulia (oikealla raudallakin) verrattuna Dreamcast-versioon, että pelaan mielummin Dreamcast-versiota, jossa soundtrack pääsee kunnolla oikeuksiinsa.
3D PSX-pelit tukevat myös widescreen hackia, jos haluaa kokea, miltä autenttinen 16:9 CRT-monitori näyttää. Hyvä juttu sinänsä, jos ei halua kuormittaa OLED-paneelia mustilla palkeilla.
PlayStation 2 -emulaattoriydin, PCSX2, on RetroArchilla vielä raakile, mutta kaikki pelit boottaavat, jos jaksaa kikkailla asetusten kanssa. Resoluutiota nostaessa hahmojen naamoihin ilmestyy mustia artefakteja, mutta asia korjaantunee tulevaisuudessa. Natiiviresolla pärjää scanlineilla. Rumble alkaa pörisemään loputtomasti, joten se kannattaa laittaa pelin asetuksista pois päältä. PCSX2 ei tue - ainakaan vielä - RetroArchilla save stateja, joten input lagia vähentävä run-ahead-asetus ei myöskään toimi. En kuitenkaan havainnut pahaa input lagia tälläkään emulaattoriytimellä.
Seuraavaksi olisi tarkoitus kokeilla Killer7:aa laajakuvana ja saada Viewtiful Joe toimimaan laajakuvalla ja custom textureilla. Löysin myös RE4:n Wii-versioon HD HUD -tekstuurit, joten sitä pitää myös kokeilla, vaikka peli pyöriikin paikoin surkeasti.
Itku pitkästä ilosta: kun pelissä sataa, emuloidun RE4:n ruudunpäivityksen voi laskea yhden käden sormin. En usko, että mikään asetus tuota pystyy pelastamaan, eli pitää odotella, jos saavat joskus päiviteltyä Dolphin-ytimen kuntoon.
PC:llä pelin saa varmasti Dolphinilla hyvin toimimaan (ilman RetroArchilla säätämistä), joten sitä odotellessa, kunhan joskus saan PC:n kasattua. Pääasia on, että alkuperäistä peliä pystyy pelaamaan 4K-ruudulta niin halutessaan. Tai no, voihan GameCubeen hankkia kalliin HDMI-adapterin, mutta resoluutio on silloin mitä on. Enkä kyllä jaksaisi pelata rämisevillä GameCube-ohjaimen liipasimilla yhtään mitään enää nykypäivänä.
EDIT: En kyllä ymmärrä, miten hyvältä tämä peli voi edelleen näyttää. Tuntuu, että kaikki GameCube-version efektit loistavat poissaolollaan Ultimate HD Edionissa. El Gigante -pomotaistelussa salamat välkkyvät taivaalla ja soihtujen liekit väpättävät tuulessa, ilmassa on paksu sumupeite. Oikeanlaisilla efekteillä on luotu tunnelmaa, vaikka silloinen rauta on nykymitapuulla nuhapumppu-tasoa. Voi kun PC-versioon fanityönä tehdyt HD-tekstuurit saisi jotenkin Dolphiniin syötettyä.
Olen jo jonkun aikaa miettinyt, kuuluuko Resident Evil 4 enää TOP3-peleihini. Peli on ollut listani kärkisijoilla käytännössä siitä asti, kun se ilmestyi. Sitten tuli "Ultimate" HD Edition ja myöhemmin iski ohjainasetusautismini, joka sekoitti pahasti pakkaa. En vain enää osannut pelata räiskintäpelejä kuin tietyillä tähtäysasetuksilla. "Ehkä RE4 ei vain ole kestänyt ajan hammasta niin hyvin kuin luulin", ajattelin.
Noh, nyt kun olen pelaillut RetroArchin kautta Wiin RE4:stä Xbox-padilla, niin voin sanoa, että peli kuuluu ehdottomasti sinne TOP3:een edelleen. Aiemmin jo manasinkin Ultimate HD Editionin umpipaskaa tähtäystä ja hervotonta deadzonea, mutta tähtäyshän on totaalisesti pilattu ko. versiossa. Pelasin alkuperäistä ja Ultimate HD -versiota peräkanaa ja ero on kuin yöllä ja päivällä. GameCube/Wii-version tähtäys tuntuu modernilta ja tarkalta, ei deadzonea ja kun pyörität tattia, niin lasertähtäimen piste liikkuu ympyränmuotoisesti kuten kuuluukin. Ultimate HD Editionissa tähtäin taas tekee neliönmuotoista liikettä. Tähtäys on hidas, epätarkka ja kömpelö. Mitä helvettiä siellä Capcomilla ollaan oikein ajateltu?
Dolphin-emulaattorilla RE4 näyttää myös paljon paremmalta, kuvassa on oikeilla asetuksilla (4K reso ja reunanpehmennys-shaderit) pehmeyttä ja utuisuutta, joka maskeeraa hyvin pelin ryppyjä. Ultimate HD Edition taas näyttää tylsän kliiniseltä. Dolphinilla pitäisi saada peli myös pyörimään 60fps, mutta en ainakaan Xboxilla tuossa onnistunut. Peli hidastelee myös pahasti Xboxilla tietyissä kohdissa jopa alhaisimmilla mahdollisilla resoluutioilla, joten joko asetukseni ovat pielessä tai RetroArchin Dolphin-ydin ei vain ole kunnossa.
