Sharkie, kannattaa palkata varmaan se mun heppu uudestaan kun pistin aika paljon paremmat kamppeet niskaan
Joo, tänään sain taas pidemmän pelisessarin aikaiseksi, ja tuli tosiaan palkattua Beni uudestaan. Susipäähine hymyilytti. :b Samalla annoin neljännen kaverin (Rook) viimein mennä, ja palkkasin tilalle jykevän 20-levelisen Choco-nimisen jousimiehen. Nyt on taas todella toimiva party kasassa.
Useampi tunti siis saman tien vierähti, ja meininki oli hyvää. Tie vei viimein Gran Soreniin, ja sieltä lähti toki heti mukaan vino pino skilssejä ja varusteita. Omalle äijälle leveää miekkaa kolmos-levelin parannuksilla sekä parempi kilpi, maagille uusi sauva, ja molemmille muutkin varusteet aika lailla viimeisen päälle - kiinnittäen huomiota myös ulkonäköön. Välillä tuntui jopa hassulta löytää itsensä miettimästä, että tarjoaisihan tämä tuote hyviä speksejä, mutta näyttää ihan perseeltä. :D Nyt ollaan taas rahattomia, mutta äkkiä tuota onneksi kertyy. Tällä kerralla oli myös ensimmäistä kertaa konkreettista hyötyä pawnien esitiedoista. Sekä Benimaru että oma reippaasti reissannnut maagini heittivät kivoja neppejä samalla, kun tutustuin uusiin paikkoihin. Koko pawn-jakosysteemi miellyttää kovasti.
Parasta oli silti, kun läksin ihan vain hetkeksi tutkimaan pääkaupungin ympäristöä ja unohduin varmaan kahden tunnin reissulle, joka kulminoitui läheltä löytyvän kaivoksen puhdistamiseen ogreista. Ekalta tuli taas takkiin jokusenkin kerran - ja kokemus hämärässä kaivosmiljöössä oli muutenkin kohtalaisen kuumottava. Hitto miten makeeta oli, kun kulman takaa kaikui jykevää murinaa jo kauan ennen kuin peto ensimmäisen kerran ilmaantui näköpiiriin. Ei tiennyt yhtään mitä odottaa, ja karkuun juokseminen kävi kyllä mielessä. Loppu hyvin, kaikki hyvin kuitenkin, ja kolmas veitikka kaatui jo aika kivuitta. Tosi paljon kyllä tuuristakin kiinni, notta miten elukka riehaantuu loppua kohden. Kaiken kaikkiaan koko reissu oli kyllä mainio vertauskuva itse pelille: voit koettaa ottaa puolen tunnin pikkusetin, mutta lopputulos on kuitenkin se, että muut työt jäävät ja peli vie mennessään.
Ei ne kotelo ja ohjeet pelkästään rahallista arvoa lisää. Donkey Kong Countryssa peli-ilo alkaa siitä, että pääsee lukemaan manuaalista Cranky Kongin vanhojen aikojen muisteluita ja pelaajan solvauksia.
Noista tulee kyllä aina hyvä mieli. Ja yleisestikin vanhoissa manuaaleissa ja koteloissa on valtavat määrät sielua ja patinaa.
Mulla tulee kaikki pelit pelkässä kasettimuodossa. Olisihan CIB tosi kiva, mutta eipä ollut juuri tarjolla järkeviin hintoihin missään pelissä.
Eikä mulla kyllä olisikaan säilytystilaa noille pahvilootille..
Itsekin mietiskelin tuota lähestymistapaa, mutta päädyin kuitenkin siihen, että koetan parhaani mukaan hankkia pelit kompliitteina. On siinä kuitenkin ihan eri fiilis, ja sen verran vissiin löytyy keräilijää sisältä. Toki, jos on jotain uskomattoman harvinaisia pelejä taikka muuta, mitä on vain pakko päästä pelaamaan, niin peli-ilo tulee ensin ja kasetitkin saattavat käydä. Ainakin väliaikaisesti.
