Kytkykauppa ei ole vaihtoehto, joten ei kai se auta muuta kuin pulittaa tuo 520e (16GB).
Ellei sitten parin viikon sisällä Nokia N96:n ja Sony Ericssonin X1:n suomihintoja ja ilmestymispäiviä kerrota (osoittautuen vielä kilpailukykyisiksi).
"Pelaajalauta"-servun pitäisi olla kohta pystyssä. Tulkaa "Free Playn" Otacon-lobbyyn.
EDIT: Servu pystyssä, tulkaa siihen 6vs6 matsiin, jos siellä on enemmän kuin yksi Pelaajalauta-servu. Potkin jenkkejä pois vähän väliä, joten yrittäkää tulla suht nopeasti.
EDIT2: Hyvä kun noita vitun sääntöjä ei pysty vaihtamaan kesken pelin. Eli uusi servu tulossa kohta
Ei tämä mikään God Hand ole, mutta hankintaan meni.
Ei niin, paljon parempi.
Tuosta demosta täytyy sen verran mainita, että se antaa pelistä paremman kuvan, kuin ehkä pitäisi. Itsekin huusin hoosiannaa, kun Sigman demoa pelailin, mutta pettymys oli karvas, kun kokoversio sitten latailikin kesken kenttien ja screen-tearing repi ruudun palasiksi.
Nämä ovat toki pikkujuttuja, jos ei ole Xbox-versioita nysväillyt.
Vähän MGS2:n tavoin peli oli rakenteeltaan melkoisen kökkö. Kaukana oltiin MGS1/3:n kaltaisesta kokonaisuudesta. Mielummin yksi peliympäristö, jossa on sitten niitä toisistaan vaihtelevia alueita. Mission Briefing oli idioottimainen veto, joka rikkoi rakennetta entisestään.
Bossit olivat sarjan mittapuulla paskoja (Mantiksessa muutama hyvä easter egg), tarinassa mentiin liikaa tunteilun puolelle ja välivideoita oli aivan helvetisti liikaa. Kauas ollaan eksytty alkuperäisestä MGS:stä. Kunpa Kojima vain olisi osanut pitää ohjat käsissään vielä kakkosessa, niin olisi jäänyt levylle tilaa muutakin kuin välivideoille ja selittelylle.
Entä ne hyvät puolet? Audiovisuaalisesti paras peli koskaan, pelattavuus on vihdoinkin löytänyt sen oikean suunnan (pois lukien turhat räiskintäosuudet, respaavat viholliset sekä ankeat osuma-animaatiot ja- äänet), Octo-Camo ja Snake Eye olivat upeita lisäyksiä ja Metal Gear Online moninkertaistaa peli-iän.
Seuraavaksi pelaamaan The Boss Extremellä, joka vihdoinkin pakottaa siihen hiippailuun.
EDIT: Äh, liian negatiivista tekstiä yllä. Tässä katselin NeoGAFin valokuvaustriidiä, ja tajusin miten hienoja hetkiä mukana oli. Aika ristiriitaiset fiilikset, mutta eiköhän tästä vielä kehity yksi lempipeleistä.
EDIT: Pienenä muistutuksena vielä se, että olen sitten laudan suurin MGS-fanboy... ettet pääse luulemaan, että ostin pelin sen takia, että pääsen haukkumaan sitä toisin kuin muutama muu jeppe.
Wow, juuri siksihän sä olet vielä mahtavampi kriitikko, kun osaat olla niin objektiivinen. Nostan hattua ja kumarran, pyrin itsekin sinun kaltaiseksi mestariksi.
Säälittää, että menee kaverilla hukkaan paras peli vuosiin tollasen uskomattoman kyynisyyden ja ylikriittisyyden vuoksi.
Noh, noh. Täysin oikeutettuja pointteja täällä ollaan otettu esiin. Peli jakaa selvästikin mielipiteet kahtia mediassa, joten miksi se olisi kiellettyä täällä?
