Miten tätä nyt joku voi mennä teatteriin katsomaan. Mutta nelosen toimintatorstaina känniviihteenä sitten joskus.
Jos yksi katsomiskerta pitäisi valita, niin mielummin tällaisen big time -toimintafilkan aina teatterissa katsoo. Puitteet vähän erit kuin siellä telkkarin mainostulvan alla.
Vielä en siis ole itsekään ehtinyt käydä, mutta menossa ollaan. Puhetta oli isoista äijäkööreistä monenkin kanssa, mutta jos se ei onnistu, vien eukkoni leffaan. Sekin kun on tästä aika mehuissaan.
Jos puhelin tai muu gadget kastuu, niin se kannattaa sammuttaa välittömästi ja repiä akut sun muut komponentit irti ja laittaa se pussiin joka on täynnä keittämättömiä riisejä. Riisit imee itseensä kosteuden, joten puhelin toivottavasti pelastuu. Puhelin kannattaa pitää pussissa ainakin päivän.
Mitä veikkaat, kannattaako moista operaatiota tehdä enää, kun kastumisesta on nyt noin 15 tuntia, ja puhelin on toiminut lähes kellon ympäri ihan normaalisti?
Heh, juuri kun pääsin kehumasta, että E51:llä porskutellaan vielä pitkään, meinasi tänään sattua vahinko. Oltiin pihapiknikillä, ja kaveri kaatoi kaljaansa vahingossa nurtsille. Eihän siinä sen kummempaa, paitsi että lievä alamäki oli ajan kanssa kuljetellut nestettä yllättävän pitkän matkan ja kastellut maassa laukkuni vieressä levänneen puhelimen. Suurimman osan vahingosta oli imaissut Gollan kännykkäsukka, eikä itse vehjas tuntunut edes kostuneen, joten en huolehtinut asiasta vaikka jätinkin toki sukan ja puhelimen erikseen ilmaa hengittelemään. Kaikki hyvin ja huhhei.
Useamman tunnin päästä sekosi kännykästä kuitenkin näyttö(pimeni). Käytin akkua irti ja boottauksen jälkeen homma toimi taas. Kunnes puolen tunnin päästä mentiin uudestaan, vääristymien ja värisekoilun merkeissä. Tällä kertaa edes boottaus ei auttanut, vaan sain seurailla ainoastaan kirjavaa väripalettia näytöllä. Tässä vaiheessa - kun vahinkoa selvästi oli tapahtunut - irrotin akun, pin-kortin ja muistikortin, ja jätin koko komeuden mahdollisimman ilmavasti kaverille lepäämään. Käytiin uimassa, ja palattiin parin tunnin päästä takaisin, jolloin uskaltauduin kokoamaan E51:ni kasaan. Ja kappas vain, homma toimi taas, eikä sittemmin - noin 3-4 tunnin aikana - ole ongelmia ilmaantunut.
Saas nähdä selvittiinkö säikähdyksellä, vai vieläkö tuo päättää levitä. Pitäisi varmaan siltä varalta kopsata puhelimen sisältö taas pitkästä aikaa talteen, lähinnä numerotietojen takia. Edellisestä varmuuskopiosta kun on taas vierähtänyt useampi kuukausi.
Mulla taas 11.9. on työreissu. Lopullinen varmistus on vielä tekemättä, eli se saattaisi hyvällä munkilla vapautua, mutta todennäköisesti ja näillä näkymin ei käy.
Joo en mäkään jaksa joka vuosi olla puhelinta vaihtamassa. Varmaan elämäni kolmas tai neljäs kännykkä menossa, ja tämä E51 on nyt pari vuotta vanha. Menee helposti toisen mokoman, ja sitten saatetaan alkaa olla siinä tilanteessa, että jonkun älykkäämmän puhelimen osto hotsittaa. Ellei sitten leviä täysin, mutta se nyt on aika epätodennäköistä.
