Onkos muilla muuten tiettyjä joulupelejä, joita tulee pelattua tähän aikaan vuodesta ja jonka avulla pääsee joulufiilareihin?

Itse asiassa on. Jostain syystä minulla on ollut monena vuotena tapana pelailla PS2:n Prince of Persia - Sands of Time läpi tässä joulun alla. Viime vuonna se jäi välistä mutta sitä ennen ainakin kolmena vuonna tuo tuli tehtyä. En edes tiedä mistä se lähti... En ole saanut peliä joululahjaksi (olen ollut jo pelin julkaisun aikaan niin vanha, että pelit ostettiin lähinnä itse ja lahjaksi tuli partavettä ja villasukkia). Ehkä ostin pelin aikoinaan joulun alla mutta varmaksi en mene sanomaan.

Jos pitäisi veikata niin ehkä se on se, joulun ajan televisiotarjonnassakin vahvasti läsnä oleva, Disney-leffamainen satufiilis, joka saa hyvälle tuulelle ja iloitsemaan elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta. Peli on myöskin aika leppoisa läpäistävä, joten mitään hirmuista suoritusta siihen ei tarvitse. Voi vaan nauttia matkasta.

Nykyään, internet-aikakaudella, oikeastaan vähän vaikea fanittaa mitään mitä pidettäisiin kovinkaan outona. Kaikelle hämäryydellekin löytyy fanifoorumeita ja muita samanhenkisiä höyrypäitä. Kaikki on jo nähty, viimeistään 4chanissa...

Laitetaan nyt kuitenkin omia salaisia himoja.

Anime: Dragonball Z (ja GT, alkuperäistä sarjaa en ole kokonaan nähnyt). Sarja junnaa paikallaan pahemmin kuin täkäläiset paikallisjunat ja alkupään animaatio ja piirrosjälki on kaukana hienosta mutta kuitenkin saagan universumi on kohtuullisen mielenkiintoinen. Vaikka Goku onkin mulkvisti, joka on aina toisella puolella galaksia (tai taivaassa) punnertamassa kun sen kaverit ottaa pataan...

TV-sarja: Babylon 5. Sci-fi draamaa jonka vahvuutena on juoni, jolla on selkeä päämäärä ja suht tyydyttävä loppu.

Musiikki: hmm... vaikkapa Hammerfall

Elokuva: Näitä löytynee jokaiselta, eli sellaisia tekeleitä joista kukaan muu ei tunnu tykkäävän. Omista "suosikeista" tulee heti mieleen Postman ja Kurkunleikkaajien saari. Leffahyllystäni löytyy myös jokunen Shaw Brothersien 70-luvun kung fu -elokuvista ja saman genren uudempaakin tuotantoa.

Ai niin, Jar-Jar Binks on hauska hahmo.

Achievement-paskat saa näyttöasetuksista kyllä pois mutta onhan tämä muuten vähän jakomielitautinen kokemus. Musat ei tapaa minua niin muutenkaan kiinnostavan joten en niitä kommentoi sen enempää. On pelissä hyvääkin eilisiltaisen kaverilobby-pelailun perusteella. Tuntui toimivan netin yli ihan kohtuullisesti. Mitä nyt musat katosivat aina välillä kokonaan... GGPO:n pahamaineista rollbackiakaan ei esiintynyt kun Suomen sisällä pelattiin. Rematch-option kanssa kaveria vastaan pelatessa uuteen matsiin tuntui pääsevän jopa huomattavasti nopeammin kuin PS2-versiossa vaikka peli ilmoittelikin matsin päätteeksi niitä "achievement-päivityksiä" (saakohan nekin jostain pois...).

Rankedia kokeilin sitten illan päätteeksi ja onhan se ihan karmivaa paskaa. Kaksi matsia pääsin pelamaan suht nopeasti ja sen jälkeen eipä löytynyt enää peliä. Joku löytyy tuurilla jostain ja yhteyden laadun, eli sen mitäänsanomattoman väripallon, näkee vasta kun on jo kerennyt kiimassa hakkaamaan nappia, jotta peli ehkä joskus alkaisikin. Noh, voinen lopettaa ranked-urani ja vetäytyä voittamattomana taka-alalle.

Plussaa peli saa mielestäni riittävästä määrästä näyttöoptioita (itse pelaan wide ja filterit pois) ja viimeinkin toimivasta nappiconfig-valikosta (Hyvä Capcom! Ei siinä vittu kauaa kestänytkään... HDR:ssä se pelas kun Sirlinillä oli näppinsä pelissä). Netissä on ollut myös paljon puhetta kauheasta input lagista. Joo-o, kai se lagittaa jos oot pelannut hyvällä monitorilla CPS3-rommia ja vertaat sitä konsoliversioon, jota tuijotat siitä 50" -plasmasta, jossa on 600hz "älä helvetissä pelaa tällä" -paneeli ja 13 eri kuvanpaskennusfiltteriä päällä. Eli suomeksi, kai siinä on se perinteinen muutaman framen konsolilagi mutta eipä meikäläisen skilleillä juuri mitään huomaa. En ole emulaattoreilla pelannut kyllä varmaan pariin vuoteen mutta silti.

[Nintendo World Cup]

Nintendo World Cup NES
Futispeli jossa on superpotkuja? Mahdollisuus teilata vastustajat ilman pelkoa punaisesta kortista? Pelikenttinä norminurtsin lisäksi mm. peilijää ja kutosdivarijengin kotikentän tasoinen perunapelto? No tottahan toki kelpaa! Tätä tuli nassikkana hakattua aina kun mahdollista, eli silloin kun saatavilla oli kaveri joka pelin omisti. Nelinpeli on (muistini mukaan) tähän päivään asti jäänyt kokematta, mikä on pienoinen harmi.