Joka tapauksessa alkuperäinen RE4 on ajaton klassikko, jonka pelaamista on mahdoton lopettaa kesken, kun on kerran aloittanut. Harmi, että Capcom meni ryssimään tuon HD-version totaalisesti. Ilmeisesti kukaan porttaustiimistä ei ole pelannut alkuperäistä peliä.
Avataan tästä Apexille oma ketju hyvissä ajoin, 8. kauden alkuhulinoissa! Kausi alkaa 2. päivä helmikuuta.
Itselleni avautuu kohta mahdollisuus päästä pelaamaan tätä sekä Warzonea. mutta etukäteen Apex kiinnostaa enemmän. Switch-version ansiosta pelin voi ottaa helposti mukaan paria matsia varten, ja siinä on myös gyro-tähtäys. Tulee olemaan mielenkiintoista vertailla eroja. Voisi myös kuvitella, että Apexin next gen -päivitys on jo työstössä.
Kysymys: kuinka grindy pelin Battle Pass on? Paljonko joutuu tunteja keskimääriin lataamaan kaudessa, että saavuttaa maksimilevelin?
Ihan helvetisti, pari tuntia päivässä ainakin. Kannattaa se ensimmäinen Battle Pass kuitenkin hankkia kokeilumielessä. Uskon, että Respawn panostaa Season 8:iin kunnolla. Nykyisen kauden BP oli ensimmäinen, jota en jaksanut hinkata loppuun asti huonojen palkintojen takia.
Tulipa itsekin aloitettua Ori and the Will of the Wisps. Joo-o, onpa kyllä mielettömän näköinen peli 4K/HDR/120Hz-kombolla. Ihan kuin pelaisi jotain animaatioleffaa. Onnistuin jopa herkistymään ensimmäisen viiden minuutin aikana, mikä on äärimmäisen harvinaista pelien kanssa.
Tämän genin pelit tulevat kyllä olemaan sellaista silmänkarkkia, että maltan tuskin odottaa, mitä kaikkea sieltä on tulossa.
Auto HDR on kyllä hit and miss -kamaa. Esim. legendaarinen shmup Battle Garegga, jonka M2 porttasi PS4:lle ja Xbox Onelle, näyttää aivan järjettömän hyvältä HDR-tuella varustettuna. Peli näyttää todella tunkkaiselta ilman HDR:ää. Sama pätee Ikarugaan, jonka väripaletti HDR:nä on hunajaa. Mutta sitten taas joku Apex Legends HDR:llä on ihan jäätävää ripulia.
Toivottavasti tulevaisuudessa tuon Auto HDR:n saa säädettyä pelikohtaisesti päälle, eikä niin että joko se on kaikissa tuetuissa peleissä päällä tai ei yhdessäkään.
EDIT: Kokeilin REmakea Auto HDR:llä. Toimii! Kartanon lepattavat kyntteliköt ja välkehtivät salamat HDR:nä luovat siistin kontrastin muuten tummansävyiselle pelille. Kuvakaappauksista on helppo verrata kuvaa HDR:llä ja ilman, kun konsoli tuntuu ottavan kuvakaappauksen kummastakin vaihtoehdosta.
CRT-Royalen modattu Kurozumi-shaderi, joka imitoi BVM-monitoreita, on kyllä jeesuskamaa. Etenkin NES-pelit, joissa on paljon mustia pikseleitä, näyttävät upeilta OLED:illa.
Hyvä että alkaa tulemaan LG:ltä eri kokoisia OLED paneeleita. Tuommonen 43 tuumanen voisi olla passeli työhuoneen viihdenäytöksi. Mitenhän tuollaista viitsisi vain käyttää PC:n kanssa. Varmaan palaa heti selaimen ja käyttöjärjestelmän elementit kiinni.
Toisaalta, jos sieltä kerran on tulossa PC-monitorikoon OLED-paneeleja (20-30 tuumaa), niin luulisi LG:llä olevan luottoa siihen, ettei kuva pala tarkoituksenmukaisessa käytössä kiinni.
Cyberpunk tuli hinkattua läpi niin perusteellisesti kuin se oli mahdollista. Yksi sivujuonihaara bugitti totaalisesti, mutta sitä ja autojenkeräilyä lukuunottamatta kaikki tuli tehtyä. Pelikello näyttää reilua 140 tuntia.
Moni juttu on hämmästyttävän päin persettä pelinkehitykseen kulutettu aika huomioon ottaen, mutta siitä huolimatta peli oli minulle paras open world -kokemus tähän asti. Enkä muista milloin olisin jaksanut pelata yksinpelattavaa FPS-peliä kymmentä tuntia pidempään — 140 tunnista puhumattakaan. Yksi syy tähän lienee pelattavuus, joka osoitti mihin sfääreihin tattiohjauksella voi oikeasti päästä, kun vain totuttautuu aina vain haastavampiin asetuksiin. Pelasin peliä lopulta täydellä sensitivityllä (horisontaalinen 100 / vertikaalinen 64), joka saa oikeastaan kaikki muut padiräiskinnät tuntumaan ankean köykäiseltä. Jopa Apex Legends tuntuu kuin tervassa pyörisi maksimaalisella sensitivityllä.
Tähän kun vielä lisätään Cyberpunkin höyhenenkevyeltä tuntuva pelimoottori minimaalisella input lagilla ja supernopean liikkumisen mahdollistavat hypyt/väistöt/liikkumisnopeus + hidastusefektit, niin peli on parhaimmalta tuntuva FPS-peli mitä olen pelannut.
