Nyt kun Virtuen julkaisu alkaa lähestyä, ajattelin paukauttaa pelisarjalle oman ketjun. Itse ainakin aion hypettyä vapaasti - tai olen jo hypettynytkin - joten on hyvä olla paikka sekä ennakkofiilistelyille että pelitunnelmille kuun vaihteessa. Lisäksi parikin tyyppiä vissiin pelaili parhaillaan 999:ä, joten sitäkin saa ja pitää boustailla. Alkuun vaikka pikkasen synopsiksia(koskaan ei tiedä, josko joku olisi vielä missannut tämän DS-helmen):
9 Hours, 9 Persons, 9 Doors:
999 on lähtökohdiltaan simppeli. Yhdeksän tyyppiä herää uppoavasta risteilyaluksesta, jonne heidät on kaapannut Zero-niminen mystinen hahmo. Pelaajien tarkoitus on selvitä hengissä laivasta pois pelaamalla ns. Nonary Gamea. Jokaisella on ranteessaan kellontapainen ranneke, jonka näytössä on jokin numero väliltä 1-9. Näiden numeroiden avulla tyypit pääsevät liikkumaan 3-5 ihmisen ryhmissä tietyistä numeroiduista ovista, ja joutuvat selvittämään useita pulmia päästäkseen eteenpäin ja voidakseen avata muita ovia. Aikaa laivasta pakenemiseen on, yllättäen, yhdeksän tuntia.
Pelissä on useita eri loppuja, jotka saavuttaa erilaisten valintojen kautta. 999 on suunniteltu nimenomaan niin, että se kannattaa ja pitääkin pelata useamman kerran. Rinnakkaiset stoorilainit tukevat toisiaan upeasti ja jokainen avaa tarinan kokonaiskuvaa hieman, joten eri asioiden koittaminen on todella palkitsevaa. Tarina on lisäksi kirjoitettu todella hyvin, ja peli onkin saanut useita huippuarvosanoja. Vaikka alkusetuppi on yksinkertainen, eskaloituu homma hyvin nopeasti kun Zeron, muiden hahmojen ja Nonary Gamen taustoja aletaan valaista. Tiivistunnelmainen ja koukuttava novelli/seikkailu/puzzlepeli.
Virtue's Last Reward:
VLR, joka kulkee joissain tapauksissa myös Zero Escape -etuliitteellä, on 999:n jatko-osa. Peli toimii käsittääkseni ihan stand-alone-tuotoksena, mutta viittauksia 999:in pitäisi silti löytyä. Toivottavasti paljon.
Homma alkaa pitkälti samanlaisista puitteista: yhdeksän ihmistä on kaapattu pelaamaan Nonary Gamea. Kaikilta löytyy siis rannekkeet, jotka säätelevät pelin kulkua ja lopulta myös mahdollistavat pakenemisen. Päähenkilönä häärii Sigma-niminen kaveri. Uutta ovat ns. Bracelet Pointit, joita voi tienata - tai menettää - joko pettämällä pelitovereita tai pelaamalla yhteen hiileen. Jos pisteet tippuvat nollaan, on peli hahmolta ohi. Pakenemiseen taas tarvitaan vähintään yhdeksän pistettä.
Itsekin innostuin kaikesta tästä sen verran, että kaivoin 999:n naftaliinista ja pelasin True Endingin vielä kertaalleen läpi. Yllättävän hyvin muisti oikeat valinnat kun peli lähti käyntiin. Lopun huuruisuuden määrää en kuitenkaan muistanut. Todella kovaa kakkaa. Jatkari lähtee ennakkotilaukseen ihan näinä päivinä. Uudet pelielementit kiinnostavat ja ääninäyttely on kans plussaa, ellei sitten ole ihan perseestä. Pikaisesti varovaisesti pelin alun englanninkielistä gameplay-videota kurkanneena ei kuitenkaan vaikuttanut ihan sudelta. Toki japsinäyttely olisi varmasti ollut fiilisrikkaampaa, mutta so not. 3D-hahmomalleista en kuitenkaan ole niin mielissäni. Spritet olisivat olleet tällaisessa pelissä sielukkaammat. Toki tärkeintä on tarinan parhaus, ja siihen kyllä luottoa löytyy.
