Mites muut, vieläkö peli maistuu vai onko viehätys jo karissut?
Kyllähän tätä pelaa enemmän kuin mielellään edelleen. Enpä ole juuri muuta malttanut 3DS:ssäni pyörittää aikoihin. Plus, tässähän ollaan taas ihan uuden ja jännän äärellä, kun kesä taittuu syksyyn ja talveen, luonnossa pyörivät elukat vaihtuvat, alkaa pukkaamaan lunta, uusia asukkaita muuttaa kylään ja vaikka mitä. Löydettävää - ja missattavaa - on ihan järkyttävä määrä. Sellainenkin pikkujuttu, että museossa on taideteoksille oma siipi, meni multa viikkokaupalla täysin ohi, kun jotenkin vain oletin että kaloille ja muille mereneläville oli museossa omat osastot (kuten omassa katalogissa). Enkä jaksanut jostain syystä käydä siinä neljännessä piipahtamassa. Näin ollen sain museolaajennuksen työn alle vasta ihan lähipäivinä, kun viimein vein sinne ekan taulun.
Tuo turnipsien osto multa ei kans tunnu onnistuvan. Jo toinen sunnuntai, kun oli tarkoitus ostaa satsi, mutta nukuin onneni ohi. Seurailen varmaan silti hintoja tulevalla viikolla, eli huutelen jos sattuu isoa piikkiä kohdalle.
Mitenkäs nuo Jak & Daxterit ovat kestäneet aikaa? Yhtäkään en ole pelannut, kakkososan demoa joskus vuosituhannen alussa. Vois melkein ostaa pois kuleksimasta.
HD-remaket ovat kyllä oikein nättejä, ja pelattavuus on yksinkertaisuudessaan sangen ajatonta. Ensimmäinen osahan on edelleen yksi nautittavimpia 3D-tasoloikkia koskaan, eli jo pelkästään sen vuoksi kokoelma kannattaa testata. Jatko-osatkin ovat toki laadukkaita pelejä, vaikka pelien fokus vähän muuttuu aseiden ja muun myötä. Toisaalta moni tykkää niistä enemmän, mutta itselleni maistuu tätä nykyä parhaiten tuo ekan osan puhtaampi loikinta.
Joo tämä meni pikku sekoiluksi kun posti laittoi paskaksi koko konsolin. Mutta diili saatiin hoidettua siitä huolimatta mallikkaasti! Laitoin positiivisen palautteen.
Jeppis ja tattis! Kiva kuulla, että homma hoitui vastoinkäymisistä huolimatta.
Mites, tässä tehtiin aikanaan vissiin kaupat? Muistakaa KAIKKI antaa AINA palautetta toisillenne kun kauppa Laudan kautta toteutuu. Vaikka aktiivinen jengi onkin pieni ja paljolti tuttua, niin ongelmatilanteita saattaa silti syntyä. Palautesysteemi jeesaa vähän. Ja mikä oikeastaan tärkeämpää, näitä ketjuja lukitaan ja poistetaan sen mukaan, tehtiinkö kauppaa vai ei. Toteutuneesta kaupankäynnistä pitäisi palautetta varten jäädä referenssiksi itse ketju, jolloin sitä ei poisteta vaan lukitaan.
Pitämällä siis ajankohtaiset ketjut aktiivisesti elossa, ilmoittamalla kun ketju on vanha ja syntyikö kauppaa Laudan kautta vai ei, ja antamalla niitä palautteita, jelppaatte ylläpitoa pitämään kauppa-alueen siistinä ja peli pysyy muutenkin rehtinä. Tattis!
Rayman Legends lähti Amazonista eilen tulemaan. Bonuksena pelin hinta oli ennakkotilauksen jälkeen tippunut kolmetoista (13) puntaa, eikä siitä tarvinnut maksaa kuin £27, elikkäs noin 33€. Kelpaa.
Ehdottomasti syksyn odotetuin julkaisu. Origins oli yksi oman vuotensa pelitapauksia sekä heittämällä koukuttavin ja palkitsevin tasoloikka pitkään aikaan. Luotto Montpellierin tiimiin on kohtalaisen tapissa.
Saatin mahdollisuus ostaa vähänkäytettyjä laadukkaita keittiökoneita (blenderiä, sauvasekoitinta, paahdinta yms.) halvalla, joten pistettiin köökkisetti aika pitkälti uusiksi. Samalla kihlattu bongasi femmalla pastakoneen, mikä oli erittäin siistiä. Itsetehtyä pastaa piti toki heti päästä kokeilemaan:
Taikinan tekeminen oli yllättävän simppeliä, ja seos pysyikin hienosti venytettäessä ja täytettäessä kasassa. Keittoaika jäi tällä kertaa ihan piirun verran lyhyeksi, johtuen ehkä myös siitä ettei uskallettu vetää pastaa ihan ohuimman mahdollisen asetuksen läpi. Silti, todella hyvää! Täytteenä oli mm. jauhelihaa ja pinaattia, possua sekä BBQ-kastikkeella että ilman, ja pestoa. Vaimo pyöräytti myös juustokastikkeen.