Boksien kunto vaihtelee sekin paljon, kun joutuu tasapainottelemaan hinnan, laadun ja oman satsaushalun välillä. Noissa omissa on nyt DKC2 lähes uudenveroinen ja Yoshi paria tarraa lukuunottamatta todella hyväkuntoinen, mutta pari muuta taas ovat vähän vaatimattomammassa kunnossa. Eka DKC itse asiassa vähän vahingossa, kun heitin läpällä tarjouksen jonka en uskonut menevän läpi, ja sitten se meni. Lähti siis todella halvalla, ja manuaali sekä inlay löytyy, mutta itse boksin kunto on vähän heikompi kuin mitä haluaisin. Oh well.
Niin, ja siksikin noihin kehtaa satsata vähän enemmän, kun tarkoitus ei ole mitään kymmenien pelien kokoelmaa hankkia. Ainoastaan itselle tärkeimmät plus muutamat mielenkiintoiset/arvostetut tapaukset. Tiivis ja siisti setti.
Ei ole sentään Ennio Morricone säveltämässä biisejä tähän, niinkuin edelliseen leffaan? Sopisi vain erittäin hyvin Morriconen kappaleet kun on kyseessä länkkäri
Enpä tosiaan tiedä tuosta. Olisi erittäin kovaa kakkaa!
Mulla tuli kans loputkin matkalla olleet pelit perille. Starttisetti näyttää nyt tältä:
Seuraavat ehdottomat ovat varmaan Super Metroid ja Super Mario World(toki monia muitakin kovia pakollisia on). Ensimmäinen on tosin ainakin PAL-versiona kovin tyyris CIBinä, eikä noita Mariojakaan ihan liikaa tunnu olevan liikenteessä. Noh, silmät auki niin tulee ne joskus vastaan. Ei ole ihan heti kuitenkaan rääpyä alkaa sijoittelemaan, kun kesän tulot on sen verran pienet. Näillä pärjätään nyt, ja syksymmällä lisää shoppailua. Ellei siis tule jotain ihan must-have-juttuja vastaan. :b
Odotukset Tarantinon uusinta kohtaan ovat korkealla, etenkin loistavan Inglorious Basterdsin jälkeen.
Voi kyllä. Tarantinon rakkaus spagetti-westerneihin on ollut pitkään tiedossa, ja jo se tekee tästä odottamisen arvoisen tapauksen. Mies on useissa leffoissaan, mm. Kill Bill 2:ssa, leikkinyt kovasti länkkärifiiliksillä, ja on mukava viimein nähdä, miten genre äijän käsissä taipuu. Toki Django Unchained tulee olemaan huomattavasti överimpi ja kieli poskessa tehty leffa kuin vaikkapa Leonen klassikot, eikä niiden tasolle nyt oikein voi päästä kukaan, mutta odottaisin/toivoisin tulevalta leffalta myös oikeasti hienoja ja hillittyjä hetkiä. Tyyliin tiivistunnelmainen Basterdsin alku.
Videopeli-teemaa ainakin tuon trailerin perusteella käsitellään oikein mukavalla otteella ja mukana näyttää olevan videopelihahmoja aikalailla laidasta laitaan. Ja on ihanaa, että elokuva oikeasti uskaltaa painottaa videopeliviittauksensa enempi 80-luvun arcadepeleihin. Jotenkin vaikea uskoa, että Disneyn tekemän 3D-animaatioelokuvan trailerissa on Q*Bert-vitsi!
(edit. kirjoitin Q*bertin väärin T_T )
Oih, tätä pätkää voi jo arvostaakin! Toivon vain, etteivät hyvät läpät ja viitteet rajoitu vain näihin tässä nähtyihin kohtauksiin.
(Veikkaan myös, että Talking Headsin soiminen trailerissa oli sekin jäbälle plussaa. :b)
Pitää kattella tuota telkkuasiaa. Kokeillaan nyt ensin tuossa isossa ja jos ei oikein tunnu toimivan hyvin, niin pitänee metsästää jostain se putkitöllö.