Trailerin lisäksi onnistuin spoilaantumaan vain yhdestä pikkujutusta, joka kylläkin varmasti paljastuu aikalailla heti pelin alussa. Ja olisi ollut myös nähtävillä traikusta, jos olisi ollut tarkkana: Muuten olen pysytellyt tarkoituksella uutispimennossa, sillä haluan palkita itseäni mahdollisimman monella mustelmalla leuan takoessa pelin edetessä lattiaa. Nyt ois 999:n jäljiltä freesi fiilis aloittaa seuraava osa. Tule jo!
Ja nyt taas toimii, joten hätätilanne peruttu, kaikki valtakunnassa hyvin.
Mukava kuulla. Itsekin ehdin ekasta viestistäsi melkein hätääntyä, How I Met Your Mother kun on koukuttanut aika kovaa. Ekan kauden puskin alle kahdessa vuorokaudessa, ja nyt mennään jo kolmannessa. Aivan loistavaa kamaa.
Eli en nyt ihan näe, että miten tämä on niin kauhea asia ottaen huomioon, että mistään ei vielä tiedetä mitään ja Lucas on itsekin raiskannut tuotoksiaan ihan kybällä viimeiset parikymmentä vuotta..
Voihan sieltä toki hyviäkin leffoja tulla, mutta ikävä kyllä todennäköisempää on, että heppiä vaihtamalla raiskaus vaan sattuu entistä enemmän.
Ja pääasia nyt oli se, että pakkoko näissä vuosikymmeniä vanhoissa leffoissa on kenenkään rypeä. Pätee kaikkiin jatko-osien jatko-osiin. Näin esimerkiksi tuossa taannoin uuden Die Hardin trailerin. Eiköhän se tule katsottua(traileri oli itseasiassa sangen viihdyttävä) mutta kyllä mua periaatteesta harmittaa ihan kauheasti, että timanttinen klassikkoleffasarja on vesitetty uusilla keskinkertaisilla rahastusjatkareilla. Better to die young than to fade away. Minua ei myöskään vakuuta argumentti siitä, että tuotteen päälle on ehditty jo paskoa ja siksi mikä tahansa uusi projekti ei voi ainakaan pahentaa asiaa. Kyllä se voi. Tottakai aina on se tsäänssi, että sieltä tulee jotain oikeasti siistiä ja gloorian palauttavaa, mutta vaikeahan siihen on uskoa. Tässä asiassa olisin toki mielelläni väärässä.
Kunniakkaat lopetukset ja tuoreet ideat, niitä kaivataan. Kaikessa.
Taas harmittaa se, ettei sarjoja/saagoja/mitään malteta ikinä lopettaa ajoissa ja kunnialla. Star Warsin tapauksessa jo uudempi trilogia oli aika floppi, vaikka Revenge of the Sith pelastaakin paljon. Vaan oli osa leffoista susihuonoja tai ei - ja oli aiemmat versiot raiskattu cgi-muokkauksilla tai ei - niin ainakin ympyrä sulkeutui nätisti. Mutta ei, tietenkään brändiä ei voitu jättää rauhaan. Hirveät antipatiat jotenkin tätä uutta tulijaa(tai uusia tulijoita, trilogiahan sieltä kuitenkin rytisee) kohtaan. Kiteyttää kamalan kivasti kaiken, mikä modernissa viihdetuotannossa on vialla. Disney & Lucas, y u so rapists?
Messuille menen todennäköisesti pyörähtämään lauantaina, mutta riippuu ihan porukan määrästä, että jaksaako WiiU-pisteelle jonotella. Tavallaan olisi kiva kokeilla, kun tuota ei kuitenkaan tule ainakaan heti - jos koskaan - omaan kotiin hommaamaan, mutta vähän samasta syystä ei myöskään ole tulenpalavaa intoa päästä kokeilemaan. Oikeastaan ihan jo laitteen näkeminen äksönissä on jotain.
Skyfall on paras Bond-leffa, mitä on tehty. Ei ehkä pysynyt täysin tiiviinä pakettina koko kestonsa ajan, mutta väliäkö tuolla. Viihdyttävin leffa vuosikausiin.