Koneessa on siis kolme eri slottia, eli siitä saa kahdenlaista nauhapastaa tai sitten tätä levymallia läpi. Pidemmällä tähtäimellä saattaa oman pastan teko toki jäädä kuriositeetiksi, mutta tuohon hintaan sekään ei paljoa haittaisi. Pieni mankeli ei paljoa tilaa vie, ja on ihan makean näköinenkin. Ja eiköhän tuolla ainakin omat tagliatellet lähiaikoina pastapäissään väännetä.
Ei kyllä itsellä ole ollut ollenkaan tuollaista bugailua pleikkarilla
Täälläkin homma toimii kuin rasvattu. Aikanaan kävi pari kertaa niin, etteivät äänet lähteneet ohjelmissa päälle, ja piti bootata Netflix jotta homma lähti skulaamaan. Mutta siitä on jo aikaa.
Itse voisin aukoa porttejani aiemmin, kuuden tienoilla. Seiskalta pitää lähteä iltaduuneihin. Jos siis on pelin ääressä aiemmin, niin piipahtakaa toki täälläkin. Hedelmät otetaan ilolla vastaan. (Ilmankin saa tulla.)
Minkälaiset turnipsihinnat ovat hyviä? Ei ole tullut perehdyttyä noihin oikeastaan ollenkaan.
Kuorohommia? Jo vain! New Leaf on kaikin puolin upea, ja nimenomaan kannettava, peli. Kuten TK sanoi, on AC:ssa yksityiskohdille annettu huomio aivan omaa luokkaansa, mikä tekee maailmasta todella elävän. Tekemistä ja kerättävää riittää pilvin pimein. Omassa kellossa seisoo tällä hetkellä vajaa 60 tuntia, eikä väsymisestä ole tietoakaan. Lähes päivittäin tulee täälläkin piipahdettua, joko pikkuvisiittejä tai tuntien pelisessioita. New Leaf taipuu kaikkeen. Iso kiitos irtoaa myös kauneus-asetukselle, jonka ansiosta päivän tai parin missaaminen hektisen tosielämän pauloissa ei ole sekään stressin aihe. Lisäksi omassa kylässä on kukkia niin pilvin pimein, että niiden kasteluun päivittäin menisi jo ikä ja terveys. Säännöllisesti kastelen vain istutukset, joissa toiveena on uusi kasvu.
Vierailu on kyllä parasta. Edgeworthilla inspiroiduin paljon äijän valtavasta lukaalista porn-dungeoneineen. Kuten sanottua, itsellä on tullut enemmän maisemoitua kylää, mutta nyt on vahvasti rahankeruu omaa lukaalia varten työn alla. Lisäksi tavaroiden treidaus ja lahjoittaminen on yksinkertaisesti hauskaa. Pitäisi saada muidenkin kanssa noita bestissuhteita solmittua, niin olisi helpompi sopia vierailuista sopivan hetken tullen.
Heitetäänpä taas pari fiilistelykuvaa tilannekatsaukseksi:
Pitäkää joskus niitä portteja auki, niin voin tulla vierailemaan teidän kyliin.
Oikeastaan aina, jos joku kaveri on peliaikaan online, olen portit avannut. Mm. tällä hetkellä fiilistelen ilotulituksia kylä sepposen selällään. Saa saapua kylään.
EDIT. Poristaanpa samalla pari sanaa omista viime aikojen pelailuista. Hurahdin kukkien istutteluun ja maisemointiin, eli talon suurentelu ja muut isommat projektit ovat olleet aika jäissä. Pientä maisemointia ja QR-koodien kokeilua olen lähinnä harrastanut. Nyt tarttis sit taloon huoneita ja puskea kauppakatua monipuolisemmaksi, eli rahankeruuhommat jatkuvat. Nuo iltahämärän rantakoppikset ovat tosiaan parasta moulaanlähdettä. Omiltakin rannoilta niitä voi löytää, jos istuttaa palmuja, mutta ei toki niin helposti kuin saariparatiisista.
Mutta mites, eikö valmiiseen cut-out standeehen tosiaan voi vaihtaa QR:llä ladattua custom-designia? Yritin, mutta valikko ei anna millään muuta vaihtoehtoa kuin "Display On Ground". Voiko/pitääkö design valita rakennusvaiheessa? Ehdin tuon omani ympärille istutella jo puita ja kukkia, joten on isompi homma tehdä koko maisemointi tuon osalta uusiksi, mikäli näin.
