[Super Mario World]

Super Metroid
Super Mario World
Super Mario World saisi kyllä voittaa koko paskan. Siinä toimii kaikki, eikä siihen väsy koskaan.

Super Smash Bros Melee
Resident Evil 4
Hetki piti funtsata, mutta Smash on kyllä perkeleen douppia viihdettä. Sen parissa mulla on hauskempaa. Kyllä, hauskempaa.

---------------------------------------------
Worldia lukuunottamatta kaikki finaalipaikan ansaitsevat pelit taisivat jo tippua, mutta näitähän sattuu. Kansa on äänestänyt, nyt mennään näillä.

Hassu sattuma, kun juuri tänään mietiskelin, että missä hinnoissa kyseinen boksi nykyään on. Piti vissiin laittaa tilaukseen. Kiitos Loharille vihjeestä.

EDIT. Aika douppi idea itseasiassa tämä Discshopin joulukalenteri. Mitä nyt pistää valtaisasti harmittamaan, mikäli joka päivä irtoaa joku yhtä mehevä tarjous...

Aika hämmentävää sinänsä. Eniten mua silti surettaa se, että biisi ei ollut laisinkaan hauska. Näillä spekseillä sen olisi pitänyt olla, vaan kun ei. Masennus.

Voi ei. Nyt sun pitää laittaa Ellalle ja Aleksille palautetta että ne on ihan amatöörimäisiä ipanoita.

Joo, koska niitä lapsiahan tästä kaikesta tulee syyttää.

Mitä helvettiä mä juuri kuuntelin?

Uusimman listahitin.

Aika hämmentävää sinänsä. Eniten mua silti surettaa se, että biisi ei ollut laisinkaan hauska. Näillä spekseillä sen olisi pitänyt olla, vaan kun ei. Masennus.

Kiitän. Tarkkailen, jos sattuu jossain vastaan.

Danko Jones tulee taas Suomeen. Ei siinä sinänsä mitään erikoista, mutta pohjoisemmalle faniyhteisölle lienee hyvä uutinen, että tällä kertaa Dankon rokkikukkoilua nähdään myös Oulun leveysasteilla. Teatrialla. 3. maaliskuuta. I'm there and I'm square.

No johan pukkaa keikkaa vuodelle 2009. Tuonnekin pitänee puskea. Voisi myös perehtyä vanhempaan matskuun, mä kun en ole soittanut kuin uudempaa Never Too Loud -levyä, joka sitten onkin erittäin mainio. Suosituksia?

[Super Smash Bros Melee]

Super Smash Bros Melee
Mega Man 2

Tässäkin sattui aika pahasti loistavuus ja nostalginen loistavuus vastakkain. Vaan kun tuolla myöhemmin mentiin Pokemoneilla fiiliskortin perusteella, annetaan tässä ääni SSBM:lle. Peli on laaja ja siitä irtoaa riemua varmasti aina.

-----------------------------------------------------------

Super Mario World
Metal Gear Solid

Näistä ehdokkaista saisi kyllä aikaan parikin sen verran vittumaista paria, että valinnan vaikeus saattaisi pakottaa lopettamaan työt, koulun ja pelaamisen ja muuttamaan Siperiaan.

Joo no, pistin sitten jo osoitteenmuutoksen vetämään. Vittu mitä paskaa. Pakko arpoa hetki(tuskin helpottaa yhtään).

EDIT. Äänestetty on. Sydän vuotaa verta tästä valinnasta, mutta tasoloikan hyvänä ystävänä kaikkien aikojan paras 2D-loikinta saa kyllä nyt ääneni. Anteeksi Hideo, anteeksi Snake. Liquid minut periköön.

-----------------------------------------------------------

Pokémon Red/Blue
Resident Evil 4

Tässä kohtaa vie kyllä nostalgia. RE4 on perkeleen hyvä peli, mutta olen silti pelannut sitä verrattain vähän, joten jo siltä pohjalta ajateltuna sen äänestäminen olisi tekopyhää. Pokemonit sen sijaan viihdyttivät aikanaan monta vuotta, ne on pelattu läpi moneen kertaan, eikä konsepti vielä tänäkään päivänä ole mitenkään vanhentunut.