Harmi, ettei tässä ole New Game+:aa, sillä olisin heti aloittanut pelin alusta täysillä statseilla. Nyt se on aika ankeaa, kun joudut aloittamaan hitaalla liikkumisnopeudella ilman kunnon perkkejä. Noh, odotellaan sitä kunnon Series X -päivitystä.
Ps. Peli näyttää ajoittain ripulilta jopa Series X:llä. Zoukka oli oikeassa, myönnetään...
Ketsui on monen mielestä maailman paras shoot ’em up -peli. RetroArchilla on tullut kyseistä peliä hinkattua, ja alan pikkuhiljaa ymmärtämään, miksi moni on tätä mieltä. ”Voitko oikeasti tuntea eläneesi, ennen kuin olet pelannut Ketsuita?” tuli minulle ajatuksena mieleen pelin äärellä. Sen verran kovat euforiapiikit Ketsui aiheuttaa.
Pelaaja, ohjaussauva ja kaksi nappia vastaan loputon ammushelvetti, jollaista et ole ennen nähnyt. Nuo ammuskuviot ovat suoraan kuin Jumalan vasta-ajellusta anuksesta ammuttu — on äärettömän tyydyttävää väistellä joka puolelta sinkoutuvia, pastellinvärisiä ammusjonoja, jotka muuttavat alati muotoaan. Poetry in motion. Niin joo, ja ne musat ja äänitehosteet, huhheijaa! Kun lukitat tähtäyksen vihollisiin ja keräät ”5 chip multiplierit”, korvat saavat jatkuvia orgasmeja.
Ja tässä tippuu kovin pommi: pelaan peliä Xbox-padin tatilla! Kyllä, ja se on muuten helvetin hyvä valinta. Voittaa jopa Saturn-padin dpadin mennen tullen. Seimitsu-arcadetikku, joka arcade-kabineteistakin löytyy, olisi varmasti paras vaihtoehto, mutta ei vaan jaksa enää kikailla noiden tikkujen kanssa, ellei mättöpelejä pelaa. Vasemmassa Xbox-tatissa on se lyhyempi KontrolFreek Galaxy -tattipidennys, joka tuo juuri sopivasti vipuvartta shmuppeihin. Ikarugassanin pystyn tekemään juttuja, jotka aiheuttivat ristiohjaimella aina harmaita hiuksia, kuten nopeat viistoon tehtävät zik-zak-liikeet. Tatilla ohjaus on koko ajan ikään kuin yhtä ja samaa liikettä, kuten Seimitsun kaltaisella arcadetikulla.
Homman kruunaa RetroArchin input lagi, jota ei käytännössä ole. Vielä kun saan CRT-scanlinet kuntoon, niin tässä voi hyvinkin olla uusi TOP10-peli. Täydellistä ajanvietettä parinkymmenen minuutin pätkissä. Skill ceilingkin on sitä luokkaa, että tätä voi hakata lopun ikäänsä, eikä kädet silti yletä kattoon.
Tuolta näkee yhteensopivat ohjaimet, mutta eiköhän ne kaikki melkein Xboxilla toimi. Jos ei, niin ilmoittaa tuolla foorumilla asiasta, niin lisäävät tuen.
Kokeilin tuota kuulokehommaa. Series X -ohjain oli kiinni Titan Twon kakkosportissa ja PS4-ohjain ykkösportissa. 3,5mm plugilla olevat kuulokkeet oli kiinni Series X -ohjaimessa ja pelasin PS4-ohjaimella. Äänet kuuluivat normaalisti Series X -padin kautta ja skriptit sekä rumble toimi, kun pelasin PS4-padilla Cyberpunkia.
Minulla ei siis ole tuota erikseen ostettavaa Bluetooth-sovitinta, joks laitetaan Titan Twon sisälle. Eli ohjaimet on kiinni USB-kaapeleilla, mutta kun joskus aikaisemmin kokeilin, niin langattomalla Xbox-adapterilla sai kyllä Xbox-ohjaimet liitettyä langattomasti.
Series X -padin pitää olla aina toisessa portissa kiinni, jos haluat kuulokkeilla pelata jollain muulla kuin Xbox-padilla. Muuten riittää, että paritat ensin Xbox-ohjaimen Titan Twohon ja sitten liität haluamasi ohjaimen. Teen näin, kun pelaan Sega Saturn USB-padilla, eli: Xbox-ohjain ensin USB:illa kiinni Titan Twohon ja sitten laitan sen tilalle Sega Saturnin ohjaimen samaan USB-porttiin.
EDIT: Toki kaikki Xboxin One / Series X -kuulokkeet toimivat rinnakkain, jos pelaat PS4-padilla. Meinaan siis langattomia kuulokkeita tai niitä, jotka liitetään USB-porttiin. Ei tarvi pitää Series X -ohjainta letkun päässä ja vetää sitä kautta 3,5mm kuulokkeita päähän.
Ja kannatta DTS Headphones:X -sovellus ostaa Storesta, jos pelaat kuulokkeilla. Parantaa tilaääntä huomattavasti.
Itellä oli yli 100Mt tallennustiedosto, ennen kuin luin tuon uutisen. Tosin taitaa koskea vaan PC-versiota tuo bugi, mutta myin kaikki ruokatarvikkeet varmuuden vuoksi, eipä niillä mitään tee muutenkaan.
Ajelukin alkoi itselleni maistumaan, kun pääsin aavikkomaisemiin ja löysin ympäristöön tarkoitetun menopelin. Hemmetin hauska ajella noilla aavikkoautoilla ja ovat myös törkeän hienosti suunniteltu ulkoasultaan.