Tulipas vedettyä Dark Arisen läpi äsken. Peli jäi kesken niihin aikoihin, kun TLoU tuli, ja vasta eilen intouduin jatkamaan. Loppujen lopuksi olin melkein 2/3 luolastosta rymynnyt aiemmin ja aika nopeaan sain loputkin koluttua. Loppubossi kaatui tokalla yrittämällä eikä ollut mitenkään järin hankala näin ekalla kerralla. Tätähän voi siis jyystää läpi niin monta kertaa, kuin haluaa jolloin viholliset/bossit vaikeutuu koko ajan ja dropit paranee. Ensiksi yritin Sorceressilla, mutta päätin vaihtaa takaisin Assassiiniin koska jälleen kerran se oli mielestäni parempi tähän taistoon. Lopussa olin level 82 ja ihan hyvät kamat löytyy. Pawnillakin on joku haarniska, joka parantaa koko ajan.
Kokonaisuudessaan sanoisin, että lisäosa on oikeastaan jopa parempi kuin itse emopeli. Synkempi ja keskittyy enemmän siihen pelin parhaimpaan puoleen, eli isoja vihollisia vastaan taistelemiseen. Tylsiä mobeja on vähemmän, koska pääpaino on isoilla örmyillä. En tiedä tuleeko tätä enään koskaan pelattua läpi uudestaan, mutta löytyyhän tästä jälleenpeluuarvoa jos sitä haluaapi.
Haha, olipa hassu sattuma että heitin juuri levyn pleikkarin sisään pitkästä aikaa. Mullakin jäi pelin pelaaminen alkukesästä, kun tosielämän menot ja 3DS-buumi veivät mennessään. Pleikkarilla pelasin välissä myös muuta, kuten MGS2:n ja kevyemmän The Caven.
Jättisilmä jäi mulla peittoamatta, se olisi siis seuraavaksi vuorossa. Koetin bossia kerran, enkä tosiaan saanut siihen Sorcererilla hirveän helposti iskua. Portaikosta suoraan silmään viskotut jääpilarit toimivat okei, ja hätää ei ollut niin kauan kuin pawnien hyödytön ympäriinsä juoksentelu piti monssun kiireisenä. Ikävä kyllä taistelu kesti pitkään ja petrification pudotti lääkkeiden loputtua soltun toisensa perään, eikä yksin jäätyään tuolle enää voinut mitään.
Seuraavaksi kokeilen itsekin vaihtaa takaisin Mystic Knightiksi. Katsotaan, pääseekö sillä paremmin herkkupaikoille.
EDIT. Onpa kiva palata pelin pariin taas! Meni pari tuntia kuin siivillä ihan jo tutut paikat kolutessa sekä expaa nostaen että loottia keräten (oli sopivasti vanhat laatikot refreshautuneet). Sain ostettua uutta gearia, hamstrasin curativeja, kehitin hahmoja parilla levelillä, palkkasin Benin uusiksi (kelpaa ) ja hanskassa on myös vino pino kirottua kamaa, jotka pitäisi käydä siunaamassa. Se saa kuitenkin hetken odottaa, sillä seuraavana silmämonssu. Parin uuden taian turvin lähden kuitenkin vielä kokeilemaan bossia Sorcererina, sen verran hyvä meininki tässä ammatissa vielä on. Jos ei parilla yrityksellä kaadu, niin sitten vaihdan suosiolla Mysticciin. Toistaiseksi koitan sportata puhtaasti velhoilua.
EDIT2. Simmu kaatui sit saman tien, yllättävän helposti.
Joskus olen tainnut tästä ohimennen puhuakin, mutta The Color Of Water on yksi omia lemppareitani elämänkerrallisen kirjallisuuden saralla. Lyhyesti sanottuna opus kertoo valkoisesta juutalaisesta naisesta, joka muuttaa 40-luvulla ankaraa rabbi-isäänsä pakoon Harlemiin, perustaa kirkon ja saa kaksitoista mustaa lasta. Kirjailija on yksi ko. naisen lapsista. Todella mielenkiintoinen tarina, joka keskustelee monilta kanteilta mm. rotuasioista, uskonkysymyksistä ja kasvukivuista.
Ei ole kyllä kuvailemasi kaltainen, mutta muistiosovelluksissa olen itse tykästynyt Googlen omaan Keep -softaan: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.google.android.keep Kyseessä on Drive -pilveen synkkaava appi, joten esim ostoslistan voi kirjotella kotikoneella tai tabletilla ja lukea kaupassa kännykällä. Ei tue kuitenkaan piirrustelua tai suoraa näpyttelyä widgettiin. Muistiinpanoihin voi kuitenkin liittää kuvia ja widgetissä noi selailla olemassaolevia noteja.