------------------------------------------------------------

Super Metroid
Half-Life

Tämä nyt ei ollut mitenkään vaikea, kun Super Metroidilla ei ole mulle minkäänlaista erikoismerkitystä. Halffis sen sijaan on douppi peli. Ja pieksihän se CoD4:n.

Woohoo, sitaattia vaille äänestetty. Sen etsiminen onkin sitten kova homma, kun mitään ei heti tullut mieleen. Pitäisiköhän näitä alkaa tulevaisuudessa laittamaan vuoden varrella ylös...?

N97 ei tosiaan vaikuta mitenkään houkuttelevalta. Kauheasti liikkuvia osia, turhaa krumeluuria ja eihän se myöskään näytä hyvältä. Puhelimen kanssa sellainen yksinkertainen käytettävyys on mulle se tärkein juttu, ja välttelenkin kaikenlaisia simpukoita ja liukupuhelimia. Turha palikoiden liikuttelu on ainoastaan tiellä ja lyhentää käyttöikää. Siksi valitsinkin vastikään tämän E51:n, joka on tyly, tyylikäs ja yksinkertainen käyttää, ja silti omaa monipuoliset ominaisuudet. Koko puhelin on heti kädessä ja tarjolla, eikä tarvitse mitään salakytkimiä venkslata saadakseen koko komeuden auki. Toimii.

iPhonesta ei kyllä itseasiassa ole myöskään hirveästi huonoa sanottavaa. Mä olen ollut Nokia-käyttäjä niin kauan, että jo ihan tiettyjen standardien käyttisasioiden takia pysynen siinä kelkassa vielä pitkään, ellen aina. iPhonen käyttöliittymä ja kosketusnäyttö toimivat kuitenkin yhdessä niin suvereenisti, ettei sen roplaaminen tunnu laisinkaan vieraalta. Ollaan tavallaan tarpeeksi erilaisessa formaatissa, jolloin sekaannuksia totutun kanssa ei satu. Jos siis välttämättä haluaa kosketusnäytöllisen luurin, on se minustakin varmasti vahvin vaihtoehto. Mulle sekään ei kuitenkaan sovi, mm. koska en halua yhdistää puhelinta ja soitinta, ja koska se on varsin hintava. Myös kokoa laitteella on makuuni hieman liikaa.

(Mac OS on sen sijaan pelottava ja vaikea käyttää. Välttelen.)

Jos heti ensimmäisessä ongelmatilanteessa kysyy apua joltain muulta, jää oppimisessa tärkeä oman päättelyn ja havainnoinnin aspekti täysin pois.

Mielestäni tätä voitaisiin harjoittaa vasta opitun soveltamisessa, kun perusasiat on opittu. En ymmärrä mitä vikaa perinteisessä opettamisessa* on vikana kun Suomen korkeakouluissa ei sitä enää saa.

*= Opettaja oikeasti opettaa ryhmälle asian perusteita. Ensin taustaa, perustaitoja ja sitten käytännön esimerkkejä.

Tottakai perusasioita ja teoriaa pitää opettaa sun mainitsemalla tavalla, mutta puhuinkin käytännön tehtäviä tehdessä, koska oletin, että muutkin puhuivat samasta. Ja kyllä ainakin AMK:ssa liiketalouden linjalla ensimmäisenä vuonna esimerkiksi talouslaskennan perusteita käytiin hyvä mitta pelkkänä teoriana ennen tehtäviä. Oli nyt toisenakin vuonna ensimmäinen luento varattu pelkän teorian kertaamiseen, eli omakohtaisista kokemuksista en ihan allekirjoita sun väitettä, että perusopetusta ei saa.