NHL2k3 PS2
Ensimmäinen kokeilemani "ei-EA"-lätkä. Peli tuntui kaikin puolin enemmän oikealta jääkiekolta kuin EA:n sarja, joka jo tässä vaiheessa oli mennyt melkoiseksi arcade-rymistelyksi. Ei siinäkään tietty mitään pahaa ole... Pelin säätömahdollisuudet olivat vaikuttavat ja CPU tuntui haastavalta mutta reilulta. Iso syypää olivat jo tässä vaiheessa selkeästi EA:ta edellä olevat maalivahdit, joille ei mikä tahansa roikku uponnutkaan.
Sivukommentti: oli muuten aikanaan hauska lukea mm. Konsolifinin foorumeita pelin tiimoilta... Ensin itketään vuosikaudet kun EA:n peleissä veskat päästävät milloin mitäkin ja tietyt kikat uppoavat aina. Sitten kun saadaan peli missä maalit pitää oikeasti tehdä niin ollaan itkemässä kun veskat on niin vaikeita ja keksimässä vaikka minkälaisia helpotettuja slider-säätöjä tekoälyveskoille. Kyllä minä ainakin opin tekemään maaleja ihan oletusasetuksillakin ja ne tuntuivat tulevan pääasiassa kohtuullisen realistisista tilanteista.

Siinä minun panokseni. Vähiin on jäänyt viime vuosina urheilupelien pelaaminen (tuo NHL2k3 on uusin hyllystä löytyvä urheilupeli). Ellei sellaiseksi sitten laske taistelulajisimulaattori Street Fighteria ja muita sen hengenheimolaisia...

Kirjoittelinkin jo hassuksia Konsolifinin puolelle, joten varastan oman tekstini tähän:

Päivän sessiot alkoivat kieltämättä mielenkiintoisesti... Eilen illalla ostin viime töikseni uunituoreen Yariksen, jotta saan Vitz-cupin pois alta ja painuin nukkumaan. Tänään sitten aamukahvit tulille, peli päälle ja kisaamaan. Kaikki vaikutti normaalilta kunnes vihreä valo syttyi: kilpailijat ampaisivat matkaan mutta meikäläisen Toyota jäi lähestulkoon ruutuun junnaamaan. Tiesin kyllä että vakio-Yaris ei ole mikään sportti-ihme mutta uskoin huippunopeuden olevan kuitenkin himpun päälle sen 10 km/h mitä se suostui liikkumaan.

Kun shokistani tajusin vilkaista poljin-indikaattoria ja kierroslukumittaria niin havaitsin, että peli tulkitsi raivoisan X-napin runnomiseni lähinnä vihaiseksi katseeksi! (niille jotka eivät tiedä, niin padin napit ovat analogisia ja olen vuosikausia ja useampia Turismoja pelannut ihan tyytyväisenä X-napilla kaasutellen, kuten myös nämä pari iltaa tätä GT5:stakin).

Ensimmäinen mieleentullut mahdollisuus oli toki, että parin illan namiskan kuritus on tuhonnut, kieltämättä vanhahkon, ohjaimeni. Helppona pikatestinä heitin GT4:n koneeseen (kyllä, minulla on eliitti, 500GB:n julkaisumalli PS3:sta) ja siinä ohjain pelasi juuri niinkuin piti, eli ohjain ei ole rikki. GT5 uudelleen päälle ja sama homma jatkuu. Ei pelaa ei. Kokeilin ohjainta eri paikoissakin, ykkösessä, kakkosessa, keittiössä, lähikaupassa... eipä auttanut.

Kyllähän sitä tatillakin kaasuttelee kun on sitäkin joskus ohimennen tullut testattua aiemmissa peleissä mutta ei tämän tälleen kuulu silti toimia. Mielenkiintoisesti olen välttynyt kaikilta muilta ihmeellisyyksiltä pelin kanssa. Varmaankin siksi kun en ole koskaan kirjautunut pelatessani PSN:iin. Asennus sujui ongelmitta eikä peli jummaa latailemassa (toimii minun nähdäkseni yleensäkin nopeampaan kuin Prologue, autokaupan plärääminenkin tuntuu himpun sulavammalta). Sitten tällaista ihme säätöä.

Olisi pelistä varmaan muutakin sanottavaa mutta pelaillaan nyt ensin vähän. Perusasiat on hyvinkin kuosissa mutta pientä japanilaista outous-designia siellä täällä ja pienet tekniset viat nyt vähän pomppii silmille. Pääasiassa plussan puolella ja reilusti kumminkin. Ja jos haukkuu valikkoa sekavaksi niin käy hakemassa divarista sen GT4:n ja vertaa siihen... eipähän tarvitse enää etsiä kisoja autokauppojen takahuoneista tai miettiä että mihin suuntaan tattia pitää valikossa tökkiä, että osuu siihen haluttuun kohtaan kun se ei ole (ihan niin paljoa) räjäytetty ympäri ruutua (GT4:n "valikko" nyt ei edes mahdu yhteen ruutuun...)

Nyt sitten töihin ja kokeilemaan joskos peli olisi illalla paremmalla tuulella.