Kokeilla tosiaan kannattaa. Itse pelaan 40'' HDTV:stä sekä NES- että SNES-pelit, kun sattuu telkkarista löytymään lagin poistava pelimoodi. Ei varmasti täydellinen, mutta itse en kyllä lagia sillä huomaa. Mariot ja Megikset heilahtaa ilman itkua. Toki pelit näyttäisivät paremmilta pienemmältä ruudulta, mutta ulkoasuun tottuu tosi nopeasti. Ja kun tuo juuri nyt on kätevin ratkaisu, niin sillä mennään. Tulevaisuudessa vähän isompaan kämppään saatan kyllä laittaa SD-pelinurkan eri huoneeseen.
Hauska sattuma tämä SNES-keskustelun herääminen nyt, kun vajaa kuukausi takaperin huutelin itsekin konsolin itselleni. Eka DKC on jo pariin kertaan ammuttu läpi, ja nyt etsiskelen salareita. Pelin sataprosenttinen läpäisy kun on jotain, joka skidinä jäi tekemättä. Postissa ovat tuon lisäksi tulossa DKC2 ja Yoshi's Island. Saa riittää hetkeksi, mutta jatkoa toki seuraa. Loistokonsoli edelleen!
Siellä ihan aloituskaupungissakin (Cassardis) on kaksi kauppaa, joista toisesta saa aseita ja varusteita. En nyt ole ihan varma, että löytyykö sieltä ilmoitustaulua josta saa tehtäviä, mutta pääkaupungista (Gran Soren) löytyy parikin. Parempia aseita saa sitten Gran Sorenista, jahka sinne kerkeät. Lisäksi kannattaa tarkkailla NPC:iden päiden päällä leijuvia merkkejä, koska heillä saattaa usein olla jotain tietoja liittyen tehtäviin. Sitten tietysti oman partyn jäsenet tietävät usein myös vaikka mitä, jos ovat seikkailleet enemmänkin. Manuaalinen savettaminen kannattaa myös, koska koskaan ei tiedä mitä seuraavan nurkan takana on. Joskus alemmilla tasoilla rosvojoukkokin saattaa olla yllättävän hankala vastus.
Jepulis, olen vielä pyörinyt rauhassa tuossa Cassardiksen ja sen sotilasleirin ympäristössä. Viime sessiolla tutkin paikkoja tarkemmin loottia ja expaa keräillen, päivittelin varusteita sen verran kun kotikylän kaupasta saa, shoppailin taisteluskilssejä ja palkkasin Benimarun mukaan porukkaani. Olipa positiivinen yllätys, ettei kavereiden pawneille tarvinnut maksaa mitään, sillä tuo Benisihän on aika reippaasti kovempaa leveliä kuin oma poppooni(pikkasen päältä 10-levelisiä ovat molemmat hahmot nyt). Saakin varmaan kulkea mukana toistaiseksi, sen verran vakuuttava ja vähän jo questejä nähnyt kaveri.
Lisäksi rykäisin pari sidequestia. Ensin kävin tutkimassa Cassardiksen kaivon salat, ja tuolla questilla oppikin todella hyvin taistelutekniikoita ja hahmonhallintaa. Ensin tuli takkiin heti, mutta kun malttoi olla vähän varovaisempi ja tarkkailla liskomiesten liikkeitä, oli niitä vastaan lopulta todella kiva taistella. Eikä niistä sitten ongelmaksi enää ollutkaan. Witchwoodissa piipahdin myös, ja tuolla reissulla oli tosiaan pari aika vittumaista bandiittijoukkoa. Varsinkin, jos samalla joutui painimaan susienkin kanssa.
Seuraavaksi varmaan jatkan Encampmentilta eteenpäin. Ainakin ne kovemmat asekaupat hotsittaa, ja olenkin säästänyt rahaa niitä hankintoja silmälläpitäen. Millään ei kyllä malttaisi pitää taukoa pelistä, mutta on pari aika tiukkaa työpäivää tulossa. Noh, loppuviikosta maistuu taas entistä makeammalta. Myönnettävä se on: olen koukussa.
Noniin, viimein sain potkaistua pelin alulle. Introhässäkät, hahmonluonnit ja treenailut takanapäin, eli seuraavalla sessiolla pääsee (toivottavasti) jo vähän tositoimiin.