Opetuksen taso riippuu aina oppilaitoksesta, luennoitsijasta/opettajasta, aineesta ja monesta muusta asiasta. Kyllä meilläkin joissain aineissa opetuksen taso on oikeasti hyvää, jopa isompikokoisilla luennoilla, mikä on jo saavutus sinänsä. Toisissa taas ei niin hyvää. Ohjelmointiin, josta itse siis olen pelkästään puhunut, tuntuu kuitenkin ihan oikeasti pätevän se, että mennään sellaisesta kuolleesta välistä kurssien kanssa. Oikeasti harrastavat ja rutinoituneet tekijät pääsevät kyllä kurssit läpi, mutta niistä ei ole heille haastetta taikka hyötyä, ja tavallinen kansa taas karsiutuu saman tien pois, kun työskentely on todella itsenäistä, alusta alkaen. Ja meidänkin yliopistossa on nyt tälle syksylle vaihdettu ensimmäistä kertaa tämä python-kieli, koska jengi ei päässyt aiempia C-kielen kursseja koskaan läpi. Niin, kielestähän se varmaan olikin kiinni.

Opintojen alussa on kyllä meillekin toitotettu, kuinka kaikki voivat päästä kelkkaan mukaan, ja harrastuneisuutta tai esim. matikan ja fysiikan lukio-opintoja ei tarvita. Heh, just joo. Ei se tietenkään tarkoita sitä, että kädestäpitäen pitäisi mennä seuraavat viisi vuotta, ollaanhan nyt sentään yliopistotasolla(=ketään ei kiinnosta miten sulla menee) ja aikuisia ihmisiä. Mutta en minä myöskään halua maksaa lukuvuosimaksuja siitä, että googlaan ja teen yksin kotona.

[slimmi PSP]

Ja asiasta kolmanteen, sillä tulipas nimittäin ostettua slimmi PSP.

Huudosta bongailin tuossa viimeviikolla, tänään tuli. 150e plus postarit, eli maksoin vähän liikaa, kun olisi tämän reilulla satasellakin saanut, jos vain olisi ollut malttia metsästää. Olin kuitenkin jo muutaman viikon pitänyt mestaa silmässä, ja huudellutkin pariin, mutta mistään ei tuntunut nappaavan, ja mä vähän toivoin saavani vehkeen ennen kuin lähden reissuun torstaina. Tässä oli kuitenkin luotettavan oloinen myyjä ja ennen kaikkea puolisen vuotta vielä takuuta jäljellä, mikä on tietty iso plussa. Sorruin siis kiskaisemaan sen osta heti -hintaan pois. Onpahan nyt asia hoidossa. Messissä tuli 2 gigan musitari, pari leffaa, jotka lähtevät kyllä heti myyntiin, sekä Syphon Filter, josta saattaa itse asiassa irrota vaikka hupiakin. Perehdytään tässä joku päivä.

Itse konsolista, kun tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kun kevyen sarjalaiseen pääsin käsiksi. Rihkamaltahan se tietty tuntuu, lähinnä juuri painonsa puolesta, mutta on tässä muutenkin sellainen muovinen fiilis. Eniten sen huomaa takakuoresta, joka on aika erimaata verrattuna läski-PSP stailiin perään. Sekä muotoilu että matsku on muuttunut. Huomattavasti kivempi tätä on silti pitää, kun pidempikään pelisessio ei aiheuta jännetuppitulehdusta. Näyttö on totutun hyvännäköinen(tiedä sitten pitikö sen jo tässä aiemman sarjan slimmissä olla jotenkin kirkkaampi...), ja napit tuntuvat kanssa hyviltä. Ainakin ristiohjaimesta voin sanoa jo nyt, että se on jykevämpi ja parempi kuin vanhassa. UMD-pesän mekanismia on kans muutettu, mikä on ilo, sillä vanhan läskin vastaava rämisi ja rätisi ja tuntui lentävän huis vittuun joka kerta kun sen avasi.