Liikkuminen ylipäätään on tolkuttoman hauskaa, kun huomasin, että tuplahypyn jälkeisen ilmaväistön canceloiminen hidastuksella antaa jonkinlaisen nopeusboostin (en tiedä vaikuttaako evade-statsi tähän, clothing modeilla saa ainakin tuota evadea nostettua). Tämä tapahtuu käytännössä näppäinkombolla: hyppy, hyppy, väistö, väistö, tähtäys. Tarvittavat cyberwaret tarvii toki myös olla käytössä.
Tätä nopeusboostia pystyy maahan laskeutuessa käyttämään bunny hoppingin tavoin parin lisähypyn verran. Nopeuttaa ”jalan” liikkumista huomattavasti ja voit lisäksi tehdä talojen katolta katolle sellaisia hyppyjä, jotka eivät muuten onnistuisi.
Käytännön hyödyn huomasin, kun piti pölliä yhden pilvenpiirtäjän kattohuoneistosta kitara. Hain kitaran, mikä käynnisti hälytyksen. Kun olin menossa hissille, tuli puhelimeen viesti, että ala-aulassa odottaa vartijoita. Meninkin siis talon katolle ja hyppäsin saatanallisen superloikan viereisen pilvenpiirtäjän katolle ja tehtävä oli sillä selvä. En usko, että edes pelinkehittäjät tiesivät tuosta mahdollisuudesta. Oli meinaa aika tuskaista päästä alas hengissä.
Cyberpunk on GOTY. Helposti. Vaikka peli on bugista ja keskeneräistä jöötiä monilta osin, niin pelattavuus on parhaimmillaan jotain aivan tajunnanräjäyttävää kamaa.
En olisi ikinä uskonut tätä sanovani, mutta CD Project Red meni sitten tekemään kovimmat FPS-mekaniikat ikinä peliinsä. Kun saat hahmoa kehiteltyä tarpeeksi, peliä voi pelata kuin turboahdettua Vanquishia ensimmäisestä persoonasta. Tuplahyppy, väistömahdollisuus sekä maassa että ilmassa sekä slidaus — slidauksen ja väistön yhteydessä voit Vanquish-tyyliin tähtäysnapilla hidastaa aikaa. Voit myös ampua omat tai vihollisen kranaatit Vanquishin tavoin ilmasta hidastettuna. Parhautta!
Tämä tosin vaatii jäätävää kikkailua, jos normipadilla pelaa. Itse pelaan 90 (vertikaalinen) / 60 (horisontaalinen) sensitivityllä dynamic response curvella, millä saa tarpeeksi nopeutta tähtäykseen. Lisäksi skripteillä laitoin automaattisen juoksun (kun vasen tatti on ääriasennossa ylhäällä) päälle, poistin loputkin deadzonet, alensin ADS-tähtäysnopeutta, mappasin hypyn oikeaan ja väistön vasempaan olkapäänappiin (skannaus menee päälle kun vasen olkapäänappi on 300ms pohjassa), kranaattien heiton oikeaan tatinpainallukseen ja X:n tuplapainallus käynnistää Sandevistan-moodin (normaalisti LB + RB). Elite-ohjaimella ei tarvitsisi kikkailla, mutta sen tatit ovat surkeat.
Voit leikitellä vihollisten ympärillä kuin jokin väkivallan jumala, joka jättää jälkeensä vain päättömiä ruumiita ja irtoraajoja. Toki tätä voi muullakin tavoin pelata, mutta itse otin ensimmäisellä pelikerralla käyttöön ”tapa kaikki” -lähestymistavan.
Mutta muutaman esimerkki eri lähestymistavoista mainitakseni:
1) Piti tunkeutua raskaasti aseistautuneiden vihollisten baseen hakkeroimaan jokin tietokone. Vastustajien levelit oli sitä luokkaa, että päätin kokeilla jotain muuta kuin väkivaltaa tällä kertaa. Uin vedessä basen takapuolelle, hyppäsin piikkiaidan yli tuplahypyllä ja pistin Sandevistan-moodin päälle. Sandevistan-moodissa ympäröivä maailma hidastuu vähäksi aikaa, mutta pelaaja liikkuu normaalilla nopeudella. Juoksin kuin päätön kana konehuoneeseen, hakkeroin koneen ja juoksin samaa reittiä ulos basesta. Kukaan ei ehtinyt huomata minua ajan hidastumisen ansiosta, vaikka vihuja oli joka puolella.
2) Eräässä yökerhossa oleva kohde piti eliminoida, joten pääsin puhelahjoillani portsareiden ohi kerhoon sisälle. Tanssilattialta skannasin kohteen toisesta kerroksesta ikkunasta mulkoilemasta, joten merkkasin skannerilla kohteen, jotta tämä näkyy ruudulla punaisin ääriviivoin. Poistuin yökerhosta ja hyppäsin lafkan katolle. Otin railgunia muistuttavan kiikarikiväärin kouraan ja losautin kohteen katon ja seinien läpi muutamalla pääosumalla. (Kyseinen ase on aivan ylivoimainen ja sillä voisi periaatteessa tappaa kenet tahansa levelistä huolimatta, koska tekoäly on niin umpipaska.)