[Castlevania]

Näitä listoja on yllättävän hauska lukea ja samalla nauraa partaansa kuinka ihmisillä on taas vaihteeksi vääriä mielipiteitä... nojoo huumoria, huumoria. Pistänpä itsekin sitten korteni kekoon ja paljastan typerät valintani:

F-Zero
Castlevania

Tämä oli helppo valinta. Kaikki kunnia F-Zeroille mutta Symphony of the Nightin aloittama "castleroid-tyyli" oli iso syypää siihen, että meikäläisellä on nykyään DS ja läjä sarjan pelejä (vain GBA:n Circle of the Moon puuttuu näistä Nintendon kannettavista). Yksi lempigenreistäni, jos vaan joku tekee vielä vastaavan pelin jossa olisi 2d-mättöjen juggle-systeemi...

---

Persona
Elite

Jätän väliin, kummankaan sarjan edustajia en ole ikinä pelannut.

---

Oddworld
The King of Fighters

Epäreiluuden nimissä äänestän KoFia. En ole Oddworldeja pelannut mutta useampia KoFeja kylläkin. Saisivat vaan julkaista sen KoF2k2 UM:n Euroopassakin (koska ware toimii huonosti kiintolevymodauksella)

---

Metal Slug
Halo

Edelleen jatkan mulkvisti-linjalla. Halo ei edes kiinnosta ja on väärällä konsolilla. Metal Slug Anthology sen sijaan löytyy hyllystä.

---

FIFA
Grand Theft Auto

Melkein jo paha pari. En ole FIFAan koskenut sitten RTWC '98:n jälkeen mutta luulisin sen olevan futispeli edelleen. GTA-sarjalaisia on sen sijaan tullut pelattua jopa tuon ajankohdan jälkeen. Nelonen oli toki "realismissaan" jo rasittava, kun en tosielämässäkään jaksa vastata kännykkään jos ei siltä tunnu. Vice Cityn ja San Andreaksen ansiosta voitto kuitenkin GTA:lle.

---

Pokémon
Mario Kart

Vain Mario Karteja olen pelannut ja niistäkin vain MK64:sta. Kumpikin sarja kiinnostaa kuin... hei mikä hitto mun sukkaan tarttui... niin missä mä olin... niin jaa, muut saa päättää tämän,

---

Resident Evil
God of War

GoWin ei edes tarvitse olla tällä listalla kun tuolla on paljon kovempikin genren edustaja tulossa... Ihan jees pelejä mutta RE4 on enemmän kuin "ihan jees", joten aika helppo taistelupari tämäkin.

---

Call of Duty
Gran Turismo

FPS:t ei kaikkinensa ole nykyään enää minun kiinnostuslistalla. Vanhat levottoman epärealistiset Doomit ja Duke Nukemit löytyvät edelleen koneelta ja niitä on pelattukin ihan tässä viikon sisään mutta nämä sota-FPS:t ei nappaa. Gran Turismo sen sijaan kolahtaa. Ainakin aina välillä kun tulee semmoinen autopelikausi päälle. Ja onhan se genrensä merkkiteoksia aivan varmasti. GT5 saattaa olla viimeinen peli jonka ostan tänä vuonna (tai ensimmäinen ensi vuonna... tai viimeinen ensi vuonna... tai ensimmäinen PS4-pelini)

---

Eye of the Beholder
Mechwarrior

Toisin kuin boardin jonnet, niin minä olen pelannut jopa ensimmäisiä osia molemmista sarjoista. Beholderit olivat vähän semmosia "ihan jees" -pelejä jo aikanaan (ehkä kielitaidon vajaavaisuudella oli vaikutuksensa tähän). Mechwarrior vie siis voiton koska herättää huomattavasti kiintoisampia, ei välttämättä kauheasti parempia, muistikuvia. Hauskaa vaihtelua kuitenkin nähdä tällaisetkin dinosaurukset tässä äänestyksessä.


---

Gradius
Fallout

Kohtuullisen paha pari. Jos vertaa vain kummankin sarjan uusimpia tuotoksia (Gradius V vs. Fallout  New Clear Catastrophy Again Who Would Have Guessed Or Whatever It Was?) niin Gradius veisi voiton ihan helposti mutta... Koska en koskaan oikein lämmennyt Gradiukselle pikkupoikana niin Falloutteja ( 1 & 2 ) on tullut pelattua enempi ja ovathan ne ihan huippukamaa.

---

Mega Man
Final Fantasy

Tämäkin on melkoisen paha. Mega Man on aina Mega Man ja sarjassa (sarjoissa?) on paljon todella hyvää (ja myös keskinkertaisempaa). Final Fantasyt ovat kuitenkin himpun lähempänä sydäntä tällä hetkellä. Eritoten osien seitsemän (niinku kaikilla jonneilla) ja varsinkin kaksitoista tähden. Kunnia myös vanhemmille ja väliin jääneille, on niistäkin osaa tullut pelattua retrospektiivisesti-tai-joku-sana-joka-tarkoittaa-sitä-mitä-tarkoitin.

---

Metroid
Street Fighter

Tiukka pari periaatteessa mutta genrevammaisuuteni takia helppo. Jos Metroid olisi laitettu mihin tahansa muuhun pariin niin se olisi erittäin vahvoilla. Tässä peli oli selvä miettimättä.

---

Civilization
Super Mario

Nämä ovat kyllä oikeasti pahoja... Super Marjo on kuitenkin vienyt lukuisine peleineen huomattavasti enemmän aikaani kuin Civilization, jossa kokemuksin rajoittuvat pariin ensimmäiseen osaan (plus Colonization ja Alpha Centauri). Pannaan siis putkimies jatkoon.