Joo, ei ollut ihan mitä haettiin. Vaan parempi! Widgetin kautta muistiinpanojen selaaminen toimii juuri kuten kaipasin, ja vaikka softan joutuukin aukaisemaan, niin uusi note lähtee kuitenkin napinpainalluksella widgestä työn alle. Drive-pohjaisuus ja kuvien liittäminen ovat ehdotonta plussaa, ja ohjelma itsessään on ihastuttavan yksinkertainen. Tyylikäs eikä mitään ylimääräistä. Tämä kaikki siis reilun viiden minuutin testauksella, mutta väittäisin jo nyt, että käyttöön jää.
Jeejee, pari päivää on nyt S4 Mini ollut oikeasti käytössä. On hyvä. Käyttö on sulavaa ja käyttiksen puolesta oikeastaan kaiken sain muokkailtua/siirreltyä haluamiini paikkoihin. Tämä joustavuus on vain parasta! Verrattuna vanhaan olen erityisen iloinen monipuolisesta toggle-valikoimasta näppärästi status barissa sekä siitä, että ohjelmavalikossa voi shovelwaren piilottaa. Galaxyissahan on noita Samsungin appeja kaikkeen lähtöön vähän liiankin kanssa, plus muuta valmisasennusta jolle ei käyttöä ainakaan juuri nyt löydy, joten mahdollisuus valikoiman siistimiseen on hyvä olla.
Puhelimen koko, kuten jo aiemmin kirjoitin, on sekin mahtava. Ei mua haittaisi, vaikka tämä olisi vielä vähän pienempi, mutta taskuihin sujauttelu ja yhden käden käyttö onnistuvat edelleen ongelmitta, joten valittamaan ei kyllä pysty. Kauan sitä kyllä saikin odottaa, että kompaktius ja hevosvoimat laitettaisiin samaan pakettiin. Keveyteen on jo tottunut, ja muovikuoristaan huolimatta luuri tuntuu hyvin tehdyltä. Joku oli valitellut, että pinnanmuotojen puutteen vuoksi takakuori olisi liukas, mutta omaan käteen se tuntuu hämmästyttävän "nihkeältä". On siis pysynyt kädessä. Bonusyllärinä kyseessä on myös erittäin hyvä puhelin; rapean kirkkaat puhelut tekevät soittamisesta miellyttävää. Akkukesto vaikuttaa sekin hyvältä, mutta tarkkaillaan vielä mihin oma käyttömäärä ja iltaisin jäljellä oleva virta asettuvat tässä homman rutinoituessa.
Asentelin kaikki tarvitsemani ohjelmat, joista monille ei vanhassa Desiressä ollut enää sijaa, eikä sisäisestä muistista ole kulunut kuin giga. Reilu neljä gigaa siis vielä jäljellä, riittää aivan varmasti omassa käytössä about aina. Ja jos se seinä joskus tulisikin vastaan, niin näköjään esiasennettuja et-voi-poistaa-luokan ohjelmia voi kuitenkin "poistaa käytöstä" jolloin kaikki päivitykset niistä puretaan eikä puhelin vissiin enää koeta ko. softaa päivittää. Mieluitenhan kaiken turhan poistaisi kokonaan, mutta näppärä puolivälin vaihtoehto tuo kuitenkin on. Muistikortin pyhitän toistaiseksi medialle ja pidän softat kokonaan puhelimessa.
Jos uuden puhelimen hankinta on edessä, neliydinprossu ja full HD -näyttö ei ole pakollinen ja hillitty koko miellyttää, ei tätä parempaa vaihtoehtoa taida juuri nyt olla. Toki HTC One Mini on varmasti myös laadukas ja about vastaava pakkaus, omine plussine ja miinuksineen.
Asiasta kolmanteen, yhtä asiaa jään kuitenkin kaipaamaan. Desiressä oli ladattavana HTC:n oma notepad-widget, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on ollut omassa käytössä täydellinen. Widget oli ikään kuin pino Post-Itteja, joita saattoi selata pyyhkimällä suoraan home screenissä. Napin painalluksella pinoon saattoi lisätä uuden lapun tai poistaa päällimmäisen. Kirjoitusmetodina saattoi käyttää piirtämistä tai näppistä. Kyseessä oli puhtaasti widgettinä toimiva kikkare, eikä missään vaiheessa tarvinnut - tai edes voinut - avata mitään erillistä aplikaatiota lappujen editointiin. Niin, valmiiden lappujen editointi kyseisestä softasta sitten puuttuikin, se oli sen ainoa huono puoli, muttei haitannut omassa käytössä juurikaan.