Joo siis jos USB-laturin voi tökätä verkkovirtaan niin sitten. Eihän se edes ole usb-laturi sen varsinaisessa mielessä, kun se ladataan verkko virrasta. Mutta esim. tuo PS3:n systeemi on aivan hanurista. Muijallakin sattuu olemaan vaha iPod jonka lautaukseen tarvitsee olla aina PC-päällä että sen saa ladattua. Aivan naurettavaa. Eli siis USB-lataus on jees jos se menee verkkovirtaan, mutta jos sen joutuu latamaan toisesta USB-paikasta (joka on usein tilanne) homma heittää perseelleen.
Niin mitäs päitä sä tässä mietiskelet? Kyllähän USB-piuhalla ladataan USB-portista, mutta pienellä lisäpalikalla sen saa myös seinään kiinni. Toisessa päässä voi sitten olla mikä liitin vaan, mutta jos tuo micro-USB on yleistymässä, on se helvetin hienoa, koska silloin ei tosiaan joka laitteelle tarvita omaa piuhaa.
Ja muutenkin, sinuna en ostaisi älypuhelinta, kun se ei selvästi ole preferenssiesi mukainen laite. Ihan normiluurissakin pääsee hätätilassa nettiin, pelaamaan tai GPS-hommiin, ja akku kestää kuitenkin monta päivää. Se nyt vaan on niin, että tuollaiset laitteet syö virtaa pirusti, eikä akkuteknologia oikein pysy perässä. Harmillista, mutta totta. Ei DS:kään pysy päiviä päällä, vaikket sillä varsinaisesti pelaisikaan. Tough luck.
Nimimerkillä Galaxy S tai iPhone ois pirun siisti, mutta E51 nyt vaan on omiin käyttötarkoituksiin aika lailla paras mahdollinen.
Hassua minkälaisista paikoista uusia artisteja voi löytää. Kävin pari päivää takaperin kaverin häissä, jossa oli livebändi. Nuoret klopit oli jotain morsiamen veljen kavereita, mikä ei tietenkään kuulostanut hirveän mairittelevalta, mutta kappas vaan, poppoo oli erittäin jees. Taitavia soittajia. Muuten setti koostui aika peruskamasta(CCR, Muse, Orbison, Jimi Hendrix, puolikas Paranoid läpällä ynnä muuta), vaikka yhdistelikin aika kivasti klassikoita ja uudempia kappaleita, mutta yhtä biisiä en tunnistanut. Pidin siitä paljon ja se jäi heti soimaan päähän. Muuten en olisi varmaan edes tullut kysyneeksi, mutta kun liidikitaristi kommentoi jotain huomattuaan minun viheltelevän kappaleen kitarakoukkua jatkuvasti, kysäisin sitten biisistä. Ja se oli tämä:
Sairaan kaunis kappale! Toe on siis japanilainen post-rock/math-rock/mikälie-bändi, joka on tähän päivään mennessä julkaissut kaksi täysipitkää albumia ja pari kolme EP:tä. Pääasiassa musiikki on ihan instrumentaalia, mutta joihinkin raitoihin on lainattu naislaulajia. Tyyliltäänkin bändi tuntuu elävän melko paljon, mutta kaikkea musiikkia yhdistää tietty rauhallisuus, tunteikkuus ja se, että kaikki neljä muusikkoa ovat pirun taitavia. Varsinkin rumpali oli liveklipeissä aikamoista katsottavaa.
Joku vertasi jossain Toeta esim. Explosions In The Skyhyn, jota itse en ole paria biisiä enempää kuunnellut, mutta niiden perusteella ei ihan samoissa sfääreissä liikuta. Vaikka tunnelmat ovat mitä kauneimpia, tapahtuu Toen biiseissä kuitenkin ilahduttavan paljon, rytminvaihdokset yllättävät, ja kuitenkaan soitto ei lähde rönsyilemään vaan pysyy loogisena. Which I like. Ja laitettakoon merkille, että itse olen Toeta kuunnellut vasta vuorokauden verran, vaikkakin lähes tauotta. Ihan hirveitä syväanalyysejä ei siis pysty heittämään, muuta kuin että saatoin rakastua.