Peli on monessa mielessä ihan eri peli kuin edeltäjänsä, mitä kaikki eivät pureksimatta niele. Ja sitten taas joissain asioissa edelleen se sama jääräpäinen MGS.
Jos täällä jokainen lässyttäisi jotain "Mahtavaa, loistavaa, parasta, ARGGHHHH!" -settiä joka pelistä (ja leffasta ja sarjasta), niin loppuisi tänne kirjoittelu samantien.
Peli kaikin tavoin tähtää? Ipodin podcastissakin kehottavat pelaamaan sneakynä. En ymmärrä tätä, ei se tähtää yhtään minnekään, vaan pelaaja saa itse päättää miten peliä lähestyy. Itse olen ainakin alusta asti hiiviskellyt 90 prosenttia ja se on helvetin viihdyttävää.
Enemmän (tappavia) aseita kuin ydessäkään räiskintäpelissä miesmuistiin? Enemmän vihollisia, joita varoa? Gekot (jotka tosin pikaisen kohtaamisen perusteella osaavat jo tehdä kipeää, eli näitä pitää varmaan oikeasti varoa), kopterit, tankit?
Kaikkein tärkeimpänä räiskinnän helppous. On oikeasti paljon helpompaa vain ottaa se alertti samantien ja räiskiä viholliset matalaksi ja etsiä tie seuraavalle alueelle, kuin möyriä maassa tuntikaupalla ja päräyttää alertti soimaan juuri kun se oikea tie löytyy kolmen blockatun reitin jälkeen.
Voi olla, että Normalilla hiippailu on helpompaa, mutta itselleni se ainakin tuottaa Hardilla hankaluuksia, kun taas räiskintä ei. Toki sitä voisi trial and error -tyylillä muistella jokaisen partion ilmaantumiset kussakin kohdassa, mutta ei ole maksanut vaivaa.
Mutta kyllä minä tämän aion pelata läpi mahdollisimman hyvällä rankilla. Ehken vain vielä osaa (perkeleen old school -tutkan puute ).
Niin ja ettei mene taas pelkäksi ininäksi, niin pitää kyllä vielä kerran hehkuttaa pelimoottoria. Siis voi Jeesus, miten hyvältä peli näyttää! Väitän tosissani, ettei tältä planeetalta löydy, Crysistä lukuun ottamatta, tätä hienompaa peliä.
Just, just... Ilmeisesti heidän arvoasteikkonsa muuttui juuri ennen GTA:n julkaisua.
Noh, peliä tuli kuitenkin pelattua Octopussyyn asti. Oli kyllä surkea ninja/mantis-klooni, joka on aivan yhtä huonosti liimattu peliin kuin Cobra-yksikkö Big Bossia lukuun ottamatta. Jossain norjalaiskylässä asunut pikkutyttö, joka joutui nirhaamaan perheensä ja nauramaan samaan aikaan, minkä seurauksena hänestä tuli mustekalan mustetta kuseva friikki. Kerrotaan tämä pelaajalle ja siirrytään seuraavan bossiin.
Edelleen ottaa myös päähän tämä sotakonsepti. Tuntuu, että Kojima on yrittänyt väkisin keksiä jonkun uuden jutun peliin. Ideana hyvä (ja käytännössä MGO:ssa), mutta kun ne pelialuelaatikot on täynnä skripatusti jostain nurkasta tai heti loading-ruudun jälkeen tulevia vihollisryhmiä ja täysin vastoin logiikkaa toimivaa peliälyä (omg, joku viiksimies on tuolla helvetin kaukana jossain sivulla, mennään koko vitun kööri sinne räiskimään, vaikka oltiin just sotimassa tota vastapuolta vastaan), niin hommasta menee nopeasti maku.
"Stealth, action, or balanced play: the choice is yours in how you explore this MGS world." Vitut, IGN. Räiskiminen pelissä on täysin tunnotonta, eikä peli tunnu miltään ryssimällä. Haluan sitä taktista vakoilutoimintaa, en räiskintää, johon peli kaikin tavoin tähtää.