---

Heroes of Might & Magic
Zelda

Vähän sama tilanne kuin edellisessä. HOMM3 ja 4 ovat toki jonkin verran olleet kulutuksessa mutta Zeldoista on silti enemmän ja eritoten perinpohjaisempia muistoja. Kovia sarjoja molemmat mutta konsolipuolen klassikko selättää tälläkin kertaa PC:n.

---

Devil May Cry
Metal Gear Solid

Viimeinkin helppo pari. Kun vastakkain pannaan yksi maailman parhaita toimintapelejä ja "toimintapeli", jossa on aika vähän peliä ja toimintakin on hankalien kontrollien takana niin voittaja on selviö.

---

Professor Layton
Dragon Quest

Kumpikin sarja on tyystin tuntematon (no ei tyystin mutta pelikokemusta ei ole). Jätän äänestämättä vaikka mulkvisti-linjani suosisi Dragon Questia koska se vaikuttaa kiinnostavammalta.

---

Huh, siinähän meni yllättävän pitkään. Piti tupakkitaukokin välissä pitää ja uusi kaljakin hakea. Mutta olkaatten hyvät, nyt on äänestetty ja vähän perusteltukin. Saataisiinko seuraaviin eduskuntavaaleihinkin perusteluosio äänestyslappuun... "Niinistö on niinq iha varmasti seuraava presidentti ku se on ihq söpis vaik onki jo vähä vanha mut se on rikaskin!"

Perus nörttiaihe mutta... PS3:n kiintolevy päätti ilmeisesti hajota. Konsoli ei osannut alustaa levyä ja sen irroittaminenkin oli yllättävän vaikeaa. Joo, siinä ei ole kuin yksi ruuvi mutta minulla ei oikein ole sopivaa meisseliä niin pieneen reikään ja kun sellainen saatiin niin pitihän sen olla tavallista tiukemmin kiinni (+ se, että olin vähän jo onnistunut muussaamaan sitä milloin milläkin puukolla). Lähti kuitenkin ja seuraava pysäkki oli kovon tarkistaminen ja alustaminen PC:llä. Formatoinnin päätteeksi Wintoosa ilmoittaa että alustus ei onnistunut... Ehkä se onkin aika sitten vaihtaa isompaan. Meni vaan jonkun verran pelisaveja hukkaan (mm. 100+ tuntia FF12:sta ja 50+ tuntia Rogue Galaxya).

Vitutusta lievittää se, että koska alustus ei onnistu niin vika on aika lailla varmasti vain kiintolevyssä. Huomattavasti enemmän vituttaisi, jos kaikkia maailman muistikortteja tukeva, neljällä USB-portilla varustettu ja PS2-pelejä pyörittävä konsoli olisi oikeasti rikki. Onpahan hyvä syy pelailla taas vanhoja pelejä uudelleen... PS2:lla sen aikaa kunnes saan uuden kovon ja PS3-pelejä sen jälkeen.

[Castlevania: Symphony of the Night]

Niin on kovat panokset nyt heitetty pöytään, että pakko se on äänestää!

Castlevania: Symphony of the Night
Täysin selvä peli. MGS tuli aikanaan kieltämättä pelattua ihan mielellään läpi (vaikka olenkin myöhempiä osia kritisoinut useaan otteeseen kankeasta ohjaussysteemistä ja kehnosta kamerakulmasta...) mutta se jää minun kirjoissani vain tasolle "ihan hyvä". SOTN sen sijaan on kaluttu aika lailla luita myöten useita kertoja. Monet jatko-osat käsikonsoleilla ovat niin ikään maistuneet ja kaikesta on kiittäminen tätä klassikkoa. Enpä edes tiennyt mitä hienoutta olin menettänyt ennen kuin PS3-porttauksen sain kiintolevylleni. Onneksi tuli hommattua, tämä johti pitkälti myös päätökseeni hankkia DS aikanaan. Merkittävä peli siis, ainakin minulle perskohtaisesti.

Mites muuten eroaa PSN-tunnus ja user-tunnus? Tuolla ihan vasemmassa menussa näkyy user Roki, mutta silti sign-inetän Rocky_Balboa tunnuksella.

No tuota, juurikin niin. Toinen on koneen käyttäjä ja se määrittää käyttäjäkohtaisia asetuksia (taustakuva, teemat ynnä muuta) ja toinen on Playstation Network -tunnus. Näillä ei varsinaisesti olekaan mitään tekemistä toistensa kanssa. Voit esimerkiksi kirjautua millä tahansa PS3-konsolilla verkkoon omilla tunnuksillasi kun vaan laitat omat salasanasi kirjautuessa. (Tähän perustuu myös se niin kutsuttu "sharing", eli kirjaudut kaverin tunnuksilla verkkoon ja ostat Storesta pelejä kunnes kaverin luottoraja on ylitetty)

Tuli käytyä lauantaina ja ihan kivaa oli. Minulla on vähän perverssit preferenssit, joten messujen tarjonta ei sinänsä minua hetkauttanut kun kaikki aika meni oikeastaan tuttujen taistelupelaajien kanssa lätistessä Pelaajan-standilla ja Tekken-turnausta seuratessa. Mikä Nintendo? Mitä uutuuksia? Paljon kiinnostaa hei!