Tuo eka linkki oli uusimmalta, viime vuonna julkaistulta albumilta nimeltään For Long Tomorrow. Linkataan siitä vielä toinen biisi, ja pari vähän vanhempaa livevetoa vertailun vuoksi. Näillä mennään:
Muistaakseni olen Damienia linkannut tänne ennenkin, mutta äijä on seonnut vielä enemmän, joten pakko on. Ei voi käsittää mitä ihmisruumiilla saa aikaan.
Machinarium 5 dollarilla tästä, mukana myös soundtracki mp3-tiedostoina. Erittäin mainio tarjous ja itse ainakin ajattelin hyödyntää vaikka noita pelejä kyllä on jo ihan pelattavaksi asti muutenkin. :D Luonnollisesti vain tarjous, loppuu 12. päivä.
Jösses, tarjoavat näköjään peliä alennuksella, koska vain 5 - 15% Machinariumia pelanneista on maksanut pelistä. Älytön sääli, ei viime vuoden paras soundtrack ja seikkailupeli tälläistä ansaitse.
Kyllä Amanita studiona ja Machinarium pelinä ovat sen verran symppiksiä, että kaikkien lautalaisten pitäisi kaivaa vitonen jostain sohvatyynyn alta
Oih, erittäin hieno! Itsekin olen diggaillut M83:sta, ainakin biisin Moonchild verran. Uskomattoman eeppinen viisu. Multa löytyy itseasiassa koko tuo levy, mutta en ole siitä vielä oikein saanut kiinni, kun ei ole ollut tarpeeksi rauhallista ja sopivaa hetkeä. Tälleen normiaamussa ei oikein löydy tilaa/malttia kuin tälle yhdelle biisille. Lisäksi ambientti on mulle vähän vaikee genre, vähän samaan tapaan kuin proge: löytyy erittäin loistavaa kamaa, mutta ihan pelkkää hissuttelua ja piippausta ei jaksa kuunnella, vaan jotain pontta ja oikeita melodioita vaaditaan kuitenkin.
Muuta ambientmaisuutta omassa arjessa edustaa vaikkapa tuo jo mainittu ICO:n soundtrack, sekä tämä Abe-remix. Jos se siis lasketaan. Törkeen makee biisi eniveis.
EDIT. Viskotaan vielä yleisen chillauksen hengessä seuraavat lempiraidat. Jospa niistä joku saisi jotain irti:
Eipä vissiin, nyt on Ruudolfin uusin levy pihalla: Asfalttisoturin viimeinen hidas
Tätä on kovasti venailtu jo loistavan Tööttää-raidan julkaisun jälkeen, eikä todennäköisesti turhaan. Muutaman biisin olen vasta kuunnellut, mutta loistavaa kamaahan tämä on. Räävisti sämplätyt biitit ovat jälleen jäätävän funkkeja ja sielukkaita - mikä onkin ollut Rudin vahvin puoli aina - ja riimitkin flowaavat totutun riemukkaasti. Pakko arvostaa äijän/äijien pirteää, nokkelaa ja omaleimaista meininkiä. Jos kaikki levyn 14 raitaa ovat yhtä kovia kuin nämä muutama nyt kuunneltu, niin huhhei.
Teitä varmaan joutuu kiittämään siitä, että tänään napsahti päässä ja seurauksena kaivoin kaapista vanhat Addun ClimaCoolit jalkaan ja läksin lenkille. Mähän olen perinteisesti siis vihannut juoksemista, ja toisaalta kun opettaa tanssia sen kolme iltaa viikossa ja treenaa vielä itsekseen päälle, ei muita kuntoilumuotoja(perus lihastreeniä lukuunottamatta) oikein jaksa harrastaa. Intissä vuonna 2007 olen varmaan lenkkeillyt viimeksi. Siellä homma alkoi kyllä melkein jo maistumaan, kun lenkkejä joutui vetämään enemmän, ja lupasinkin itselleni jatkaa juoksemista reservissä. Yllättäen en ole jatkanut.