Oli muuten myös paras Bond-intro ikinä, ainakin omissa kirjoissani päihitti jopa Casino Royalen vastaavan.
Damn you, Scarf. Nyt hypetyin kerralla kunnolla. Varovaisesti olen venaillut, että CR:n parhauden tasolle päästäisiin taas, sillä leffa on vaikuttanut hyvältä, mutta jäätävän Quantum-pettymyksen jälkeen en vain ole uskaltanut toivoa. Nyt meni se varovaisuus kerralla roskiin.
Noniin, tulipas itselläkin tyypattua Netflix - PC:llä toki, pleikkariongelmaa en ole ehtinyt vielä hoitaa. Toimii helkkarin hyvin. WLANilla rokkailin, eikä pätki yhtään! Ja kuten sanottua, valikoimassaa on kasapäin itse kiinnostavia leffoja ja sarjoja. Sekä kauan sitten nähtyjä että missattuja. Scarfin listalla on jo heti monta lupaavaa tapausta, ja HIMYMin katsominen on kans viimein tarpeeksi helppoa, jotta tuohon viitsii tutustua.
Omia suosituksia:
Louis CK - Chewed Up Ehdottomasti allekirjoittaneen suosikki stand-up-koomikko! Aivan hulvatonta ja osuvaa kamaa! Shameless olisi pätkänä ehkä vielä tätä vähän kovempi, mutta Chewed Up tulee vahvana kakkosena perässä. Ilahduttavan paljon oli tuota stand-uppia palvelussa muutenkin. Ainakin edellisessä sivulla suositellulle Gabriel Iglesiakselle lähtee peukku täältäkin. Superhauska kaveri. Mut Louis CK, jos et ole nähnyt, niin tsekkaa! (Käykää myös Louien nettisivulla, sieltä voi ladata DRM-vapaasti paljon hyvää stand-up-matskua pilkkahinnoin.)
Dr. Horrible's Sing-Along Blog Taattua Neil Patrick Harrista. Lyhythän tuo on, ja loppuu aika seinään, mutta hersyvä huumori ja hauskuutensa lisäksi oikeasti makeat moniäänimusikaalibiisit palkitsee silti.
EDIT. Katsoin sitten Chewed Upin saman tien uusiksi, ja itkunaurettua tuli taas. Huhhuh. Lisäksi unohdin mainita, että ainakaan mulla ei Netflix tunnu toimivan Operalla. Piti pyöräyttää IE:n kautta, siellä toimi moitteetta.
Erittäin jännää on se, että edelleenkään en saa mistään väännettyä pleikkarilleni tätä Netflixiä. Ei ilmaannu TV/Video-valikkoon, ei leffavalikkoon, eikä löydy Storesta hakemalla taikka Apps-valikosta. Uusi päivityskin tuli ja meni, and still nothing. Vielä en ole jaksanut pistää Netflixin suuntaan viestiä, kun ei olisi ollut juurikaan aikaa mitään katsella, mutta onhan tuo nyt mysteeri.
Axe Ending pamahti tuossa pari päivää sitten 999:ssä, pitää ennen Virtue's Last Rewardia pelata kyllä tuo vähintään Safe Endingiin asti.
Kannattaa kyllä senkin jälkeen pamauttaa se True Ending vielä läpi. Noi muut lopetukset eivät ole oikeastaan mitään siihen verrattuna ja kokemus jää vajaaksi jos sitä ei vetäise.
Hiton tunnelmallinen peli kyllä ja toi jatko-osa tulee kyllä hommailtua varmasti jossain vaiheessa, nyt kun löytyy rautaakin pelin pelaamiseen.
Joo ehdottomasi true ending ennen kuin siirryt pelistä eteenpäin. Antaa ihan järkyttävän paljon, kun peliin malttaa paneutua kerralla kunnolla ja tutkia useimmat - mieluiten toki kaikki - loppumahdollisuudet tiivissä paketissa. Stoorin nyanssit ovat nerokkaat ja paketin eri puolet täydentävät toisiaan hienosti. Samalla hahmotkin syvenevät kuin Morian kaivokset konsanaan. Pääset Kraidi tutustumaan noihin omiin lemppareihisikin vielä paljon paremmin.