Alunperin meinasin, että voisin itsekin ottaa osaa Tekken-turnaukseen ja joko yrittää muistella niitä paria liikettä, mitä olen Jinillä joskus tehnyt tai sitten hakata nappeja Bobilla mutta rakas VR oli eri mieltä asiasta. Juna jolla olin ajatellut tulla jätti kulkematta. Sen yhden kerran kun kuljen junalla vuodessa ja vielä muistan että "on pyhäpäivä, on sunnuntaiaikataulut" ja tarkistan netistä ja vielä asemallakin katson aikataulusta, että ko. juna kulkee joka hiton päivä niin ei. Kun ei niin ei. Myöhästyin sitten mutta eipä sen väliä kun turnauksessa oli jo vähintään kaksi minua selvästi parempaa Jiniä. Eli mättöpelien sekatyöläinen WuMing, joka jossain vaiheessa tipahti ja nouseva nuori lupaus Muggshotter, joka päätyi lopulta pronssille asti. Turnauksen järjestäjä, ja valehtelematta yksi Suomen parhaita "Tekkenistejä", entomo ei organisaattorin ominaisuudessa itse osallistunut ja syystä X myöskään SivariKingia (hän on myös varsin kova pelaaja) ei paikalla näkynyt. BryanFur loppujen lopuksi voitti jäätävän kylmän finaalisuorituksen voimin monialaosaaja Rauhiksen (...Rauhikzen..?). Hyvää settiä oli kyllä ja hauska seurata. Lagittavat telkkarit ja ohjaimien puute olivat vissiin tälläkin kerralla läsnäolevia ongelmia mutta ei niistä kuitenkaan ihan kauheasti napinaa kuulunut.

Sunnuntain anti jäi köyhemmäksi. Olin ilmoittautunut SF4:n Dreamhack-karsintaan mutta sain torstaina tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä ja jonka tiesin vaarantavan osallistumiseni. Näin kävi, lauantai-ilta meni Helsingin yössä sosiaalisessa kanssakäymisessä ja tämä päivä näin ollen lähes kokonaan ohi. Että huomenta vaan kaikille! Pikkulinnut tarinoivat kuitenkin jotain turnauksesta ja sen verran tiedän, että jostain syystä Combolammas ei päässyt puusta pitkään (hän on melkoisen kova lähes missä tahansa pelissä mitä vaan jaksaa pelata) mutta WuMing pääsi tasaisen varmalla Sagatillaan sentään kolmanneksi. Itsehän olisin tietty voittanut, jos olisin ollut niin sanotusti pelikunnossa! Seuraavassa turnauksessa sitten. Tulihan siellä lauantain aikana itsekin vähän kasuaali-SF4:sta väännettyä Peliliigan alueella mutta loppuillasta se meni siihen, että hakkasimme Manjimarun kanssa peliä lähes kahdestaan kun sivullisten mielenkiinto katosi niin katsoimme parhaimmaksi häipyä. Kumminkin pelaamme toisiamme vastaan varsin usein ja alkoi se Helsingin yöelämä kutsua jo siinä vaiheessa.

Mutta semmoista, vähän taistelupelaajan näkökulmaa messuihin, jotka eivät oikeastaan messuina juurikaan kiinnostaneet. Ai niin, koska olen pahatapainen hulttionuori niin herää kysymys, että miksei Messukeskuksesta saa lähteä vaikka pääoven ulkopuolelle tupakille vaan tupakkipaikkana on mun makuuhuoneen kokoinen koppi, jossa ei edes savunpoisto toiminut. Sinne sitten yrität änkeä kaikki tupakoivat messuvieraat.

Viimeksi on tullut jokunen tunti tuhlattua Duke Nukem Forev... siis, Duke Nukem 3D:n (PC) parissa. Nimittäin Duke Nukem 3D:n lähdekoodi on nykyisin julkista tavaraa (ollut jo hyvän aikaa) ja se on poikinut modeja, jotka eivät aiemmin pelkillä modaustyökaluilla olisi olleet mahdollisia. En nyt puhu mistään varsinaisista "total conversioneista", joissa tehdään uusi peli vanhalla moottorilla. Innostuksen aihe on niinkin yksinkertainen kuin High Resolution Pack (HRP). Se nimittäin heittää Duken kertaheitolla vuositolkulla eteenpäin. Ei ihan nykyaikaan kuitenkaan... Mutta ominaisuuksiin kuuluu muiden muassa:

- OpenGL-tuki
- neljä kertaa tarkemmat tekstuurit
- pelin kaikkien spritejen korvaaminen 3d-modeleilla
- you name it

Tässä ei kuitenkaan ole kaikki. HRP nimittäin sisältää nykyisin semmoisen pikkujutun kuin DukePlus-modin. Tämä on SE juttu, joka ei olisi ollut mahdollista ilman lähdekoodin sorkkimista. Tämä pitää sisällään niin paljon uudistuksia, että niiden luettelointi tässä olisi ajan tuhlausta. Mainitaan nyt tärkeimmät:

- sääefektit
- uusia aseita ja valinnaisia tulimoodeja (mm. Gravity Gun)
- läpinäkyvä vesi
- huomattavasti parempi "enemy AI"
- mahdollisuus lentää Duken Skycarilla
- Dukella uusia liikkeitä mm. reunuksista tarttuminen ja dashit
- huomattavasti efektirikkaampi tulitaistelu (raketinheitin jättää jälkeensä verta, tuhkaa ja tulikiveä)
- esineitä voi siirtää, heittää ja pinota
- yms.