Nyt, pitkästä aikaa juostuani, olisi taas sellainen olo että lenkkeilyn voisi koittaa sisällyttä agendaan. Tanssiessa rasitus tulee sen verran sykäyksissä, ettei kestävyyskunto pääse juurikaan kasvamaan vaikka hyötyä siitä toki olisi. Huomasinkin olevani siinä suhteessa melko huonossa kunnossa. Arviolta kolme neljä kilsaa juoksin, ja olin ihan piipussa. Paskaa hommaahan se on, kun ei jaksa, mutta olisi myös siistiä jaksaa. Muutenkin on suunnitelmissa katkaista töiden alkaen herkkuhanat sekä vetää tunnit itsekin täysillä ja lihaskuntoon panostaen, joten saattaisi sinne yksi viikoittainen juoksulenkkikin mahtua. Saas nähdä miten äijän käy.
Mullekin Cage-perustelu tuli yllätyksenä, kun itseä äijän naama ja suoritukset yleensä ainoastaan ärsyttävät. Poikkeuksena tietenkin muutamat hyvät leffat, joita tässä on jo heitelty. Tosin mainittakoon, ettei esim. Kick-Assin parhaus riippunut keskiverto-Cagesta juurikaan. Näiden lisäksi myös Face/Off on aika mainio pätkä. Mulkun roolit sopii äijälle.
jonkun hyväkuntoisen PC-pelilaatikon(oisko ollut Civilizationin joku osa tai muuta vastaavaa) bongasin, mutten jaksanut sijoittaa.
Civilization 3:n itse huomasin ja ehdin jo piristymään kun otin lootan käteen. Oli oikeasti hyvä kuntoinen. Mutta sitten käänsin sen katsoakseni sivusta mitä oli sisällä ja...sielä oli joku tusinakotelo HoMM ja Civilization 3:n expansion pack -_- Se siitä löydöstä...
Tuota todennäköisesti tiirailin itsekin, mutta en tosiaan tullut katsoneeksi peliä lähemmin.
Onkos porukka muuten pyöriny pääkaupunkiseudun kirppareilla? Tuli tuossa käytyä sielä suuressa oli Vallilan kirpputorilla oli kyllä niin paska paikka. Tarkoitus ei ole olla rasisti eikä ennakkoluuloinen, mutta ei voinut olla hymyilemättä niin "elektroniikka pisteiden" vieressä Mutta tuola ei tosiaan kyllä mitään järkevää tavaraa ollut. Minun eikä tyttökaverinkaan mielestä. Joten onko täällä kenelläkään tietoa kirppareista? Itse nyt etsin sieltä lähinnä ehkä sarjakuvia, kirjoja ja tietty pelejä, mutta se toinen osapuoli nyt katsoo vähän mitä vaan, eli ei nyt mikään "pelikirppari" ole (välttämättä) hakusessa. Kirppareita kun tuntuu nopealla internet etsinnällä olevan, mutta ei kiinnostaisi kaikkia käydä läpi jos monessakin on sama taso kuin sielä Vallilassa (tai mikä nyt olikaan).
Itselläkin meinaa välillä usko loppua kirppiksien koluamisessa, harvemminhan sieltä enää mitään muuta löytyy kuin PS2 pelejä. En edes muista milloin olisin nähnyt pelikasettia kirpputorilla.
Tuolla Valtterissa tosin kävin itse sunnuntaina ja löytyi sentään pari PC-peliä euron kappale. Eka Civilization ja Silpheed, priimakunto ja kaikki lippulaput tallella.