Ihan alussa tosiaan vielä, enkä esim. pawnia ole ehtinyt lainkaan varustaa. Menee siis vielä hetki, ennen kuin siitä on kenellekään sen kummempaa apua. Vaan roiskiihan tuo jotain tulipalloja jo nyt. :b Hyvältä vaikuttaa kyllä! Loharin päälle kiipeämisestä sai vähän viboja siitä, miten eeppistä taistelusta voi parhaimmillaan tulla. Muutenkin ohjaus on sopivan fyysistä ja pysyy kuitenkin hanskassa. Nyt vaan mielenkiintoisia questeja ja monssuja kehiin!
Ensi viikolle tosin menee seuraava kunnon sessari.
Itsekin tulin juuri kotiin Prometheuksen näytöksestä. Vähän vastahakoisesti tuli leffa katsottua 3D:nä, ja taas kerran sen suhteen fiilikset on meh. Teknisesti sen verran hyvä suoritus, ettei häirinnyt, mutta ei tuosta toisaalta hirveästi iloakaan ollut. Alun maisema- ja vesiputouskuvat lienee ne päräyttävimmät.
Itse elokuvasta sitten. Pidin. Olin kanssa onnistunut väistelemään kaikki trailerit sun muut, eikä elokuvan sisällöstä scifi-viitekehyksen lisäksi ollut lähes lainkaan hajua. Olipa mukava mennä pitkästä aikaa leffaan tabula rasa -lähtökohdista! Prometheus on teknisesti huikea ja ennen kaikkea tyylillä tehty scifi-filkka. Homma etenee hiippailusta hurjasteluun paljolti sopivassa tahdissa, vaikka parissa kohtaa minullakin kävi mielessä, ettei hahmoihin ole ehtinyt tulla ihan sellaista sidettä kuin juuri silloin kannattaisi. Suoraviivaista menoa siis, mutta pääosin vain hyvässä. Erityiskiitos parista todella tiivistunnelmaisesta ja lähes ahdistavasta kohtauksesta.
Suosittelen siis. Luonnollisesti taas yksi niitä elokuvia, jotka on nähtävä teatterissa.
Yksi mainitsimisen arvoinen ruokapaikka on löytynyt, Espoossa The Chili's.
Paikan pizzat ja hampurilaiset ovat loistavia. Kebab on aika keskitasoa. Eilen kävin hakemassa Äijäburgerin eli: 250g naudanjauhelihapihvi, tuplacheddar, sipuli, jalapeno, salaatti, chilikastike, valkosipulimajoneesi, pekoni.
Oli kyllä hyvää ja sopivan tulista.
Onkos tämä siinä Mankkaan ostarin vieressä? Mikäli joo, niin olen kävellyt mestan ohi lukuisia kertoja työmatkalla ja aina miettinyt, että pitäisi ottaa aikaa ja käydä syömässä. Vaikutti jotenkin tosi kivalta. Terassi eritoten houkuttaa nyt kesän tullen.
Tosiaan, tämä on jengille jo pakko-ostos! Itseltä löytyy jo Bastion ja Limbo, ja silti tulee todennäköisesti ostettua. Jos ei muuten, niin soundtrackien ja nostalgia-Spychon takia.
Myös The Hutissa on Summer Sale. Itse pistin Arkham Cityn (viimein) sekä Mass Effect 2:n tulemaan, yhteensä nelisen kymppiä. Tosin käytin vielä mailissa tulleen 4€ alekoodin siihen päälle. Pelikesä vissiin tulossa.
Tässä mielestäni yksi erinomainen video huippupelaajalta. Ainakin peliä pelanneet ymmärtävät varmasti tästä jotain, huikeaa taitoa ja hyvä esimerkki siitä, että nuo kuolemanloukkorinteetkin tuovat peliin oman mausteensa. Hullua tarkkuutta, ajoitusta ja luovuutta:
Huono tämä peli ei missään nimessä ole, mutta sen tyyli hoitaa tietyt asiat on niin kärkevä, ettei se varmasti sovi kaikille(Sneikki pukikin tämän jo sanoiksi sangen osuvasti). Minullekin sopisivat hieman maltillisemmilla tasoilla liikkuvat pisteet ja loikat, enkä edelleenkään ymmärrä miten automaattislaideihin on oikein päädytty, mutta kaiken tämän unohdan aina noin minuutissa heittäessäni päivän ensimmäisen laskun kehiin. Vauhtia, adrenaliinia ja eläytymistä ovat istunnot pullollaan, ja pari tuntia lentää kuin siivillä.