Niin ja ne aseiden äänet! Kävin tappamassa parkkihallista flipanneen Cyberpsychon, jolta löysin suoraan DOOM:sta kopioidun Legendary-tason haulikon. Tuolla aseella kun mäjäytät, niin kaiku kaikuu aamunkoittoon asti Night Cityn kaduilla. Ja vaikka Night City onkin suht kuollut kaupunki verrattuna Rockstar Gamesin tuotoksiin, niin olen saanut suurta tyydytystä ihan vain hyppimällä ja kiipeilemällä talojen katoille, vaikkei sieltä yleensä mitään löydäkään.
Kerran huvikseni lähdin kiipeämään paloporta pitkin, kunnes portaita ei enää voinutkaan kiiveyä ylemmäs. Portaikko olisi jatkunut seuraavassa kerroksessa, mutta rappuset puuttuivat ”välistä”. Ei syytä huoleen! Hyppäsin tuplahypyllä seuraavaan kerrokseen ja jatkoin matkaa katolle, jossa oli penthouse, jonne olisi päässyt myös aulan hissistä. Olen myös löytänyt muutamat Legendary-tason kamat ihan vaan seikkailemalla paikoissa, jotka on suht hyvin piilotettu. Enemmän noista saa tyydytystä kuin joidenkin tyhjänpäiväisten keräilykamojem löytämisestä GTA-tyyliin.
Mutta joo, hiomatom timanttihan tämä peli on, jos jaksaa sieltä paskan seasta tarpeeksi kaivella. Mikäli CD Project Red tätä vielä kunnolla hioo, niin kyseessä saattaa olla jotain todella, todella spesiaalia.
Tekoäly on aivan umpipaska, juonta jaksoin seurata ehkä ensimmäiset puoli tuntia, GTA-tyylinen riehuminen on turhaa, koska poliisit vaan ilmestyvät tyhjästä (pahimmillaan selän takaa, kun olet jossain kujalla, josta kukaan ei pääse selustaan), normi NPC:t lähinnä bugailevat, molottavat samoja one linereita ja seisoskelevat H. Moilasena paikallaan tai istuvat pelokkaana kyykkypaska-asennossa, dialogi on vähän välillä cringeworthy-kamaa jne.
Mutta jokin tässä pelissä vetoaa silti. Kun saa sopivat perkit auki (voit ladata ja ampua juostessa/väistellessä/liukuessa) ja mappaa väistö/liukuliikkeen oikeaan olkapäänappiin (mitä ei harmillisesti voi tehdä pelin valikoiden kautta), niin räiskiminen on helvetin tyydyttävää. Ampuminen ja aseäänet ovat yksinkertaisesti todella tyydyttäviä. Vielä kun saa enemmän tehoa hahmoon ja aseisiin, niin voi paukuttaa päitä ja raajoja hajalle suuremmalla todennäköisyydellä.
Tulee ihan RoboCop-fiilis (tuo leffa on varmasti ollut esikuvana pelille monella tapaa), kun ajelee jollain teollisuusalueella ja skannailee autosta, löytyisikö alueelta likaista pohjasakkaa, jota käydä lahtaamassa. Kun homma on tehty, niin loottaa ruumiit tyhjiksi. Pidän myös siitä, miten aseissa on eri skinejä ja niissä on eri ominaisuuksia.
Mikäli peli kunnolla tempaisee mukaansa, niin en näe mitään syytä, miksei tätä voisi pelata lukemattomilla eri tavoilla läpi. Ja Project Red varmasti patchaa pelin kuntoon ajan kanssa.
Toivottavasti tulisi pian pahimpia bugeja korjaavia päivityksiä lisää. Kontrolleja en ole aivan vielä saanut kohdalleen. Harmi ettei näissä uusissa konsoleissa ole järjestelmätason asetuksia fps-peleille, niin riittäisi että laittaisi response curvet, dead zonet kerralla kuntoon.
Eilen tuli 16Gb patchi, tiedä sitten mitä teki. Ja sanopa muuta. On raivostuttavaa, että jokaisessa konsolipelissä olet käytännössä pelinkehittäjien armoilla sen suhteen, miten päin persettä ohjausasetukset milloinkin ovat. Cyberpunkia on kehitelty melkein 10 vuotta, eikä sinä aikana kenelläkään käynyt mielessäkään, että pitäisiköhän meidän laittaa ADS-tähtäykseen kunnon slideri, jolla sensitivityä voi säätää jotenkin järkevästi. Eikä tehdä sitä riippuvaiseksi lonkaltatähtäyksestä.
Jouduin tekemään Titan Two -adapterille skriptin, jolla laskin ADS-tähtäyksen sensitivityä 70 vitun prosenttia vielä sen jälkeen, kun pelin omista asetuksista laskin tuon ADS-tähtäysherkkyyden niin alas kuin mahdollista. Ilman tällaista skriptiä peliä on täysin mahdotonta pelata korkealla sensitivityllä ilman, että se paskoo ADS-tähtäyksen täydellisesti. Skannaaminenkin on yhtä helvettiä, kun siinä on sama herkkyys kuin ADS-tähtäämisessä.
Eniten kuitenkin vituttaa, että Photo Modessa hahmolla on aina kalsarit jalassa, vaikka olisit oikeasti munasillasi. Pistin kaasunaamarin päähän, otin rynkyn käteen ja aloin räiskimään mulkku heiluen, mutta Photo Modessa tätä parhautta on mahdotonta ikuistaa kaikkine yksityiskohtineen.
Cyberpunk yllätti alun perusteella positiivisesti. Peli näyttää todella hyvältä Series X:llä jo nyt, enkä ainakaan VRR:llä huomaa, että ruudunpäivitys tippuisi alle 60fps performance modessa. HDR sopii myös tähän peliin kuin nenä päähän.