Juu, ei enää nykyään meinaa löytyä kunnon kamaa. Ennen oli paljon vanhoja pelejä ja pelikoneita, mutta nykyään lähinnä vanhoja PS2 pelejä ja muuta skeidaa. Elokuvatkin alkaa olemaan penkin alla.
Mäkin piipahdin Valtterissa joskus viikko sitten, ja kuten jo todettua, ei sieltä(ja harvemmin kirppiksiltä enää muutenkaan) hirveästi mitään irronnut. Peleistä juuri PS2-shaibaa pyöri jaloissa, ja jonkun hyväkuntoisen PC-pelilaatikon(oisko ollut Civilizationin joku osa tai muuta vastaavaa) bongasin, mutten jaksanut sijoittaa. Samaten miesten vaatteita siellä ei ollut käytännössä ollenkaan, tyttöystävä sen sijaan kärräsi kassikaupalla kivaa kamaa kotiin. Onneksi paikalle oli raahautunut joku groovemusasta pitävä entinen levykauppias myymään liian isoksi kasvanutta kokoelmaansa, ja raijasinkin funkkia, housea ja jazzia aimo pinon kotiin. Osan ihan mutulla, sillä löytämisen riemu on aina se paras riemu. Parin euron kappalehinnalla kun uskaltaa jo veikatakin.
Tsekatkaas tämä linkki, kaikki jotka olette leffan nähneet: SPOILER ALERT!
Voi jumpe. Vaatii, että hyväksyy tietyt olettamukset, mutta erittäin paljon muista pohdiskeluista poikkeava ja syvemmälle tasolle menevä pohdiskelu, jonka todellakin suosittelen lukemaan.
4.9. sopis mullekin. Ja aloittaakseni miittikuumotuksen saman tien, pistin pari klippiä kahdesta edellisestä miitistä tuolta omista varastoista tuubaan latautumaan. Linkkailen kohta.
Lyhyitä klippejä siis vaan, eikä mitään megakoostetta. Mulla ei riitä matsku sellaisen tekemiseen. Toivottavasti ketään ei sitten haittaa, että ovat näissä näkösällä. Latasin piilotettuina, eli vaan linkillä löytyy, ja lähtevät varmaan menemään jossain vaiheessa eniveis.
Ihan uskomaton vehje. Tän kun sais himaan, ja mielellään vielä tuon äijän kera. Vois herätä aina aamulla siihen, että se soittaa mulle Megamania. Myös kaikkien bileiden ehdottomin deejii.
Vapaa viikonloppu, ja rahat lopussa, eli ei varmaan paljoa tule minnekään lähdettyä. On siis täydellinen hetki aloittaa jo kauan mielenpäällä kutkutellut Subsistence-läpipeluu. Siitä olisi tarkoitus jatkaa Metal Gearien kautta MGS ykköseen ja kakkoseen, molempien viime-pelikerroista kun on kulunut liikaa aikaa.
Bring on the Snake!
EDIT. MGS3 on lähtenyt reippaasti käyntiin, ja vapaa kamera palkitsee kyllä suunnattomasti. Muuten alku on ollut vähän nahkea, kun ei Snakulin puikoissa ole tosiaan ollut pitkään aikaan. Hälytyspaniikkia pukkaa. Vaan jospa tämä tästä rauhottuisi.
On another note, aloitin myös viimein jo vuodenvaihteessa ostamani Machinariumin, ja kuten arvelinkin, on peli sangen hieno. Nokkelat pulmat ja puzzlet sekä upea graafinen toteutus vievät jo pitkälle, ja kun kevyt ja mukavan viattomalla otteella tehty stoorilainikin hymyilyttää ajoittain, ei kehtaa valittaa. Näillä eväin jatketaan vapaata viikkoa, ellei sitten aurinko jossain vaiheessa pakota pihalle.