Play on täynnä kaikenlaisia todo- ja notepad-appeja, mutta mitään vastaavaa en ole sieltä löytänyt. Senkin vielä kestäisin, että lappujen tekemiseen/editointiin pitäisi avata softa, mutta haluaisin ehdottomasti kyetä selaamaan olemassaolevia muistilappujani suoraan home screeniltä widgetin kautta HTC:n tapaan. Yksittäiset home screeneille liitettävät laput eivät kiinnosta. Onko kukaan nähnyt/kuullut/käyttänyt jotain appia, joka toimisi kaipaamallani tavalla?
Tuplista pukkaa. Miksikö? Kävin just hoitamassa hyvän diilin DNA:lla ja kannoin Galaxy S4 Minin kotiin.
Lueskelin aamulla arvosteluja sekä tästä että HTC One Ministä, ja mitäs pirua: One Minissä ei ole muistikorttipaikkaa. 16 gigaa sisäistä riittäisi varmasti pitkäksi aikaa, mutta ihan periaattesta en tuohon lähde. Käsittämätöntä fumblailua HTC:lta. Jo toinen todella kiinnostava puhelinmalli, joka on rampautettu kortittomuudella. Harmi.
Toki tässä oli merkit ilmassa jo valmiiksi. S4 Minin pienempi koko, stydimmät speksit ja arvosteluissa suitsutettu jäätävä akkukesto kallistelivat vaakaa vahvasti, ja lisäksi oma hands on -kokemus oli erittäin positiivinen. Oikeastaan helpotus, että se selän katkova korsi löytyi näin pian, sillä puhelinkuume alkoi olla jo vahva. Desireä olen rokkaillut pian kolme vuotta, elämäni paras puhelin heittämällä. Toivottavasti S4:stä saadaan timantinkova manttelinperijä.
Luuri lepää tuossa vierellä latauksessa. Pitää parit työjutut vielä hoitaa, ennen kuin voin syventyä sen käyttöönottoon. Dat report coming soon.
En ole lukenut kirjaa, mutta eipä se asiaa muuta mihinkään suuntaan. Mielestäni elokuvasta voi muodostaa mielipiteen ilman kirjan lukemistakin. En tiiä, ehkä en ole kohderyhmää, kun en kokenut tässä mitään syvällisempiä pohdintoja. Se että katselijalle(/lukijalle) läväytetään vaihtoehtoinen versio tarinasta loppuun on oikeastaan aika laiska ratkaisu, ja siitä väkisin väännetty filosofointi - katsoja saa päättää mikä tarina on totta, vesittää sitten jo aiemmin koetun tarinakokemuksen.
Toki voi, mutta halusin vain tuoda esille sen, että kyse ei ollut pelkästään käsikirjoittajien paasauksesta ja että ensimmäinen kritiikkisi osui nimenomaan koko teoksen kannattavimpaan voimaan. Eli tarina ei tosiaan sattunut olemaan sinua varten.
Lopusta voi varmasti olla montaa mieltä, ja tämän osalta olisi kiva lukea kirja uusiksi, sillä minun muistikuvien mukaan tuo "valinnan paikka" ei ollut siinä niin alleviivatusti esille tuotu. Omalla kohdallani lähinnä koko stoorin yleinen raskaus toi esiin fiiliksiä, joiden tutkailu oli lopun ansiosta palkitsevaa. Ei se täydellinen tekele ole, kummassakaan muodossa, mutta nautin silti kovasti sekä leffasta että kirjasta. Kirjasta tosin enemmän, sillä se on kirjoitettu todella elävästi ja kuivahko huumori uppoaa.
Uuden telkkarin 3D -ominaisuudet tuli testattua Ang Leen Life of Pi -elokuvan muodossa. Pakko sanoa että odotin tältä elokuvalta jonkin verran enemmän. Miljöö ja casti antoi odottaa enemmän, mutta lopputuloksena oli liikaa henkisyyksistä paasausta ja kaikki visuaalisesti (toki) komeat kohdat oli jo näytetty trailerissa. Elokuvan loppu oli myöskin outo - mitään tvistiä tai varsinaista loppukaneettia ei ollut. Onkohan käsikirjoittajilla loppuneet ideat kesken, tai sitten tuotantoyhtiö painostanut deadlinella lopussa.