Peli on ikään kuin vahingossa luomassa uudenlaista genreä - raideräiskintä-henkistä lautailukokemusta. Tämä siis siltä osin, että lautailija ländää oikein päin itsekseen eikä reilejä voi kusta oikeastaan mitenkään. Usein siis löytää itsensä vetämästä minuuttitolkulla rinnettä alas keskittyen lähinnä temppujen tekemiseen, jottei pohjassa laulava boosti loppuisi kesken. Samalla Cyrus on kuitenkin oikeassa siinä, että rinteitä on valtava määrä ja niissä vaihtoehtoisten reittien määrä on lähemmäs loputon - eikä paras reitti kuhunkin tilanteeseen todellakaan ole itsestäänselvä. Pisteiden ja muiden ennätysten hiomiseen voisi siis käyttää vuosia, ja ghostit tuovat omalta osaltaan skabaamiseen todella paljon mielekkyyttä. Lisäksi osa Deadly Descenteistä on aidosti hauskaa pelattavaa. Pimeistä luolastoista ja lumisateista - eli toisin sanoen haasteen hakemisesta näkökykyä rajoittamalla - en nauti lainkaan, mutta vaaran tunteen luonti monissa muissa rinteissä - kuten puu-, kivi- ja wingsuit-kentissä - on sangen onnistunutta ja pitää pelaajan kivasti varpaillaan. Kaiken muun hyvän lisäksi sarjaa pelanneet tuntevat old-school-ohjauksen taatusti selkäytimensä jatkeeksi, mikä palkitsee ihan valtavasti. Tosin muutamat uudet ominaisuudet on kyllä jouduttu sijoittelemaan ko. ohjausmalliin hieman heikosti.
Takana on nyt pidempi tauko SSX:stä, mutta en minä toisaalta tenttikiireissäni ole mitään muutakaan ehtinyt juuri pelata enkä missään nimessä ole vielä valmis laittamaan peliä naftaliiniin. Kunhan aikaa taas löytyy, palaan mieluusti pelin rinteille nauttimaan vauhdikkaasta ja tyylikkäästä laskukokemuksesta. Vähän tosin pelottaa, miten paljon jengillä ovat ennätykset lähteneet lapasesta ja onko Rivalsseista enää mitään iloa. Mutta sen näkee sitten. Yhteenvetona vielä monen muunkin mielipide: Ei täydellinen ja joitain asioita tehty kolmosta huonommin, mutta joitain taas paremmin. Ymmärrän hyvin, jos peli ei maistu pätkääkään, mutta ymmärrän myös, jos sitä rakastaa. Itse en kadu ostosta lainkaan, vaikkei tästä uutta lempparia varmasti tulekaan, sillä on se silti pirun viihdyttävää settiä.
Castlevania 2: Simon's Quest - Bloody Tears Donkey Kong Country - Gang-Plank Galleon Lyhyt looppi ja tietty yksioikoisuus ovat pidemmän päälle Bloody Tearsin surma. Ei tämä huono biisi ole millään, mutta jo tämän skaban aikana biisi on menettänyt hohtoaan. Kappale kaipaa kovasti vaihtelua. Gang-Plank Galleon sen sijaan on kestänyt jo vuosia kuuntelua. Lisäksi, Lanttuakin mukaillen, biisin kaari on sangen nerokas. Selkeä kasvu palkitsee, ja kun biisi tosiaan vielä rullaa looppinsa sujuvasti ja melodia iskee, niin ei kehtaa valittaa. Mahtava kappale. Toki on mainittava, että Sticker Brush Symphony ansaitsisi olla tässä, mutta onneksi DK:t ovat täynnä loistomusaa.