Odotin, että ampuminen olisi aivan perseestä, mutta tämähän pesee lattiaa suurimmalla osalla padiräiskintöjä, koska Project Red on käytännössä kopioinut ohjainasetukset Respawn Entertainmentin peleistä. Kaikki aim accelerationit ym. paskuudet saa pois päältä ja response curven voi valita mieleisekseen. En tiedä mitä raw-asetus tekee (kuvittelisi, että se olisi yhtä kuin lineaarinen), mutta dynamic-asetus tuntuu samalta kuin Apex Legendsin lineaarinen tähtäys. Deadzonea ei ainakaan Xboxilla saa niin alas kuin haluaisin (nolla-asetus ei ole oikeasti nollassa), mutta se annettakoon anteeksi.
Mutta jostain järjettömästä syystä zoomatessa sensitivityä ei saa kunnolla laskettua, jos pelaa korkealla sensitivityllä. Oma sensitivity on 50 (100 on maksimi), ja zoom sensitivityn saa asetuksista kertoimella vain puoleen tuosta varsinaisesta sensitivitystä. Toisaalta tuo tekee ampumisesta kivan haasteellista, mutta voi olla että pitää tehdä Titan Two -adapterilla jokin skripti, jolla tuon zoomaussensitivityn saa alemmas, kunnes pelinkehittäjät tajuavat patchata ongelman kuntoon.
Äänimaailma on myös kunnossa, ja mikä tärkeintä, aseet jytisevät munakkaasti. Hitmarkerit ovat myös hyvä lisä, joka antaa jotain outoa tyydytystä.
Left Tony Hawk 3 on dolphin be paused for 30min with CRT royale shader. Now left with a persistent pattern of stuck pixels, i don't know how this is possible I assume the micro flicker caused by the 480i interlaced video wrecked havok on my screens subpixels or something.
Jos joku on saanut LCD-ruudun tohon kuntoon RetroArchin shadereilla, niin en kyllä lähde kokeilemaan OLED:lla onneani "se on vaan 1800 euron kapistus" -mentaliteetilla.
Normipelien kohdalla en jaksa enää stressata kiinnipalamista, mutta tuon RetroArchin kanssa aion kyllä olla varuillani, eli pitää pelitunnit kurissa.
Pitää vielä kokeilla toimiiko Dolby Vision The Matrixissa.
Eipä toiminut Dolby Vision. Pitää varmaan hankkia Apple TV ja Infuse-appi, niillä pitäisi toimia.
Anyway, Blade Runner 2049:ää katsellessa tuli fiilis, että onko tässä HDR ollenkaan päällä, mutta The Matrixissa tuli heti selväksi, että se on päällä. The Matrix on ensimmäinen leffa, jossa tuo HDR pääsee oikeuksiinsa. Disney+:sta nopeasti katselluissa animaatioleffoissakin tuntui, että HDR loisti lähinnä poissaolollaan, vaikka rainat tukevat Dolby Visionia.
EDIT: Tulikin ladattua Plex Xboxille, koska sillä saa DTS Headphones:X:n (ja Dolby Atmos for Headphonesin) toimimaan. Kumpikaan Dolby TrueHD -tai DTS HD -ääniraita ei toimi Xboxilla (WebOS:lla kyllä), mutta noi edellämainitut sovellukset kääntävät kyllä 5.1 -ääniraidan paljon paremmaksi kuulokkeilla kuin WebOS ilman vastaavanlaista softaa.
Toivottavasti joskus päivittävät Plexin siihen kuntoon, että siinä toimii Xboxilla sekä Dolby Vision että 7.1-ääniraidat. Xboxin Blu-ray-soitin ei puolestaan tue Dolby Visionia, eli jos haluaa kuulokkeilla kuunnella DTS Headphones:X / Dolby Atmos for Headphonesin kautta 7.1-ääniraitaa ja katsella Dolby Visionia, tarvii melkein alkaa PC:llä kikkailemaan.
Niin ne varmaan näyttikin jos pelasi nenä kiinni ruudussa. Kuten sanottu niin mulla oli 14" ruutu jota katsoin yli metrin päästä niin ei siinä mitään scanlineja erottanut. Enkä erottanut myöhemminkään kun käytössä oli 28" ruutu jota katselin melkein 2m päästä. PS1 ajan 3d pelit kyllä näyttää kamalalta isolta ruudulta katsottuna nykyään joten olenkin pelannut niitä vitalla ja sen pienellä ruudulla esim driver näyttää yllättävänkin hyvältä ilman mitään extra efektejä.
Kuvat on aina kuvia, on vähän pöljää vetää mitään johtopäätöksiä, ellet nyt sitten avaa noita kuvia oikeankokoisella näyttöpäätteellä, jonka kuva on säädetty oikein.
Kokeilin vielä GBA-pelejäkin, jotka näyttävät myös loistavalta 65-tuuman koossa:
Noi taustat OLED:in oikeasti mustilla mustilla, ai että!
Mietin itseasiassa ihan samaa kun lueskelin Scarfin viestiä. Onhan siinä varmasti nostalgiaa ja oma fiiliksensä, mutta vaikka CRT aikaan tulikin pelattua paljon, en kaipaa näitä pieniä teknologian kuoppia mitä silloin ohi. Minusta kuva on siis vain huonompi.