Kaiken kaikkiaan, ei uskoisi että alla on periaatteessa 13 vuotta vanha peli. DukePlussan mukana tulee viides episodi (se vaatii siis Atomic Editionin GRP-filen), jossa on reilusti uusia ominaisuuksia hyödyntäviä kenttiä. Osa uudistuksista toimii kyllä myös alkuperäisissä kentissä mutta esimerkiksi sääefektit ja läpinäkyvä vesi täytyy rakentaa kenttään. Neropatti-hirviöt ja kaikki uudet aseet on kyllä käytettävissä, joitain mainitakseni. Olen myös tarinoinut "uusio-Dukesta" tarkemmin blogissani. Kannattaa kokeilla!

BlazBluen euroversio aiheuttaa pientä pelkoa, lähinnä lause: "new gameplay content not available anywhere, like new characters and moves." Ei siinä mitään jos lisätään jotain autobannattavia hahmoja johonkin versioon mutta onko vanhojen pierujen liikelista ennallaan? Pelataanko täällä sitten ylipäätään enää samaa peliä? Mikäli muu maailma saa ko. ominaisuudet päivityksessä niin juttu on ihan OK. Ylimääräiset hahmot eivät haittaa, koska kuten sanottu, puristien ei ole pakko niillä pelata ja ne voidaan bannata turnauksissa. Mutta mikäli koko peli muuttuu kauttaaltaan niin ollaan aika kehnossa tilanteessa. Tulee mieleen Soul Calibur 3, jossa eri alueiden pelit olivat kaikki eri tavalla rikki... Saadaan kuitenkin joku buginen "ei eurotardit mitään tajuu", purkalla kasattu konversio, jossa on bonarina pilattu alkuperäisetkin hahmot, sanokaa minun sanoneen.

Battle Fantasia on hassu "välityö-mätkintä". Hahmoja ei taaskaan ole paljoa mutta kyllä sieltä kaikki tarpeellinen löytyy. Jopa parry! Harmi vaan, että kotiversiossa on hassu mahdollisuus valita pelisysteemi arcaden ja consumerin välillä. Consumerissa mm. jugglausta on muutettu aivan oleellisesti ja Japanissa peliä kokeillut kaverini oli ihmeissään kun ihan perusjutut eivät toimineet. Vaihdoimme systeemin alkuperäiseen ja hauskaa oli. Sanomattakin selvää, että rankattuja nettimatseja voi pelata vain consumer-asetuksella, eikä alkuperäisellä... huoh. No eipä sillä kun ei tätä kukaan pelaa.

Ja jos nyt jotain Mahveleita ja Samurai Slowdowneja vedetään "tämän sukupolven" mättöihin niin silloin täytyy vielä kaivaa PS2 esiin ja toivoa King of Fighters  2002 - Unlimited Matchin ja Real Bout 2:n mahdollisia PAL-julkaisuja (melkein kaikki muukin SNK:n varastoista on tullut).

PS. Itse en ole peliä vielä päässyt testaamaan kun vakiomestani petti ja tarjosi lähinnä "ai mikä peli?" -kommenttia kyselyihini....

Ilmeisesti se mainostettu maailmanlaajuinen julkaisu on Euroopassa vasta kuukauden päästä. Esimerkiksi täällä oli vielä eilen se 28.7. mutta nyt se on muutettu. Myöskin GameFAQsin datasheet ilmoittaa EU-julkaisun vasta kuukauden päähän. Sinänsä ihan sama kun peli on nykyisellään vähän kehno ja buginen. Ehkäpä PAL-julkaisuun mennessä olisi jo kunnollista patchia saatavilla. Onneksi on aina muutama kelvollinen Street Fighter, jota pelata.


 

[Training-mode puuttuu kokonaan.]

Uuf, ei oikeen kiinnosta, vain Arcademode, Options ja Multiplayer :s Eikä niitä kivoja loppucutscenejä, taikka bossejakaan. Hahmojakin on todella vähän, sekä Training-mode puuttuu kokonaan. KoF-sarjan fani oon ollu, mutta nyt ei oikeen innosta.

Lihavoitu oli niin yllättävä tieto, että piti oikein alkaa kaivaa intternettejä... Kyllä siinä practice on.

Kaikki muu onkin sitten aika lailla bare bones. Eniten minua häiritsee se, että valikkoseikkailu näppäinconfigien muuttamisineen on kuuleman mukaan taas jotain kauheaa. Kaikki eivät ehkä pane niin paljon painoarvoa "yhdelle button config"-valikolle mutta paljon miiteissä eri mättöjä pelaavana, se on oikeasti ongelma kun jokaisella on erilainen tikku (joka on parhaassa tapauksessa itse rakennettu ja napeista ei edes tiedä mitä ne ovat) ja pelaajaa vaihtaessa täytyy minuuttitolkulla arpoa nappeja. Kaiken muun hauskan lisäksi SNK (-P) on tehnyt toimivia nappivalikoita jo 15 vuotta sitten (tai jotain...) Ai niin, nettikoodi on paskaa.

Mitäpä tästä, aika lailla ristiriitaiset vaikutelmat tuli pikaisella boardisurffailulla. Kenttiä on peräti viisi, liikelistat ovat yksinkertaistettuja, critical counterissa paras ratkaisu on rynkyttää jotain yhtä tehokasta liikettä tilanteenmukaisen custom combon sijaan (koska se tilannekohtaisuus puuttuu, se johtaa aina samaan ennaltamäärättyyn "tilaan") ja animaatioissa on edelleen tätä SNK-maisuutta (tietyt superit johtavat esimerkiksi siihen, että ilmaosumalla vastus teleporttaa maahan ottamaan sitä iskua ennaltamäärätyn animaation mukaan). Peli kyllä kiinnostaa jonkin verran mutta ehkäpä odotan alelaarikomennusta.