Iskin saman tien Luminesin tiskiin ja hakkasin lämppäreiksi yhden haastemoodin. Eihän siinä pitkälle pötkitty, sen verran ruosteessa ollaan, mutta laite toimii hyvin, napeissa on ihan oikeasti tatsia ja peli on loistava. Tätä oli ollut jo vähän ikävä, niinkuin montaa muutakin. Gitaroo Mannekin huutelee korkkaamattomana hyllystä. Pitäisi varmaan muidenkin konsoleiden kanssa pitää silloin tällöin pakkolomia, sillä niiden pariin on aika kiva sitten palata uudella innolla. Vanhatkin pelit on kuin uusia. :b

Tämä tietty tarkoittaa sitä, että ostoslistalle kipusi samantien muutama peli lisää. Yhyy, ja hyvästi veronpalautukset.


Peeäs.

Ei tuossa oikein muu suretakaan kuin T&T:n ollessa uusintajulkaisu. Kesällä tuolta löytyi ihan jenkkiversiotakin vielä. Siinä olisi ollut miellyttävämpi kansi ja ohjeet (vaikkei ne näiden kanssa kiinnostakaan). Ilmeisesti japsiversiossa on lisäksi aavistuksen verran heikompi dialogi?

Mullakin on japsiversio, kun se piti tietty aikanaan kiireellä ostaa heti julkaisussa. Ihan hyvä se on, elä huoli.

  Pakko arvostaa.

Miten mulla on Sharkie sellainen kuva, että olisit Oulun Yliopistossa opiskelemassa? Jos näin on, niin onko kurssin assarina mahdollisesti T. Tokola?

Olen joo, mutta en muista yhdenkään(minusta niitä oli useampi) kurssin assarin nimeä, kun en ole joutunut asioimaan. Koetin käydä haistelemassa kurssin nettisivuilta, mutten löytänyt sieltäkään. Joku erityismulkku?

Python lannistaa taas. Harjoitustyönä pitäisi tähän kurssin loppuun duunailla kahdella eri moodilla ja vapaasti muokattavilla spekseillä toimiva(silti tekstimuotoinen) risti-nolla. Ei tule onnistumaan, se on jo tiedossa, mutta kun edes tuon peruspeli-idean jotenkin saisi toimimaan, niin tästä tulisi jotain pisteitä ja kurssi läpi. Vaan ei ole yksinkertaisesti mitään hajua. Koko kurssin perusole(tta)mus on ollut se, että oppilas saa luvan kaivella suurimman osan hyödyllisestä kamasta itse netistä, kun niistä ei luentokalvoissa kerrota. Eikä luennoillekaan ole kannattanut vaivautua, kun siellä taas luetaan samaiset kalvot ääneen. Ja nyt mennään vielä vähän syvemmällä, kun mitään luentoja tai muuta ei enää pyöri, ja tehtävänanto on aivan eri tasoa kun mikään mitä tähän asti ollaan tehty. Jotta onnea matkaan vaan.

Eipä silti, toisaalta mä tykkään duunailla ja miettiä itse, enkä ole hyvä kysymään apua vaikka sitä olisi tarjollakin, kun se tuntuu jotenkin luovuttamiselta. Mutta ei sekään hyvä ole, että päivät kuluu ruutua tuijottaessa ilman minkäänlaista suuntimaa siitä, mistä tätä lähtisi ratkomaan. Varsinkaan, kun aikaa on tietysti varsin rajoitetusti, eikä kurssia pääse läpi, vaikka se jo koottujen pisteiden puolesta suoritettu onkin, ellei tästä jonkunlaista tekelettä saa palautettua. Enkä edes tiedä, päästääkö ne silleen so-so-toimivallakaan läpi. Se nyt on vaan ainoa vaihtoehto.

Äh, ahistaa.

Minä en ole koskaan tajunnut tuota Phoenix Wright-raveemista. Pelasin ensimmäisen osan läpi ja onhan dialogi ihan hauskaa samoin kuin henkilöhahmot, mutta itse pelimekaniikka oli niin läpikotaista trial & erroria, ettei paremmasta väliä. Vaikka kyllähän se vaakakuppi sitten läpipeluun jälkeen hyvin plussalle painui, mutta ei voi jotenkin vain käsittää niitä "paras peli koskaan!!"-kommentteja.