Huh, melkein tekisi mieli pelata peli kerran pari itsekin lävitse ennen jatko-osan saapumista. Sopivasti unohtanut monia pikkuyksityiskohtia, jotta tarinan seuraaminen olisi taas jopa jännittävää.
Äh, ei kyllä mitään hajua mistä tuo sitten johtuu. Muistan kyllä että ois aikaisemmin ollut vaikeuksia rekisteröityä myös joihinkin brittiverkkokauppoihin. Ehkä mulla on vaan viallinen kortti tai jotain... Kai sitä pitää sitten jonku perheenjäsenen korttia lainata tähän.
Electron voi tosiaan olla arvaamaton, mutta noin pääasiassa se kyllä toimii aina kun normi-Visa tai MC. Itselläkin failasi Netflixillä MasterCardin debit-puoli samalla virheilmoituksella. Kun yritin uudestaan, muuttui ilmoitus kertomaan, ettei kortilla ollut tarpeeksi rahaa(se siis tarvitsee senkin varmuuden, vaikkei kortilta ennen tammikuuta olla mitään veloittamassakaan). Vedin siis credit-puolelle.
Mut niin, se voi olla yksi syy, jos tilillä on vähän rahaa. Tai sit Electron vaan failaa.
Näin, ei Netflixiä missään. En olisikaan halunnut katsoa leffoja olkkarissa.
Testasitko päivittää PS3:sta? Minullakin se näkyi sielä kyllä suoraan, mutta vaati päivityksen samantien.
Joo kuulemma tuorein käyttispäivitys alla. PSN kyllä päivittyi uuteen lookiin. En oikein ymmärrä mistä tämä voi kiikastaa, jos kaikilla muilla on ilmaantunut valikkoon automaattisesti.
Onko ihan suomitunnarit käytössä, ettei jenkki/ japanin?
Näin, ei Netflixiä missään. En olisikaan halunnut katsoa leffoja olkkarissa.
Testasitko päivittää PS3:sta? Minullakin se näkyi sielä kyllä suoraan, mutta vaati päivityksen samantien.
Joo kuulemma tuorein käyttispäivitys alla. PSN kyllä päivittyi uuteen lookiin. En oikein ymmärrä mistä tämä voi kiikastaa, jos kaikilla muilla on ilmaantunut valikkoon automaattisesti.
Indeed, what the heck. En löydä PSN:stä Netflixiä mistään. What's up?
Pitäisi löytyä ihan suoraan sieltä PS3:n videovalikosta.
Juueioo. Boottailen tuon vielä ja katsotaan ilmaantuuko. Netflixin omilla sivuilla kehuttiin, että PSN:n What's New -osioon pitäisi ilmaantua kans, mut no cigar.
Näin, ei Netflixiä missään. En olisikaan halunnut katsoa leffoja olkkarissa.
Indeed, what the heck. En löydä PSN:stä Netflixiä mistään. What's up?
Pitäisi löytyä ihan suoraan sieltä PS3:n videovalikosta.
Juueioo. Boottailen tuon vielä ja katsotaan ilmaantuuko. Netflixin omilla sivuilla kehuttiin, että PSN:n What's New -osioon pitäisi ilmaantua kans, mut no cigar.
Vuoden loppuun ilmainen? No jo vain! Nakuttelin tuonne nyt aluksi hyvän läjän tähtiä testiksi, niin katsellaan miten se osaa suositella. Monta pakkokatsottavaa löytyi heti, että viihtyy tuolla varmasti hyvän tovin. Positiivisena yllätyksenä esim. stand-upia näkyi olevan monta hyvää pätkää.
Päätin eilen huvikseen testata Mario&Luigi Bowser's Inside Storya, mutta heitin pelin menemään tunnin pelaamisen jälkeen.
Nyt vaan alkaa oikeasti riittämään Nintendon idioottimaiset tutoriaalit joka pelissä.