PS. Itse en ole peliä vielä päässyt testaamaan kun vakiomestani petti ja tarjosi lähinnä "ai mikä peli?" -kommenttia kyselyihini... Puhutaan kuitenkin kaupasta, josta hain männäviikolla Horin RAP3:n heräteostoksena ja joka julkaisi Order of Ecclesian ennen muuta PAL-aluetta, go figure. Tämän päivän nettisurffailun perusteella minulla taisi käydä kuitenkin tuuri. Kunhan nyt tulis vielä KoF 2002 UM ja Fatal Fury Battle Archives 2 (=Real Bout 2!), ne ostan kyselemättä heti. Ja miksipä eivät tulisi kun melkein kaikki muu SNK:n arkistoista on jo PALleinakin julkaistu.

Championshipissa ei pysty muuttamaan matsiasetuksia... tai pystyy mutta ainoa mitä sen alta löytyy on "language priority". Rankedissa tuo on kyllä typerää ja se pitäsi poistaa ja lisätä Championshipin blind pick niin alkais olee jo kohtuullinen viritys. Ja kun kerran tuli mieleen niin valitetaan nyt vielä siitä hehkutetusta replay-ominaisuudesta. Mitään näin typerää ei ole aikoihin nähty. Se on kummallista miten ihan yksinkertaisia asioita pitää tieten tahtoen kusta ihan olan takaa. Ja se näppäinasetusten muuttaminen... heti kun HD Remixissa oli jenkit suunnittelemassa käyttöliittymää niin homma toimi mutta nyt on palattu taas vanhaan retardisysteemiin. Ei elämä.

Tämä kaikki johtaa juurensa siitä, että Capcom on japanilainen pelifirma ja sikäläisen pelikulttuurin juuret ovat tiukasti konsoleissa -> PC puolelta tuttua verkkopeliosaamista ei ole -> tuloksena kaikennäköistä purkalla kasattua ja aivopiertyä kakkendaalia. Miettikää nyt vaikka Nintendoa friend codeineen...

PS. on se silti ihan hyvä peli...

Joo se oman lobbyn luominen on ihan hyvä vaihtoehto. Varsinkin kun sitten viimein löytää sopivan yhteyden ja pääsee lobbyyn niin vastus kattoo "iik, tolla on title ja ikoni se on liian hyvä" -> kick ja jos ne ottaa pois niin sitten "toi on liian paska tai sit se kusettaa ja on liian hyvä" -> kick. Vieläkin hauskempia on nää jotka vaan raapii kassejaan ja mitään ei tapahdu... miks ihmiset luo pelejä jos ne ei oo pelaamassa? Onhan se varmaan omalla tavallaan hauskaa ku voittaa kaikki yhdellä kickillä...

Quick matcheissa on se huono puoli, että voi päästä näitten "30 sekuntia, yksi erä" -sankareiden peliin ja se ei oikeen nappaa. Näkeehän ne asetukset siinä lobbyssa mutta aina ei tule mieleen katsoa (puhun teoreettisesti, itse en tästä syystä ole quick matchia pelannut koskaan). Sen takia haen aina custom matchia.

Nyt on tullut taas viikon sisään pelattua kohtuullisesti SF4:sta. Taukoa olikin melkein kuukauden päivät kun jostain syystä iski PC-retroilu päälle. Yllättävän mukavalta se taas tuntui lähinnä kahdesta syystä. Ensiksikin se, että kun taukoa kerran oli niin aloittelin rennosti player matcheissa ja pelailin milloin milläkin hahmolla saadakseni tuntumaa ja toiseksi: Zangief on tullut vastaan tasan kerran tässä viikon aikana ja se oli ihan heittopussi.

Aika paljon olen pelaillut Genilla ja Rufuksella ja niillä tuntuukin pärjäävän ihan jees (omaan tasoon nähden). Abelilla ei onnistu pienen tauon jälkeen mikään kun sen ultra-jugglessa on hieman tarkka se ajoitus, eikä j.MK crossuppejakaan pidä potkia liian aikaisin... sillä pitäis pelaa koko ajan, että vois pärjätä. Hankala hahmo. Parasta oli se, että itse aivopieruilin Ryulla toista Abelia vastaan ja heitin tulipallon kun sillä oli ultra... se oli niitä "miks *tussa mä tolleen tein" -hetkiä.

Mutjoo, pelaaminen on ihan kivaa mutta nettipelin toimivuus ei. Pari päivää sitten pelikokemus alkoi taas varsin vahvasti: eka online-matsi alkamassa ja "you have been signed out plah shit fuck..." Pleikkaversiota pelanneet tietänevät, että peli ei välttämättä tokene tuosta vaan se luulee olevansa ulkona verkosta vaikka pleikkari itse sanoo muuta. Hetken aikaa mietin taas, että käynnistänkö pelin uudelleen vai otanko kaljaa ja surffaan pornoa. Ja se "Unable to play" -laatikko... mä haluun sen pelihahmoksi, selkee god tier kun sille ei kukaan voi mitään.

Sunnuntaista tajunnanvirtaa, koittakaa kestää.

Abelilla ehtii muuten vetää Ultran horisontaalipalloon ja ehkä jopa CoD:n EXänä. Ainahan sen pallon voi jabilla counteroida. Monesti toimii myös EX-palloon.