Et vissiin ole lukenut stooria kirjana? Lähdemateriaalihan on vahvasti hengellistä ja jumalasiat kulkevat läpi koko päähahmon ytimen, joten siitä elokuvaa lienee turha syyttää. Muutenkin leffa mukailee alkuperäisteosta sangen tarkkaan. Jotain riisumisia näissä tehdään toki aina, mutta tässä tapauksessa muistan suoriltaan vain yhden major tapahtuman, joka filmistä on jätetty pois. Lisäksi siinä mielestäni lopun dilemmaa - ihana filosofinen pohdinta - painotettiin enemmän kuin kirjassa, mistä pidin, mutta voi myös olla että muistikuvat kirjan lopusta ovat hämärtyneet sitten viime lukemisen.
Yleisesti, trailerit ovat kyllä noin 98% saatanasta. Jos traikku onnistuu vakuuttamaan minut, on se yleensä tehnyt sen ennen puoltaväliään, jonka jälkeen en enää haluaisi nähdä sekuntiakaan elokuvasta. Mutta kun ei, pakko pelata "varman päälle" ja tosiaan tunkea kaikki vähänkin siisti materiaali mukaan. Pahimmillaan koko leffan juoni puretaan pääpiirteissään trailerissa, parhaimmillaankin kaikki visuaalisimmat/hauskimmat kohtaukset on saatu spoilattua(kuten tässä Piin tapauksessa).
Esimerkkinä 127 Hours -traikku:
Traileri olisi yksinkertaisesti täydellinen, jos se olisi pokkaa lopettaa kohtaan 1:32. Leffan title siihen, ja perkele. Itse olin ainakin aikoinani täysin myyty. Kaikki sen jälkeen tuleva on materiaalia, jonka haluaisin löytää katsoessani itse teosta. Ei edes kauhean paha tapaus, mutta harmittaahan se, kun traikku olisi voinut olla mestariteos. Ehkä se on sitten enemmän teaseri, jota itse haen(ei se ihan ole), mutta en myöskään näe, miksi kukaan haluaisi spoilata itsensä eksessiivisesti ennen kiinnostavan elokuvan näkemistä. Kaikki tämä on johtanut siihen, että saatan useinkin kiinnostavan trailerin kohdalla katsoa puolet tai alle. Jos huomaan mielenkiintoni heräävän, jätän homman saman tien siihen ja säästän mahd. paljon itse elokuvaan. Kunpa useammilla olisi uskallusta lähtökohtaisesti tarjota tailereissaan vähän vähemmän.
(Nyt tuli jännästi sellainen fiilis, että olen ranttaillut tästä ennenkin. Oh well.)
Ensi alkuun pahoittelut aussinappiksesta ja "aan ja oon" puuttumisesta. Arsyttavaa lukea.
On muuten suht tylya katsottavaa tama Christchurchin kaupunki. Kaupunkihan otti pahasti osumaa vuonna 2011 sattuneessa maanjaristyksessa, joka kaytannossa tuhosi kaupungin keskustan ja vaurioitti muitakin alueita. Viikonlopuna kavin katselmassa maisemia. Vetaa hiljaiseksi ajaa lapi kokonaisten autioituneiden asuinalueiden lapi, ja viela hiljaisemmaksi pisti romahtaneiden kallionjyrkanteiden, ja niiden reunalla roikkuvien talonpuolikkaiden nakeminen.
Tanaan kavin kavelemassa keskustan alueella, aika palasinahan se on. Suurin osa rakennuksista on talla hetkella tyhjillaan, vaurioituneita tai silminnahden hajonneita. Joitakin rakennuksia on romahanut kokonaan, ja sita myoten tontteja on tyhjillaan. Teita on paljon suljettuna uudelleenrakentamisen takia.
Ylipaataan reissu on lahtenyt varsin mallikkaasti kayntiin. Jet lag alkaa pikkuhiljaa helpottamaan ja arki tasoittumaan. Ensimmaiset paivat ovat kuluneet lahinna kaupunkiin tutustuessa ja paikallista menoa ihmetellessa. Maa ja kulttuuri vaikuttavat ainakin ensi silmaykselta varsin lupaavilta, ja maisemat horisontissa vahintaankin nakemisen arvoisilta. Tasta tama pikkuhiljaa...
Huhu, melkoinen irtiotto tosiaan tähän meidän elämänmenoon. Pistähän jatkossakin kuulumisia, kiva lukea miten elämä siellä etenee ja maailma avartaa!
Vielä et vissiin ole missään töissä? Minkälaisia duuneja aiot siellä ollessasi tehdä, ja onko paikka jo selvillä?