Mutta kun ne pelit on suunniteltu CRT-näyttöjä (ja niiden "kuoppia") silmällä pitäen. Miten esim. PSX:n resoluutiolla oleva 3D-peli voi näyttää 4K-resoluutiolle venytettynä mielestäsi paremmalta ilman shadereita? 2D-peleissä nyt vielä ymmärrän nämä mieltymyserot, jos tykkää veitsenterävästä pikselitaiteesta.
Mun tapauksessa ei ole kyse pelkästään nostalgiasta vaan puhtaasta estetiikasta – shadereilla pelit näyttävät yksinkertaisesti miljoona kertaa paremmalta, siltä kuin ne on aikoinaan suunniteltu näyttävän.
Tossa vielä muutama vertauskuva 4K-resoluutiolla shadereilla ja ilman (pahoittelut modeemikäyttäjille kuvakoosta):
Partajeesus, kyllä ne näytti hyvin pitkälti tolta – toki shader-asetukseni eivät välttämättä ole vielä täydellisyyteen asti hiottu. Netti on täynnä ketjuja, jossa aitoa CRT-kuvaa verrataan näihin RetroArchin shadereihin.
Kannattaa ladata Plex-sovellus OLED:lle LG:n kauppapaikasta. Pystyy striimaamaan tietokoneelta pakkaamattomia 4K Blu-ray rippejä vaivattomasti mkv-muodossa. Ainakin HDR10 toimii Blade Runner 2049:ssä. Pitää vielä kokeilla toimiiko Dolby Vision The Matrixissa.
EDIT: Kannattaa vain pitää huoli, ettei Plex ala transkoodaamaan kuvaa tai ääntä mihinkään paskamuotoon. Eli Allow Direct Play päälle. Tekstit pitää erikseen hakea netistä srt-muodossa, koska Blu-rayn oma tekstitysmuoto pistää HDR:n pois päältä. Dolby Atmos -ääniraita tuntuu myös nostavan kaistaa yli 100Mbs, joka on maksimi mitä töllön Ethernet-portti tukee.
- Halo: Combat Evolved 4K/120Hz/HDR-tuella on kova juttu, mutta 120Hz ei kuitenkaan aiheuttanut mitään "en enää ikinä palaa takaisin 60fps:ään" -fiilistä - Sekiro VRR:llä ilman jäätävää input lagia HDR-tuella näyttää miljoona kertaa paremmalta kuin plasmalla - samoin Monster Hunter: World - Ninja Gaiden: Black ja Ninja Gaiden 2 näyttävät upealta ja niissäkin on selvästi vähemmän input lagia, HDR-tuen ansiosta etenkin Ninja Gaiden 2:n Venetsia-taso on ihan eri kokemus - eniten kuitenkin sykähdytti yli 20 vuotta vanha peli, Street Fighter III: 3rd Strike, RetroArchin kautta
Siis ei jumalauta! Ei mitään järkeä, miten hyvältä 3rd Strike näyttää ja tuntuu, kun saa asetukset kuntoon. Heitin V-Syncit helvettiin ja Run-Ahead-asetuksen myötä input lagia ei ole ollenkaan. CRT-shaderin ansiosta peli näyttää jumalaiselta 4K-resoluutiolla. Ei tässä vaan ole mitään järkeä. Mutta onhan tämä vain liian hyvää ollakseen totta, sillä ei noita CRT-Royale Shadereita uskalla OLED:lla käyttää, koska kuvassa on käytännössä koko ajan staattisia pikseleitä, jotka yhdessä bloomin kanssa jättävät aivan varmasti jälkensä paneeliin. Harmi, sillä tämän kokemuksen jälkeen on mahdotonta pelata vanhoja pelejä ilman kunnon shadereita. Tätä lähemmäs ei alkuperäistä kokemusta ilman CRT-monitorilla pelaamista pääse. Eikä tarvitse kikkailla vanhan raudan, jäätävien CRT-monitorien, kulahtaneiden ohjainten, adapterien ja konvertterien kanssa.
Kuvat otettu plasmalla 1080p:nä, mutta peli näyttää vielä tarkemmalta nelinkertaisella pikselimäärällä.
4K:na OLED:lla varmasti vielä hienompi. Parasta tossa on tosiaan se, miten näyttää siltä kuin värit hohkaisivat CRT-näytön tyyliin ruudulla. Olin ihan monttu auki, kun laitoin MGS1:n ensimmäisenä pelinä pyörimään: tutkan vihreät värit ja item-valikon kuvakkeet näyttävät ihan helvetin siisteiltä, kun niissä on ikään kuin pieni bloom taustalla. Shaderit peittävät myös pienempien resoluutioiden virheet ja sprite-grafiikan karkeuden alleen.
Ennen ajattelin, etten ikinä käytä vanhoissa peleissä kuin jotain simppeliä scanline-vaihtoehtoa, mutta nyt olen täysin myyty CRT-Royalen ansiosta. Se herättää nämä vanhat pelit henkiin korkeammilla resoluutioilla.
Tyhmä kysymys, mutta voiko tuon ”lomakkeen” täyttää vaikkei olisikaan Xboxia?
Kyllä siihen ainakin olemassa oleva Xbox Live -tunnus vaaditaan. Ja tosiaan RetroArchin saa kyllä siinä Dev Modessa toimimaan tämän viikon jälkeenkin, mutta se vaatii enemmän säätämistä (mm. PC:n, jossa on Windows 10 ja Dev Mode -tunnukset, jotka maksavat 17 euroa) ja tosiaan boottaamisen Dev Modeen, missä menee neljä minuuttia.
Pystyykö Series S saman tasoiseen emulointiin kuin X?