Joo, pääsehän ne bruteforcettamalla toki läpi, mutta useimmat muutkin pelit voi kyllä mennä quicksave-runkkaamalla tai vaikkapa koodeilla, jos haluaa pelinsä pilata. Phoenix Wrightien kanssa oikeasti haluaa olla pelissä messissä, ja mua ainakin vituttaa suunnattomasti aina, jos en yksinkertaisesti tajua jotain kohtaa ja pelaaminen menee sattumanvaraiseksi tökkimiseksi. Se tuntuu vaan väärältä, ja silloin vaikka mieluummin jättää pelin päiväksi pariksikin rauhaan ja keittelee asiaa. Onnistumisen ja oivaltamisen riemu onkin sitten parhaimmillaan aika orgastista.

Vaikea sitä on kieltämättä selittää, että mikä näissä niin puree. Tuntuu vaan, että kaikki toimii. Musiikit ovat uskomattomia, kun otetaan huomioon että aika lyhyistä piippailuloopeista on kuitenkin pääasiassa kyse. Stoorit vievät mennessään ja ovatkin sitten yleensä melko huikeaa matskua, ja hahmogalleriat ovat aina nerokkaita. Näistä tyypeistä on kiva välittää. Ja kun vielä uudelleenpeluuarvoa löytyy enemmän kuin useimmista peleistä(mitä ei todellakaan ensinäkemältä arvaisi), ja aina tuntuu löytyvän jotain uutta joka viime kerralla meni ohi, oli se kuinka pieni yksityiskohta tai huuli tahansa, niin ei tässä paljoa valittamisen sijaa jää. Joko PW nappaa, tai sitten ei, I guess.

Niin, koska aidot gangsterit kuuntelevat lovemetallia.

Täällä tais olla jotain Volbeat-faneja? Niiden tarttee vissiinki sitten mennä helmitammikuisen (?) keikan lisäksi myös Ruisrockiin ensi kesänä. Ovat nimittäin sielläkin esiintymässä tänään ilmoitettujen ensimmäisten kiinnitysten perusteella.

No helvetti. Voi olla että pitää harkita. Tai no, katsellaan nyt tietty tuo alkuvuoden keikka ja haistellaan, että mahtaako pojilla vielä olla kesällä annettavaa. Live-devun perusteella keikoilla on kyllä aika rehellinen lavameininki, ja osaavat soittaakin livenä. Aina plussaa.

Please don't do a leftover = älä pasko, kiitos?

Ihan ymmärrettävää minusta.

Eikös se ole "leave a floater"? No kuitenkin, ei ne varmaan halua sitäkään.

Missäs sen olisi tarkoitus kellua? Kermavaahdossa? Kankeampikieliseltä tuo on minusta mitä mainioin yritys pökäle-terminologiaan. Toinen vaihtoehto on tietty se, ettei siellä saa köyriä omia ruoantähteitään. Mikä hassua kyllä kuulostaa pelottavan uskottavalta skenaariolta sillä saarella.

Vaan joo, oli mitä oli, niin ei ne varmaan tosiaan halua mitään näistä.

Siitähän saisi hyvän joulutopikin. "Laudan piparit ja parrut."

Tai sitten "Juhlakalut".

Minullakin teki itse asiassa mieli Tepiä kyseiseen kategoriaan äänestää, mutta äijän kyrvähtäminen niihin Wii-masennuksiin ratkaisi muiden eduksi.

Itsehän en vaihda, vaikka mikä juhla olisi.

Sen sijaan voisi(jos jaksaisi) upata uudestaan tämän vanhan, kun on ilmaantunut jotain valkoisia roiskeita tuonne avan laidoille. Orgastinen meininki?

Please don't do a leftover = älä pasko, kiitos?

Ihan ymmärrettävää minusta.

[Vuoden lautalainen 2008]

Vuoden lautalainen 2008

sleepylta tuntuu irtoavan asiallista, leppoisaa ja mielipiderikasta juttua aiheesta kuin aiheesta. Mies on myös innoissaan monista varsin marginaaleista peli-ilmiöistä, mikä on meikästä aika hienoa. Ei pidä liikaa meteliä itsestään, mutta on aina läsnä.