Mua on kyllä kanssa huvittanut tämän Super Mario 3D Landin meininki. Olihan niistä apuitemeistä jo aikanaan puhetta, mutta vasta kokeiltuani hoksasin, kuinka matalissa vesissä siellä tosiaan uidaan. Ei vissiin tarvitse kuin pari kolme kertaa kuolla, niin spawnin viereen heitetään se ultimate-lehti. Ja auta armias jos vaikka pari kertaa kuolee lisää, niin viereen työnnetään P-siipi. Tietenkään noita ei ole pakko käyttää, enkä ole niin tehnytkään, mutta kyllähän tuo silti osan peli-ilosta vie. Toinen murheenkryyni ovat lisärit, joita jaetaan niin tiuhaan, että kentässä kuoleminen useamman kerran on usein vain kannattavaa, kun jokaisella yrityksellä tienaa kuitenkin enemmän kuin sen yhden, jonka voi menettää. Sadan lisärin rajapyykki rikkoontui hyvinkin ennen pelin kahdeksan ekan maailman loppua. Ei näin.
Ei, Mario-pelit eivät ikinä ole olleet raastavia läpäistä - Lost Levelsiä lukuunottamatta - ja esimerkiksi pelattuani pitkästä aikaa Worldin SNESillä läpi yllätyin oikein siitä, kuinka kivuttomasti kenttä toisensa jälkeen sujahti(tosin siinäkin tasoittaa meininkiä kivasti se, etteivät kerätyt lisärit säily pelikerrasta toiseen, jos konsolin sulkee välissä). Mutta on tämä kuitenkin ehdottomasti tasoltaan lapsellisin pelaamani Mario. Kentissä ei sinänsä ole mitään vikaa, niitä pelaa oikein mielellään, ja vaikka suurin osa onkin mennyt ekalla kolme kolikkoa "löytäen" läpi, niin muutamassa on myös joutunut ihan oikeasti keskittymään ja jopa ottamaan useamman kerran dunkkuun. Lähinnä tuo itse pelaamista ympäröivä pään silittely ja aliarviointi masentaa, sillä kyllä se vaan latistaa ison osan pelin potentiaalista. Onko tosiaan niin, että nykynuorille parikin kuolemaa pelissä on jo itkun aihe?
Vaan vielä on ehkä toivoa, kun en noita spesiaalikenttiä ole ehtinyt pelata kuin parin maailman verran. Toivottavasti loppua kohti tulee taas pikkasen korkeampaa seinää vastaan. Ekan W8:n vika linna ainakin oli mahtavan eeppinen, siitä pisteet.
Läksin pitkästä aikaa Play-Asiaan katselemaan uudelle 3DS XL:lleni koteloa, ja luottofirma Horilta löytyikin heti lupaava kovakantinen kotelo. Rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin aikanaan PSP:lle hankkimani kotelo, pehmeää väliseinää myöten. Harmittavasti jengi on urputtanut, että kotelo on konsolille vähän liian iso, mikä aiemmasta kokemuksesta on vaikea uskoa. Lisäksi noita XL-koteloita tuntuu olevan aika vähän oikeasti hyviä(semikovilla kuorilla ja pelikorttisäilytystilalla) liikenteessä, joten "otin riskin" ja pistin tilaukseen. Paitsi että tilasin japaniversion, kun oli pari kolme euroa halvempi. Muuten sama vehje, mutta kannessa lukee 3DS LL.
Lisäksi etusivulta sattui sopivasti silmään Catherinen jenkkiversio 15€ hintaan. Tsekkailin brittikaupat läpi, ja hinnat näyttivät lähtevän yli kahdestakympistä liikkeelle. Lisäksi monesta mestasta, kuten Hutista, se on jo loppu, joten mikäs siinä. Tilaukseen vain!
Lisäksi suosittelen ehdottomasti, varsinkin yhden ihmisen käyttöön, sauvasekoitinta. Törkeän helppo pitää puhtaana, kunhan hommaa laitteen irrotettavalla teräosalla. Sen kun huuhtoo heti käytön jälkeen, no stress. Noissa saa myös paljon tehoa vähällä rahalla, kun krumeluuria ei tarvita.
Alien Bluray boksi ois tarjouksessa. Samalla sivustolla löytyy myös Prometheus+Alienit boksi joka kustantaa 89,90, hmm. Taijan laittaa nuo Alienit tilaukseen, oon kuullut hyvää juttua tuosta boksista.
999 on loistava peli, jonka kuuluisi kaikkien pelata. Ei mulla muuta.
Mutta srly, ehdottomasti kannattaa pelata heti kun mahdollista. Kunhan pelaat yksin pimeässä (kynttilänvalo sallittakoon) etkä bussissa juoruvien mummojen välissä.