Taas kyynistä valitusta, älkää te pelistä nauttivat välittäkö.
Tuotantoarvot ovat ensinnäkin aivan naurettavat. Yksityiskohtaisuus niin äänissä kuin graffassa on jotain ennennäkemätöntä ja- kuulumatonta. Ainoa marina tulee niistä hermojaraastavista rääkymisistä, joita viholliset pitävät.
Itse pelaaminen on tosin tähän asti ollut melkoista pakkopullaa. Betonihelvetti oli käsittämättömän ankea peliympäristö, jossa pitää vain löytää se yksi rööri jostain sieltä nurkasta, jotta päästään kartassa näkyvään kohteeseen, minkä jälkeen paukahtaa seuraava välidemo. Niiden frogien räiskiminen oli kanssa helvetin yksitoikkoista hommaa - edes Hardilla ei tarvinnut pahemmin suojautua, ellei sitten ole aivan tumpelo tähtääjä.
Valikkonysväämisestä ei tarvitse onneksi pahemmin välittää, kun aseita ei kerran tarvitse vaihdella, koska ne ovat kaikki samallaisia. Kunhan ammut nuppiin, niin yksi ja sama.
Ihmetystä herätti typerä Mission Briefing -systeemi, joka vie immersion aika äkäiseen. Kiitosta tulee tosin siitä, että tehtävät statsataan perinpohjaisesti, joten niiden pariin tulee varmaan helpommin palattua.
Kunhan typerälle sotatantereelle ei tarvitse enää mennä räiskimään loputtomiin respaavia vihuja, niin eiköhän tästä vielä kunnon MGS-peli kehkeydy.
*En jaksa kuvaa cropata, mutta ei täällä kukaan modeemilla varmaan enää kulje*
En käsitä, miksi tämä kansi ei tullut Eurooppaan. Juuri tuota linjaa PAL-kannet ovat tähän asti olleet, ennen tuota kamalaa sekasikiötä, joka ei ole Shinkawan taidetta nähnytkään.
Akkukesto vaan aina se mikä mua itseäni eniten vielä häiritsee. Saisi jo tulla nanowire tekniikalla toimivat akut markkinoille, kesto niissä kymmenkertainen nykyisiin Li-ion akkuihin verrattuna.
E: Ellet näitä sitten jo tiennyt, etkä ollut tyytyväinen. Itse en luvuista mitään tajua.
Läpi Warriorilla (Karma-pojot 18,4 milliä, jos kiinnostaa vertailla). Ajoittain meno on surkuhupaisinta sontaa ikinä ja välillä tämän genin nautinnollisinta pelaamista.
Peli on ihan liian pitkä (lyhyet pelit ovat parhaimpia, perkele, minkä vuoksi kuivia juoksuputkia, tasohyppelypaskaa, uimista ja lopun puuduttavaa pomomatsausta ei voitu jättää suunnittelupöydälle), jotkut pomomatsit ovat pelihistorian surkeimpia ja ärsyttävimpiä, kun taas toiset pääsee läpi yhtä liikettä mättämällä (toimii joka toisessa bossissa pomminvarmasti, jätän kertomatta, ettei vie muiltakin peli-iloa), kamera on käsittämättömän surkea (samanaikaiset bossit ja lukitus, nam!), essenceä saa aivan liikaa eikä sille ole lopulta enää mitään käyttöä, Unlabored Flawlesnessin kaltainen ase puuttuu kokonaan, tasoja ei vieläkään saa pelata erikseen, vaikeampiin vaikeustasoihin ei saa siirtyä suoraan helpomman vaikeustason kamoilla (ymmärrettävää tavallaan, mutta en halua aloittaa peliä jollain hikisellä lvl 1 Dragon Swordilla, kun pelasin juuri kaikki aseet täpöllä), New Game+:n pisteet eivät päivity scoreboardille (ymmärrettävää tämäkin, mutta en silti halua aloittaa sillä hikisellä Dragon Swordilla), jne.