Vuoden hauskin

Äijä ei ole kyllä ihan terässä ollut, tiedä sitten puskeeko oikea elämä tielle tai jotain, mutta kyllä TK hajottaa silti useimmiten. Avatar.

Vuoden topic

Olettaen, että tämänkin täytyy olla nimenomaan tänä vuonna perustettu, niin sanottakoon vaikka Pelijournalismin alennustila. Pitkästä aikaa edes hieman pohtivaa keskustelua, vaikkakin kylmeni myös nopsaan. Parasta tässä topikissa on silti se, ettei se herättänyt yhtään Thomas Puha -kuvaa.

Vuoden yllättäjä

KO: Paras peli -topic, ja vielä tarkemmin se fakta, että Grim Fandango tipahti heti alkumittelöihin. Järkyttää jopa enemmän kuin Aben antipärjääminen.

Peeäs. Ihan kiitettävän laaja kategoria muuten. Onnea sille joka tästä vie potin.

Vuoden sitaatti

Koska ehdin nopeasti nähdä sen jouluavatarin jossa näkyi tissit. Näin silloin rinnat ensimmäistä kertaa elämässäni ja sain erektion. Pelästyin enkä uskaltanut nousta ennen kuin se meni ohi.

Viiltävää.


Vuoden viper7 (Vuoden blogi)

Ei ole tuo bloggaaminen ihan hirveän aktiivista vielä ollut. Siksipä, ja voitte uskoa että näin äänestäminen sattuu syömmeen, nimettäköön Roki7 Finblog. Rockyn kuvat Japanin ihmeistä nyt vain ovat viihdyttäneet eniten. Koon leffablogi tiukkana kakkosena.

Vuoden tulokas

Azu, vaikkei oikeasti mikään newbie olekaan, käy tähän kategoriaan laudalle liittymisen puolesta, eli sillä mennään. Jokapaikan tehohöylä.

Vuoden ulkoasu

Fraeon on pitänyt kunnioitettavasti tyylistään kiinni. Venäjän (?) riimut näkyvät kaivolta kotiin.

Kipaisin Tubessa kuuntelemassa tuon introbiisin, ja kappas vain, täähän on se Coca Cola Zeron Bond-kamppanjan biisi. Mä kun luulin, että sitä tarkoitusta varten oli vaan nopsaan kyhätty vasurilla joku Bondin kuuloinen luuppi. Nyt tarkemmalla kuuntelulla, niin ei tämä mitenkään huono kappale minustakaan ole, mutta jää Casino Royalen vastaavasta valovuosien päähän. Se kipale toimii ku häkä.

Pitänee käydä tää uusi tsekkaamassa jossain joku päivä, siitäkin huolimatta että palaute on ollut paljolti hieman nihkeää. Mikään kiire sillä nyt ei kuitenkaan ole.

Jenkkilässähän tämä onkin jo tajuttu: heidän Big Brother on toiselta kaudelta asti noudattanut toista formaattia ja katsojaluvut on noussut ekalta kaudelta rankasti. Ohjelmaa lähetetään kolmena päivänä viikossa ja jokaisessa lähetyksessä on oma kilpailunsa: viikon ensimmäisessä nähdään nimeämiset ja ruokakisa, jonka voittaja(t) saavat herkutella koko viikon ja häviäjät joutuvat syömään sianruokaa. Viikon toisessa jaksossa käydään vetokisa, jonka voittaja voittaa Veto-oikeuden nimeämisiin. Toisin sanoen, vetokisan voittaja voi halutessaan poistaa toisen äänestyksessä olevista, jolloin tilalle nimetään uusi asukas. Sunnuntaisessa lähetyksessä sitten asukkaat häätävät toisen äänestyksessä olevista pois talosta, minkä jälkeen on Head of Household -kilpailun vuoro. Sen voittaja saa yläkerran sviitin viikoksi käyttöönsä, pääsee näkemään kuvia lähimmäisistään ja saa kirjeitä kotoa. Head of Household pääsee myös nimeämään kaksi asukasta häätöäänestykseen. Noissa viikon kolmessa jaksossa ei näytetä yhtään mitään turhaa.