Tänne varmaan kuuluu kanssa se, että Discshop avasi kioskin jossa myydään amerikkalaisia karkkeja, popkorneja ynnä muuta kivaa. Hinta on joissain tuotteissa aika suolainen, mutta on mulla kyllä kauan ollut ikävä Twinkieitä ja Hersheyn Cookiesseja, että taidanpa tuolta vähän tilailla jossain vaiheessa. Ainiin ja Tzibolle vinkiksi että kyllä tuolta Milk Dudsejakin löytyy
Huh, onneksi ovat noin suolaisen hintaisia. Muuten lähtisi välittömästi Skittlesien kanssa lapasesta.
Mäkin tulin testanneeksi 3D-telkkua pikaisesti eilen. Ei se sysipaska ollut, mutta ainakin teattereista tuttu nopean liikkeen blurraus oli läsnä. Ja kun vielä ottaa huomioon, että 3D-katsottavaa on tarjolla todella vähän, lasit on ankeat kotikäytössä ja yleensä aina ensimmäisen aallon uusi teknologia on hätäisesti markkinoille lykättyä shaibaa, en edes harkitse sijoittavani. Se on vuosien ellei vuosikymmenten duuni, että 3D saadaan kuluttajan kannalta järkevään ja tarpeeksi laadukkaaseen muotoon kotikäyttöä varten. Kehittäkööt teattereissa sitä odotellessa, siellä hommaa on ihan veikeä silloin tällöin käydä kokeilemassa.
Piru vie, miten hienosti rakennettu leffa. Eilisestä asti ovat Inceptionin tapahtumat pyörineet mielessä, ja tekisi mieli mennä heti katsomaan se uudestaan. Rahapulan vuoksi se saa odottaa hetkisen, mutta onhan tämä toistamiseen nähtävä. Ja nimenomaan teatterissa, sen verran komea kuva on myös visuaalisesti.
Itsekin kävin leffan katsastamassa. Keskustelun mahdollisesti siivitessä kunnolla liikkeelle voin puida itsekin hommaa syvemmin, paremmalla ajalla. Nyt tyydyn sanomaan, että pidin ihan perkeleesti. Näyttelijävalinnat spot on, idea pirun makea, tarinankerronta(rytmitys, aiheen valaisu pikkuhiljaa ja se miten asiat loksahtelevat lopulta loogisesti paikoilleen stoorin trippailevasta luonteesta huolimatta) lähellä täydellistä ja siksi Inception nappasikin mukaansa alusta asti ja imi niin syvälle unimaailmoihin ettei kolme kerrosta tunnu edes riittävän.
Mä taas tykkään tehdä duunia isolla veroprosentilla. Mielummin maksaa suosiolla reilusti liikaa ja vetää jättipotin aina jouluisin, kuin tasapainottelee, kyräilee ja riskeeraa mätkyt. Useammissa paikoissa työskentelevänä tuo kepin mainostama freelance-kortti olisi toki kätevä, mutta en ole jaksanut vaihtaa, kun nykyinen systeemi toimii toistaiseksi niin hyvin. Aina on kuitenkin se yksi päätoiminen duunipaikka, jonne viskaan päätulokortin ja otan isommat massit elämää varten, ja muihin kopioidaan sitten sivutulokorttia. Pienissä erissä iso prosentti ei juuri tunnu missään, mutta aika paljon sen kautta tulee kuitenkin palkkaa juoksutettua, ja veronpalautukset ovat viime vuosina olleet sen mukaiset. Ja käsittääkseni yliverotus maksetaan aina korkojen kanssa takaisin? Eli vähän kuin rahaa pankkiin laittaisi, mutta parempi.
Kova äijä tämäkin. Tyttöystävä tykkää lukea Tommyn runoja, ja vaikkei tällainen kirjallisuus ihan se mun juttu ole, ei voi olla myöntämättä, että seassa on paljon puhtaasti nerokasta kamaa. Niin, ja pisteet myös uutisvuodosta.