Lähestulkoon, CPU:han on konsolessa käytännössä sama, eikä GPU-tehot vaikuta emulointiin.
RetroArchin saa vielä tämän viikon ajan ladattua Xboxin Retail-puolelle (vaatii, että Xbox Live -käyttäjätunnus "whitelistataan" täyttämällä lomake, minkä jälkeen joku tyyppi manuaalisesti antaa sinulle oikeudet ladata tuon sovelluksen sovelluskaupasta), joten kannattaa toimia nopeasti, jos tuon sovelluksen haluaa itselleen. En tiedä, pystyykö Microsoft eväämään sovelluksen ladanneilta sen käytön myöhemmin. Näin ei ainakaan viimeksi tapahtunut, kun joku jakeli salaa RetroArchia Xbox Onelle. Dev Modella tuon nyt pitäisi joka tapauksessa toimia, koska emulaattorit eivät sinällään ole laittomia.
Series X on jo nyt paras konsoli ikinä. Kiitos RetroArchin, jonka saa kikkailtua konsolin Retail-puolelle Dev Moden lisäksi. Pystyt siis pelaamaan emulaattoreita ilman neljän minuutin boottaamista Dev Modeen. Emuloiduista peleistä voi myös ottaa screenshotteja ja videoita, toisin kuin Dev Modessa.
Olen pelaillut Dreamcastin Skies of Arcadiaa supersamplattuna 4K-resoluutiolla, vanhoja PSX- ja SNES-pelejä CRT-Royale-shaderilla (joka saa pelit näyttämään aivan tolkuttoman hyvältä, kuin pelaisit CRT-näytöllä - pelkkä PSX:n hohkaava boottiruutu saa nostalgiaryöpyn aikaan), GameCube- ja Wii-pelejä kunnon resoluutiolla (Metroid Primessä on pientä stutterointia, F-Zero GX:ssä osa kentistä ei toimi kunnolla, Viewtiful Joe toimi täydellisesti, RE4 on ihan eri peli jopa 30fps:nä ilman HD-versioiden ryssittyä tähtäämistä järkyttävillä deadzoneilla ja raivostuttavaa bugia, jossa et voi noukkia tavaroita päästämättä irti juoksunapista - on myös järjetöntä miten Dolphin-emulaattorissa on vähemmän input lagia kuin monissa nykypeleissä), 4k supersamplattua Pro Evolution Soccer 6:sta ja Gradius V:sta PS2:lla (PCSX2-ytimen tuki RetroArchiin tuli vasta hiljattain, mutta toimii jo nyt hyvin) ja DoDonPachi Dai-Ou-Joun ja Ketsuin arcade-versioita FB Alpha -ytimellä.
Input lagia en ole huomannut ja siitäkin pääsee halutessaan eroon Run-Ahead-asetuksella. Dolphin-ytimessä ei rumble toimi kunnolla, mutta muiden alustojen peleissä, jotka rumblea tukevat, se toimii normaalisti. Vielä kun Gigantti saa toimitettua LG OLED:in, saa esim. CRT-Roayle-shaderin skaalattua 4K-näytölle, jolle se on 1440p-reson lisäksi luotu, oikealla kertoimella. VRR:n ansioista pelien pitäisi pyöriä myös natiivilla taajuudella.
Aika huikeeta, että Xboxilla pystyy nyt pelaamaan ilman mitään homebrew-kikkailuja niitä pelejä, joiden pitäisi pyöriä PS5:llä (PS1/PS2) ja Switchillä (NES (kaikki), SNES (kaikki), N64 (varauksella), GC (varauksella) ja Wii (varauksella)). RetroArchin Xbox-versio on nyt saanut siinä määrin huomiota, että RetroArch etsii vapaaehtoisia sovelluksen kehittämiseen. Tähän asti Xbox-versio on ymmärtääkseni yhden ihmisen tekemä.
Nyt on kovat luurit tarjouksessa Verkkokauppa.comissa. Tekisi mieli itsekin tilata kakkoskuulokkeiksi.
EDIT: Piti laittaa tilaukseen. Sopivat varmasti kirkkaankuuloisten Sennheisereiden kaveriksi.
Ai että! Kuin itse Jeesus kusisi hunajaa korvista sisään, kun nämä luurit on päässä. Puhdasta musikaalista nirvanaa. Basso on ihan eri tasoa kuin Sennheiser HD800:ssa. Ääni on samettisen smooth kylmän analyyttisiin HD800:n verrattuna. Kun pistää kuulokekupit korville, tuntuu kuin korvien ympärille syntyisi tyhjiö. Äärimmäisen mukavat päässä ja luurit on rakennettu kuin tankki. Ainoa huono puoli on 1,9 metrin kaapeli. Mun satasen Audio-Technica ATH-M50x -luureissakin tuli mukana kolmemetrinen letku.
EDIT: Kokeilin Apex Legendsia DTS Headphones:X -sovelluksella. Ei herranen aika sentään. En tiedä sainko orgasmin vai kuulovaurion ensin. End game -kamaa nämä luurit.
EDIT2: Samaa munakasta mäiskettä myös Blu-rayden kanssa, kun testasin Sin Cityä ja Mad Max: Fury Roadia. Kun Junkie XL:n Brothers in Arms alkaa soida Mad Maxissa, euforiaa on vaikea sanoin kuvailla. DTS Headphones:X pesee Dolby Atmos for Headphonesin mennen tullen. Kannattaa tuo DTS-appi Xbox-pelaajien ehdottomasti hankkia, jos luureja käyttää.