Survivor - The Big Brother Edition?

Jenkkilässä näistä tosi-TV-ideoista on kyllä kehitetty niin pimeää taidetta, ettei mistään muualta tule yhtä huikeita ideoita.

Musta ois tosi hieno veto, jos se uusi lävärihuuli voittais koko paskan. Mitä se nyt on ehtinyt olla talossa, viikon? Loistava keskari koko formaatille, jos tuollainen viime hetken lisäri veis koko potin.

Ei ole tietenkään tapahtumassa, mutta haaveillahan saa.

Eilen tuli tuo Okamin OST postissa. Aika huikea paketti, lähdetään vaikka siitä liikkeelle. Viisi kiekkoa ja kaunista grafiikkaa. Ainoa, vaikkakin täysin odotettu harmi on se, ettei biisilistaukset ole englanniksi. Näitä on paljon mukavampi kuunnella, kun voi välillä vaklia, että mihinkäs se tämä biisi liittyikään. Nyt onkin siis wikipediasta tracklist auki tässä levypakettia läpi kahlatessani, ja taidan tulostaa itselleni lunttilistan näistä levykotelon sisään.

Shinshuu plainseilla <3 ollaan nyt menossa, eli varsin alussa vielä. Mukavaa kuinka sujuvasti raidat soljuvat pelinkulun mukaan, saa käydä mielessään hienoja hetkiä läpi ja ikäänkuin elää stoorin uudelleen. Toinen itkun aihe tuleekin sitten siitä, että tekee koko ajan enemmän ja enemmän mieli päästä taas pelaamaan Okamia. Se vain vie niin julmetusti aikaa, eikä sitä juuri nyt yksinkertaisesti ole.

Ehdottomasti yksi parhaita pelisoundtrackeja ikänä.

Mulla kävi joskus silleen homosti, että Lost In Translationin katsominen oli pakko jättää kesken. Sittemmin ei ole tullut katsottua. Pitänee koittaa ottaa itseään niskasta kiinni joku päivä, sillä pätkä vaikutti varsin hyvältä.

^Multa löytyy kans samaiset kupongit, ja ovat joutilaita. Nakelkaa YV:tä, jos käyttöä löytyy.

Etkös sää oo Oulun yliopistossa? Vaikkei oopperaa löydykään, niin kyllähän siellä on Tulikettu mielestäni kaikissa koneissa, joita minä olen käyttänyt.

On niissä joissain, ja varmaan useimmissa, mutta ei kaikissa. Ja niissäkin, joissa on, niin koska se ei koskaan ole oletusselaimena, pitää Firefoxin käynnistäessään exitoida kyseilyitä selaimen asemasta ja muusta. Verrattain pieni vaiva, mutta IE:n käyttö on silti jouhevampaa, kun se starttaa heti, joten ihan suosiolla olen käytellyt sitä.

Mä en kyllä näe, mitä niin kovin epämiellyttävää tässä on.

Sanoo mies joka käytti modeemiyhteyttä vielä pari (?) vuotta sitten Eihän sitä välttämättä huomaakkaan kun ei paremmasta tiedä...

  Touché. Mutta eri asia. Mähän itkin itseni uneen joka ilta sen modeemin takia, kun tiesin, että parempaakin(no shit...) on tarjolla. Selainten kanssa en vain näe sitä huikeaa eroa. Mitä siltä vehkeeltä edes tarvitsee? Tabit, suosikit ja sivuhistorian. Toimivat aina samalla tavalla. Ja kun vielä on tottunut siihen, mistä ja miten IE:n työkalut ynnä muut(sen verran kuin niitä nyt ikinä tarvitsee) löytyy, niin ei mulla ole ollut syytä vaihtaa. Mutta tietysti jos kukaan muu tällä laudalle ei enää selviä ilman kauheita painajaisia, niin enköhän mä voi vaikka vaihtaakin. Jonain näistä päivistä.