Nice. Mulle lähti peli vasta tänään tulemaan, eli huomenna sopivasti tentin jälkeen pitäisi olla kourissa. Silloin lähtee. Itse ajattelin kokeilla komboa, että teen omasta hahmostani vähän jykevämmän lähitaistelujannun - pelimekaniikka ja vauhti kiinnostaa - ja pawniksi laitan maagin tai jotain. Äh, kylläpä kutkuttaakin!
Päivi Räsänenkin ehtinyt jo lupailemaan että tämä tapaus tullaan ottamaan huomioon aselain uudistuksessa. Ok, hyvä että reagoidaan, mutta jos nyt tutkittaisiin asiat ensin kunnolla läpi ennenkuin rynnätään lakikirjan kimppuun. Ei ne aseet ketään tapa, vaan niitä käyttävät ihmiset. Ja näihin ihmisiin/heidän mahdollisiin ongelmiin tulisi puuttua. Mun mielestä vähän perse edellä puuhun kiipeämistä tämä suomen tapa reagoida näihin ampumistapauksiin.
Toki näin, mutta en näe syytä, miksi Suomessa ihminen tarvitsisi aseita kotona.
Minä taas en näe juuri mitään syytä, miksi ei tarvitsi olla.
Mitä siis ovat ne syyt, miksi niitä tarvitsee olla?
Castlevania 2: Simon's Quest - Bloody Tears Donkey Kong Country 2 - Sticker Brush Symphony On vaikeaa pukea sanoiksi sitä, miten paljon tästä biisistä pidän. Sen tunnelmassa on sellaista sielukkuutta ja herkkyyttä, jonka saavuttaminen näillä soundeilla on varsin merkityksellistä. Lisäksi tämä ei tosiaan tunnu kuluvan kuuntelussa lainkaan. Vaikka Bloody Tears on kova, painii Sticker Brush Symphony musikaalisesti ihan eri sarjassa.
Metal Gear Solid 2: Main Theme Street Fighter II - Guile's Theme Jos saisin vapaasti valita, heittäisin tämän sekä Sticker Brush Symphonyn suoraan finaaliin - ja todennäköisesti hajoaisin valinnan vaikeuteen. Helvetin hienoa sävellystyötä alusta loppuun.
Castlevania SOTN - Lost Painting Donkey Kong Country - Gang-Plank Galleon Ennen peräkkäin kuuntelua oletin äänestäväni toisin, mutta Donkkari kiilaa lopulta ytimekkyydellään ohi. Simppeli kaari toimii erittäin hyvin, ja biisi haippaa mukaansa kerta toisensa jälkeen. Lost Paintingia en jaksaisi kuunnella yhtä paljon, vaikka nätti biisi onkin. Onneksi toisaalta näin, ettei tule pelkästään slovareita äänestettyä.
Meikää on viime aikoina alkanut kiinnostamaan ottaa treeniin kunnolla mukaan kehonpainoilla tehtäviä liikkeitä. Nimenomaan voimistelutyyppisiä, todella vaikeita ja rutkasti voimaa vaativia liikkeitä. Tietenkään en tuollaisiin pysty, mutta pitkäjänteisellä treenaamisella voi oppia tekemään vaikka mitä. Pidempään on tietysti ollut jo mukana ne perinteiset leukojenveto ja dipit, mutta nyt ei puhutakaan niistä.
Olisihan se siistiä pystyä seisomaan pitkiä aikoja käsillään. Tai jopa tekemään pystypunnerruksia käsillään seisten. Tai kunnioitettavat yhdellä kädellä tehtävät punnerrukset. Puhumattakaan todella vaikeista liikkeistä, kuten planche, human flag tai dragon flag. Vaatii kyllä todellista kehon hallintaa ja valtavaa voimaa.