Seconded, törkeän mukaansatempaava ja kuumottava peli. Kunpa tällaista kamaa olisi enemmänkin!
Noniin, laitoin 5 vuotta vanhan, käytännössä akuttoman läppärivanhuksen myyntiin. Lähtöhinta 20€, meni lopulta kaupaksi melkein satasella. Tätä oli syytä juhlistaa jotenkin, joten kärräsin rahat parin vaihtopelin kanssa kauppaan ja ostin sinisen 3DS XL:n. Mukaan heti saman tien Super Mario 3D Land. On muuten mainio laite. Näyttää sinisenä ihan järkyttävän hyvältä, tuntuu mukavan jämerältä ja istuu hyvin käteen. Napeissa ei yllättäen mitään moitittavaa, ja näytöt on tosiaan ISOT. Jos tässä olisi vielä se toinen analogitatti, niin kyseessä olisi täydellinen kannettava pelikonsoli, mutta harvemminpa sille omassa peliarjessa olisikaan käyttöä, joten tappio on pieni. Hätätilassa hommataan lisälaite. Eniveis, tykkään!
eShopissa kävin toki heti pyörähtämässä, mutta vielä ei tullut ostettua mitään. Mario Landit, Link's Awakening sekä Metroidit ovat kuitenkin aika varmoja ostoksia piakkoin. Plus mitä kaikkea hyvää muut osastot pitävät sisällään. Jostain syystä 3DS ei tykännyt meidän kodin WLANista - loi kyllä yhteyden ja testit menee läpi, mutta mikään nettiä tarvitseva sovellus ei sitten kuitenkaan toimi - ja jouduinkin nyt alkuun nettailemaan kännykän kautta. Pitää selvittää, olisihan tuo kotipurnukka vähän nopeampi.
Ekan maailman verran ehdin myös pelata Mariota, ja onhan se kova. Kontrollit ovat timanttiset, mistä tuli heti mieleen, että toimiihan myös Mario 64 DS analogitikulla, toimiihan!? Jos näin, niin voisi senkin taas napsutella läpi, kun kannettavan versioinnin ainoa huono puoli ovat olleet d-pad-kontrollit. Mutta niin, 3D Land. Kentät näyttävät 3D:nä superhyviltä ja pelaaminen on kaikin puolin puhdasta iloa. Saas nyt nähdä kuinka helppo tämä tosiaan on. Jos edes muutaman oikeasti haastavan kentän saan, niin kelpaa. Konsolin pitelyyn pitää vielä hieman tottua, jotta oppii pitämään ruutua pelkästään sweetspotissa. Pari kertaa lähtenyt efekti hyppimään, mutta pääasiassa toiminut hyvin. Eivätkä silmät väsyneet tunnin sessarilla vielä lainkaan. Viikonlopun työreissulla tulee sitten viimeistään testattua pidemmän pelihetket ja silmien kestävyys.
Ei mitään, maistuu. Pelattavaa tosiaan on taas kerralla pirusti, kun monet DS-pelit pelaa mielellään varmasti uusiksi, 3DS-pelejä on jo jokunen mielenkiintoinen ehtinyt ilmestyä ja eShopista löytyy myös monia pakko-ostoksia. Lite on viimein saanut arvoisensa seuraajan!
Näytä kirjoitukset
Itsekin ehdin ekasta viestistäsi melkein hätääntyä, How I Met Your Mother kun on koukuttanut aika kovaa. Ekan kauden puskin alle kahdessa vuorokaudessa, ja nyt mennään jo kolmannessa. Aivan loistavaa kamaa.
Tietenkään noita ei ole pakko käyttää, enkä ole niin tehnytkään, mutta kyllähän tuo silti osan peli-ilosta vie. Toinen murheenkryyni ovat lisärit, joita jaetaan niin tiuhaan, että kentässä kuoleminen useamman kerran on usein vain kannattavaa, kun jokaisella yrityksellä tienaa kuitenkin enemmän kuin sen yhden, jonka voi menettää. Sadan lisärin rajapyykki rikkoontui hyvinkin ennen pelin kahdeksan ekan maailman loppua. Ei näin.