Noniin, tuli Arlandan lentokentällä Galaxy S4 Mini vastaan, joten seisahdin hyväksi toviksi puhelinta testailemaan. On hyvä. Kooltaan lähes täydellinen, vain hilkun isompi kuin vanha kunnon HTC Desire, yli puoli tuumaa isommasta näytöstään huolimatta. Yhden käden käyttö sujuu hienosti ja puhelin itse tietty kehrää mainioiden speksiensä vuoksi vauhdilla. Keveys on sekä siunaus että kirous: juuri nyt puhelin tuntuu sangen muoviselta ja halvalta, mutta varmasti tuohon tottuu. Toisaalta keveys tuo taatusti käyttömukavuutta pitkällä tähtäimellä. Lisäksi mutulla tuntuisi, että luuri ei putoile tai leviä keveytensä ansiosta kauhean helposti, mutta tiedä sitten. Jo pienellä käytöllä löysin Samsungin Android-käyttiksestä sekä mahtavia juttuja että joitain asioita, joista tykkään Desiressä enemmän. Toki on hyvä ottaa huomioon, että vanhassa puhelimessa rullaa vanha käyttisversio, joten vaikka vaihtaisin vain uuteen HTC:hen, tulisi monia asia muuttumaan. Kokonaisuutena upouusi S4 Mini on varmasti sujuvampi paketti kuin tämä Desire. Plus luojalle kiitos lähes rajattomasta muokattavuudesta.
Tällä hetkellä todella vahva ehdokas uudeksi luuriksi. Tsekkaan vielä HTC One Minin livenä, kunhan se julkaistaan, mutta puhelimen käsittääkseni isompi koko ja se, mihin hinta lopulta asettuu, jännittävät vähän. Designiltaan se viehättäisi enemmän. Toisaalta tehoja on paperilla vähän vähemmän. Pakko tsekkaa siis livenä ennen lopullista päätöstä. Juuri nyt vaikuttaa ehkä kuitenkin siltä, että vaihdan Samsungille.
Onkos porukka pelannut Eternal Sonataa X360:llä? Mietin että onkohan siinä japanin ääniraitaa? Piti tehdä eilen historiaa ja ostaa ensimmäinen "oikea" peli verkosta X360:lle, mutta huomasin että siinä verkkoversiossa ei ilmeisesti japanin ääniraitaa ole. Kannattaakohan siis etsiä sitä levyversiota? Onko kukaan pelannut? Googlekaan ei tuntunut tietävän tähän vastausta...
En ole pelannut peliä itse, mutta pika-googletuksella vaikuttaisi siltä, että japsiraita löytyy enkun lisäksi, sekä boksilla että PS3:lla. Siinä tapauksessa tuntuu kyllä hassulta, ettei sitä olisi digiversiossakin. Mistä päättelit faktan?
Dr. Who on kyllä ajoittain käynyt mullakin mielessä, mutta vielä en ole tutustunut. Mutta mites, pikaisella vilkaisulla näyttää olevan aikamoinen paletti, kun akuperäinen sarja on pyörinyt 60-luvulta 80-luvun loppuun, välissä on joku leffa, uusittu setti (vissiin ne seitsemän kautta?) vuodesta 2005 eteenpäin ja spin-offejakin vaikka minkälaisia. Niin että mistä jengi on tätä katsonut? Edgeworth on vissiin ainakin aloittanut uusista jaksoista? Kuinka paljon niissä viitataan noihin alkuperäisiin kausiin, onko joku katsonut kaikki jaksot, vaihteleeko laatu hirveästi eri vuosikymmeninä tai tohtorin näyttelijöiden mukaan? Lyhyesti, what up?
Palasin pitkästä aikaa Dexterin pariin. Kaudet kuusi ja seitsemän hurahtivat tässä kesän aikana, pari viimeistä jaksoa seiskasta katsoin tänään. Olipa aika hemmetin kuumottelevaa kamaa. Kausi 6 oli sekin ihan mainio, ja paukutteli universumia aika tavalla eteenpäin, mutta ihan lempikausien joukkoon sillä ei kuitenkaan päästä. Seiskassa sen sijaan oli niin monia mielenkiintoisia teemoja, sydäntäraastavia tilanteita ja todella kutkuttavia dialogeja, että ei voi kuin tykätä.
Kahdeksas kausihan pyörii parhaillaan. Vaikka aiemmat kaudet olenkin kaikki ostanut DVD:nä hyllyyn, saatetaan juuri nyt olla liian hyvässä zonessa, jotta malttaisin odottaa jouluksi alustavasti luvattua fyysistä julkaisua. Sitä en ole vielä päättänyt, että odotanko lähemmäs syyskuuta ja kauden loppua, jotta saisin katsoa koko kauden rauhassa ilman irtojaksojen venaamista. Saattaa myös hyvin olla, että ekat jaksot livahtavat huomenna koneeseen. Sopivasti vapaa viikko ja kaikkea.
Haluaisiko joku muuten avata portit vaikkapa huomenna? Myös tänne pääsee, mutta kyläni on vielä semisti vaiheessa.