Tuli tuossa ostettua huvikseen luettavaksi Convict Conditioning, joka on yksi kehonpainoliikkeiden treenaamisen perusteoksia. Sisältää mm. jokaiselle kuudelle "isolle liikkeelle" 10-asteisen portaikon, jolla kuka tahansa sohvaperuna voi edetä pohjalta huipulle. Punnerruksien treenaamisen voi aloittaa vaikka seinää vasten ja portaikko huipentuu sitten yhdellä kädellä tehtäviin punnerruksiin näin esimerkiksi. Toki tuokin on vuosien taival varmaan, että pystyy esimerkiksi jotain ihmislippua edes yrittämään.
Epinkin kannattaisi varmaan harkita jotain tälläistä systeemiä, jos salille meno ei houkuta ja Insanity rupeaa tökkimään joskus
Loistavaa! Suosittelen ehdottomasti. Toisivat ensinnäkin varmasti mielekkyyttä ja vaihtelua treenaamiseen, ja sen lisäksi hyödyt kropan yleiselle liikkuvuudelle, tasapainolle ja muille motorisille taidoille ovat moninaiset. Parasta kropanpainolla treenatessa on kuitenkin se, että kun hommaan pääsee vähän sisään, on todella helppoa ja mukavaa keksiä myös omia treenejä ja temppuja. Tällä meille siunatulla ruholla voi tehdä mystisiä juttuja. Temppuilu on vaan hauskaa! Eikä esimerkiksi tuo linkkaamasi ihmisliputus ole läheskään niin rankka kuin miltä näyttää. Trikkiä on myös helppo alkaa treenaamaan ottamalla sama asento vaikka jalat koukussa tai ylöspäin taivuttaen. Jälkimmäinen saattaa näyttää mystiseltä, mutta on jo kohtalaisen kevyt. Protip: puolapuista saa hyvän otteen.
Bonuksena voi vielä boustailla skillseillään kesäpiknikeillä. :b Nurtsilla ja puistojen tangoissa (Hannibal for king -tyyliin) kun on todella hyvä kikkailla.
Nättiä. Laitoinkin juuri Verkkikseen ennakkotilauksen, Ahvenanmaalta tietysti. Todella sopivasti loppuu duunit tämän viikon jälkeen, ja ensi viikon puolivälissä vielä viimeinen tentti. Sen jälkeen alkaa jyystö.
Itsekin ajattelin repäistä ja hommata pelin heti julkaisussa. Ensinnäkin freesaa varmasti saada oikeasti tuoretta pelattavaa - ja vielä genrestä jota vähemmän tulee pelattua - ja toisekseen jokin tässä tosiaan tuntuu viehättävän. Joitakin todella makeita elementtejä, ja sopivassa suhteessa sitä perinteistä ja modernia, kai. Eri asia on toki, miten pelaaminen lopulta maistuu. Mutta hyvältä vaikuttaa.
Pitäisi vain ehtiä testata tuon Diablon toimivuus ennen tämän tuloa, niin tietää haluaako laittaa siihen jokusen tunnin ensin. Damn you, tosielämän kiireet.
Joo, mä taisin kans nukahdella kesken Quantumin, ei pitänyt otteessaan lainkaan. Casino Royale taas on yksi lemppari-Bondeistani - ja yksi lähivuosien makeimpia toimintaleffoja yleensäkin. Odotellaan siis varauksella.
. . .minä voisin mielelläni ottaa Guest Passin vastaan, jos joltain sellainen sattuisi ylimääräisenä olemaan? Sattui tuo beta menemään minun osaltani ohi
Vieläkö tarvitset? Voin heittää yhden jollekin.
Pistä mulle tulemaan, jos sleepy ei kerran tarvitse. Ellet siis ole jo ehtinyt luopua. Kiinnostaisihan tuo.
Ja never mind, sain kans jo lahjoituksen. Menee kyllä varmaan perjantaille, että ehtii ajan kanssa aloitella.
. . .minä voisin mielelläni ottaa Guest Passin vastaan, jos joltain sellainen sattuisi ylimääräisenä olemaan? Sattui tuo beta menemään minun osaltani ohi
Vieläkö tarvitset? Voin heittää yhden jollekin.
Pistä mulle tulemaan, jos sleepy ei kerran tarvitse. Ellet siis ole jo ehtinyt luopua. Kiinnostaisihan tuo.
Näytä kirjoitukset