Mutta minkäs teet, kun pelissä on silti enemmän munaa kuin muissa tämän genin peleissä yhteensä. Paras pelikokemus sitten Dead Risingin. Harmi, että mitään Blackia ei tässä tapauksessa tulla näkemään ainakaan Itagakin tekemänä. Ilman suurimpia vikojaan tämä olisi TOP10-kamaa, nyyh.
Koskaan en ole kännykkää ostanut (nykyisenkin voitin jostain yläasteen arvonnasta), joten uuden hankinta on tähtäimessä. WWDC '08 kertookin, hankinko iPhonen vai Nokian N96:n.
Ratkaisevin asia on myös minulle hinta. Jos iPhone irtoaa pari-kolme sataa euroa halvemmalla, niin luovun mielelläni paremmasta kamerasta ja videokuvauksesta (ja niistä monista muista systeemeistä, joita en koskaan tulisi edes käyttämään).
Kokeilin yksinpeliä ja se oli ihan paska, mutta netissä pelaaminen oli ihan tajutonta. Romua lentää joka puolella, suojat sortuvat nenän edestä ja tankit jyräävät melkein kaiken alleen. Graffat ihan siedettävällä tasolla ja onhan tässä pelihistorian teknisesti kovin äänimaailma. Heittäen. Kaukaa kuuluvat taistelun äänet vaimentuvat realistisesti ja ohi surahtava kranaatti säikäytti paskat housuun. Aseet myös kuulostavat todella hyviltä.
Porukan taso vain oli aikamoista kakkensplaadenia kun tällainen nobokin oli jatkuvasti top-3:ssa noilla ranked servuilla.
Tuskin ostan, mutta suosittelen. Fiilis oli jotain ihan muuta kuin muissa nettiräiskinnöissä mitä olen kokeillut.
Peli on paska, koska COD4 on paljon parempi. Täyhtäyssysteemi on perseestä koska se ei ole samanlainen kuin aina niin loistavassa COD4.
Melko varmasti kyllä. Ninja Gaiden Sigmakin tehtiin ilman Itagakia, eli periaatteessa Tecmolta löytyy ainakin osaavaa porukkaa.
Joka oli melkoista paskaa verrattuna Blackiin. Kaikki suurin työ oli jo tehty, mutta käännös onnistuttiin silti ryssimään.
Mistä Azu muuten tilasit? Hieman kismittää, kun en tajunnut tilata ajoissa netin kautta, vaan joudun hakemaan pelin ökyhintaan jostain marketista huomenna (Play-Asia ei ole ratkaisu, sillä tätä pitää päästä heti pelaamaan).
Eipä ole mitään mullistavaa tapahtunut, läheltä piti -tilanteita lähinnä.
Varmaan kaikkein nolointa oli, kun joskus kersana melkein sähkötin itseni hengiltä. Meillä oli sellainen ruma ja ikivanha radionrämä, jolle toivoin päivitystä. Fiksuna poikana päätin, että leikkaan virtajohdon vituralleen, ja saan täten mutsin heittämään palovaarallisen radiontoosan pihalle. Homma kusi siihen, että tein toimenpiteen johdon ollessa kiinni seinässä. Sulake pamahti ja kämppä meni pimeäksi. Luojalle kiitos kuitenkin saksien suunittelijasta, joka keksi tehdä kahvat muovista.
Samallainen tilanne oli joskus marsullamme, joka söi jääkaapin virtajohdon rikki, eikä se perkele edes kuollut, vaikka kaapin johto pitikin vaihtaa.