Olisin ollut messissä, mutta mökkiviikonloppuna ei kunnon nettiyhteyksien ääreen päässyt. Vaikka AC onkin ollut joka päivä liekeissä. Ehkä parasta oli saunanlämmityksen ohessa istua terassilla 3DS kädessä. Ei puitteet juuri leppoisammiksi mene.
Nyt on parhaillaan portti auki, mutta joudun sulkemaan kylän pian. Ensi viikolla voisi kyllä ottaa kyläilyjä jossain vaiheessa ja johonkin suuntaan, niin pääsisi kokeilemaan niitä Best Friend -suhteita. Yhtään ei ole vielä tullut solmittua.
EDIT. Tänään koko illan kotona, eli jos haluatte meille vai teille -äksöniä, niin hihkaiskaa.
Oh dog. "Whose Line Is It Anywayn" UUSI KAUSI on näköjään jo alkanut, näppärimmät varmasti nuuskivat pari ensimmäistä jaksoa katsottavakseen. Ensimmäisen jakson katsoin ja Wayne, Ryan ja Colin eivät kyllä ole milliäkään ruostuneet. Saipa tuota nauraa taas ihan kyyneliin asti. Tästä esimakua.
Kyllä tulee katsottua. Vanhempia jaksoja kun katseli joskus putkeen muutaman, tuli naama kipeäksi kun hymyili/nauroi niin paljon.
Tätä on kyllä odotettu! Vanha sarja on koluttu läpi parikin kertaa, itkunauraen all the way. Uusia jaksoja en vielä ole ehtinyt mistään kikkailla ja katsoa, mutta ton kurkkauksen perusteella meininki tulee olemaan sitä samaa vanhaa hyvää. Kiva nähdä, että muusikoita myöten cast on aitoa kakkaa. Naisjuontajasta en osaa olla mitään mieltä vielä, kun Drew'n huonoon huumoriin on ehtinyt jo tottua. Sketseihin jäbä ei kyllä sinänsä tuonut ikinä mitään konkreettista lisää. Paitsi kämmäämällä. Kämmääminen on aina parasta. Enemmän kuitenkin toivon myös vanhoja vieraita, tyyliin Greg Proops.
Jassoo, eipä ole tälle päivälle ehtinyt vielä piipahtaa. Taidankin siis heittäytyä sohvalle 3DS:n kanssa. Seuraavan tunnin ajaksi heittänen ainakin kylän portin auki, eli paukkukaa ihmeessä kylään, jos hotsittaa.
Mites Kraidi, oliko kaverikoodi jo jaossa? Ei sattunut äkkiseltään silmään.
Ei tämä nyt mikään löydös ole, ja kiitos Great Gatsbyn ja (oletetun) radiosoiton määrän kaikille varmasti tuttu biisi. Silti, on tullut fiilisteltyä sen verran paljon, että pakko jakaa erikseen:
Ehdottomasti tämän vuoden kovin yksittäinen biisi. Vaikea sanoa mikä tuossa tarkalleen on, mutta kaikki laulusaundista minimalistisiin mutta eeppisiin taustoihin menee mulla suoraan ihon alle. Pyöräilin tuossa aamulla bileistä kotiin läpi tyhjän kaupungin nousevan auringon valossa, lapuissa Young And Beautiful. Sitä kylmien väreiden määrää. Kandee kuunnella ajatuksella, jos ei vielä ole sitä tehnyt.
Puhuin kaupanteon muodosta en hinnasta. En tietenkään osta noilla hinnoilla, mutta toki mieluimmin kannan rahani suoraan tekijälle, kuin välikäden kautta tekijälle. Nykyään on hyvä, kun pikkupelejä voi ostaa suoraan netinvälityksellä ja tietää, että tekijät saa sen rahan suoraan käteen. Sama ideahan on tuossa EA:n kaupassa, vaikka hinnat ovatkin nyt aivan naurettavat. Kyllä ne sieltä alas tulee jossain vaiheessa jos ja kun kauppa ei käy. Kysynnän ja tarjonnan laki takaa sen.
Niinno, ikävä kyllä taitavat käydä kaupaksi. Jollekin. Sen verran se EA potkia porskuttaa, vaikka omaan silmään lafkan arvo on näinä päivinä aika minimaalinen. Ja onhan latauspalveluissa yleisestikin pokkaa pyytää parhaimmillaan vuosia vanhojen pelien digiversioista täysiä hintoja. Poikkeuksena useinmiten Steam. Eli kai niitä joku ostaa.
Näytä kirjoitukset
Seurailen varmaan silti hintoja tulevalla viikolla, eli huutelen jos sattuu isoa piikkiä kohdalle.
(Ilmankin saa tulla.)