Noloa oli myös joskus Tunisiassa, kun menin lähtöpäivänä räpläämään jotain kilpikonnia rannalla ja sain kamalan vatsataudin, kun piti lähteä. Ripuloin ja laattasin koko matkan. Laattailua tuli pienempänä harrastettua myös yleisesti busseissa, joissa kärsin matkapahoinvoinnista. Olen yrjönnyt busseissa monessa maassa ja ehkä eniten Turku-Lahti -väylällä mummolareissuilla.
Muutaman kerran on ollut myös silmän puhkeaminen lähellä. Tarhassa heiteltiin keinua jonkun kakaran kanssa toisillemme, minkä seurauksena sain keinun silmäkulmaan. Verta tuli niin perkeleesti ja silmä meni mustaksi, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin parilla sentillä.
Toinen kerta tapahtui, kun leikittiin kaverin kanssa isojen betonirenkaiden ympärillä. Tungin betonirenkaaseen ja annoin mukana olleen kuulapyssyni kaverin haltuun. Tuloksena kaveri losautti kuulan suoraan silmien väliin, kun katselin betonirenkaassa olevasta reiästä. Ampui kuulemma "vahingossa".
Kolarissa olen minäkin joskus ollut. Tultiin sukulaisten mökiltä, kun vastaantulijan kaistalla ollut auto tuli mutkassa suoraan päin. Kuskimme osasi onneksi väistää ajoissa, joten isku tuli vain auton sivuosaan. Kauhistuttavinta oli se, miten pienestä nokkakolari olisi ollut kiinni ja se, ettei äidilläni ollut turvavöitä takapenkin keskellä. Toinen auto, jonka kuski oli nukahtanut, lensi pari kertaa ympäri, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.
Kyllähän tämä tulee ostettua, ja kiinnostus on ihan eri luokissa kuin MGS4-nimisen pikkupelin kanssa (MGO:ta lukuun ottamatta).
Ainoa asia mikä huolettaa, on se että toimiiko scoreboardit ja ne replay-systeemit hopeatilillä. Ei paljoa kiinnostaisi ostella kultatiliä vain näitä tarpeita varten.
En ole siis MGS-fani, koska en pidä siitä, millä tavalla Kojima kertoo tarinansa (jollain SAATANAN PUOLENTOISTATUNNIN VÄLIVIDEOILLA).
Olen pelannut sen parhaan MGS:n, ykkösen, useammin kuin luultavasti yksikään edellä kirjottaneista, ja pidän itseäni fanina. Mutta osaan myös ajatella päälläni, ja tajuan, mikä on huonoa pelisuunnittelua ja mikä ei.
- Opening act is the best part - Not a game for MGS outsiders - two cut-scenes near the 90 minute mark - The Beauty and the Beast Unit are in the shadow of the MGS3 Cobra Unit. - Camera flow effortless between 1st and 3rd person view - Control system has "at last" the ideal balance of intuitvness and range. - Game can be played for months rather than days. - MGS4 is not the game it could of been, nor the game it should have been if you believed the early trailers (??) - But is very faithful to its fans and delivers without equal in so many ways.
Hohhoijaa, Kojima. Sama kuin joutuisi katsomaan leffan kahdesti pelin aikana. Interaktiivisuus, ftw.
Mikamia en osaa henkilökohtaisesti kaivata sillä ressujen heikot osa-alueet ovat aina olleet juoni, käsikirjoitus ja dialogit sekä ohjaus. Kenties useamman vastaavan voimin saadaan asioita taottua hieman fiksumpaan muottiin.
Ja kun ko. osa-alueet hoidetaan "hyvin", niin pelihän ei ole enää Resident Evil.
RE5:n ohjaajana näyttäisi häärivän Jun Takeuchi, joka on tuottanut Onimusha 3:n ja Lost Planetin, sekä työskennellyt mm. RE1:n ja RE2:n parissa. Eli paska juoni ja muut on siis hyvin handlattu. Mutta löytääkö hän sen Mikami-touchin ja saa pelistä helvetin hauskan ja viihdyttävän, onkin sitten asia erikseen.
Näytä kirjoitukset
Eli uusi servu tulossa kohta
).