Juu Abelin ultra on taattua tavaraa blokatun plankaballon jälkeen. CoD ei avoimella yletä, nurkassa voisi kokeilla. Varsinkin kun "air hit CoDin" perään saa tietyissä tilanteissa ultran. Tuo toimii vähän omituisesti ja efekti tuntuu riippuvan siitä, millä korkeudella CoD osuu ilmassa olevaan vastukseen, nimittäin toisinaan se resettaa ja toisinaan taas ei vaikka tekisi samaa comboa... (antiair c.HP, qcf+P, ultra on nimittäin mahdollinen jugglecombo) Blankan jabittaminen pallosta on ihan hyvä idea. Valitettavasti oma jääräpäisyyteni aiheuttaa sen, että yleensä yritän pysäyttää sen MP:llä, joka vaatii vähän ennakointia kun se on sen verran hitaampi. Mutta kyllä sen joo pysäyttää melkein millä tahansa normaalilla, onnistuisipa vaan joka kerta.

Pistetään nyt yksi bonusinfo, jos joku ei tiedä. Kyseessä Kenin ultra. Se on toimii vähän hupsusti ja srk:n perään sitä ei normaalisti saa kokonaan sisään (alkuosa jää pois) paitsi kahdella tavalla:

1) srk osuu counterhittiniä jonka jälkeen EX focus cancel -> ultra combottuu hienosti.

2) TAUNT CANCEL!... ...? Eli siis: Focus attack (crumble) ->  dash cancel -> taunt -> HP.srk -> EX focus dash -> ultra
Tässä siis tehdään focus crumbleen tauntti (ei aiheuta mitään) ja nakutetaan sen aikana df,df+HP jolloin HP.srk canceloi tauntin ja jostain mystisestä syystä launchaa vastuksen heti ekalla hitillä (normaalisti se on se kolmas, counter hittiä ei tule). Sitten vaan Ryu-tyyppisesti canceloidaan srk EX focuks dashilla ja vedetään ultra vastustajan alastuloon ja kas kummaa: tuloksena on kokonaan osuva ultra.

Eivätpä ole tauntit tässäkään pelissä turhia.

Huolimatta seuraavasta pläjäyksestä, SF4 on mielestäni hyvä peli. Jos ei ihmeitä tapahdu niin vuoden paras todennäköisesti (BlazBlue voi yllättää mutta AH2:n konversio mokattiin niin pahasti ettei sympatiaa heru)

Nyt kun peli on ollut ulkona sen verran kauan, että nettipelissäkin tulee toisinaan turpaan ihan 100-0 niin pelistä alkaa löytyä tiettyjä jurppimista aiheuttavia juttuja. Suurin osa ongelmista aiheutuu tietyistä matchupeista. Ykköshahmokseni valikoitui vähän yllättäen Abel heti ekasta päivästä alkaen. Hemmon liikelista vaikutti kiintoisalta ja command throw löytyy mikä on aina hyvä juttu. Näillä eväillä pärjättiinkin alkuun varsin kohtuullisesti mutta sitten... vastaan alkoi tulla muutakin kuin shoto-scrubuja ja ongelmat nostivat päätään. Varsinkin kaksi hahmoa aiheuttaa Abelille suuria ongelmia. Nimittäin Blanka ja "ei niin yllättävästi" Zangief. Blanka on turhan turvassa sen rollinsa kanssa ja Zangiefista nyt ei tarvitse edes paljoa puhua (matchup jossa kummankin pitää päästä iholle... kukahan sen voittaa...). Muitakin hankalia vastuksia on, diktaattori nyt päällimmäisenä mutta sitä voi sentään useimmiten rankaista. Blanka ja Gief olivat ne syyt, joiden takia aloin pelaamaan luottopakkina myös Ryulla.

Mutta se niistä meikäläisen omista ongelmista. Pelissä on toki lisääkin kakkendaalia. Vaikka arvostukseni David "vanha jääräpää ja jumissa omassa taikamaailmassa" Sirliniä kohtaan onkin viime aikoina laskenut niin kyllä hän toisinaan asiaakin puhuu: pelissä on liian isot kentät. Kun puhutaan pelistä, jossa SF2 tyylinen (projeektiili tai muu) zonettaminen on isossa osassa niin karkuun juokseminen venyttää peliä liikaa. Ei siinä mitään, kyllä karata saa ja saa pelata keep awayta mutta kun se "perse edellä kulmaan -> puolen vaihto -> munaravia toiseen päähän" -kilpajuoksu kestää niin *tanan pitkään. Tämä johtaa suorastaan koomisen näköisiin otteluihin, joissa kävellään ja/tai pompitaan peräkkäin kentän päästä päähän eikä kumpikaan saa varsinaisesti aikaan mitään. Eipä siinä, kyllä niitä kumipallo-Goukeja pari matsia jahtaa ja liiskaa nurkkaan Abelilla mutta pidemmän päälle alkaa kyrsiä.

Sitten ne hahmojen väliset ongelmat... Lyhyesti se tarkoittaa lähinnä Giefiä. En nyt tarkoita että kaikki muut maailmassa ovat väärässä ja väitä Giefiä pelin parhaaksi hahmoksi kun ei se sitä ole. Ärsyttävin se kyllä on. Paperille kirjoitettuna lause "sitä vastaan pitää pelata ihan eri tavalla" kuullostaa ihan hyvältä ja tavoiteltavalta ominaisuudelta. Mutta kun käytännössä se "eri tapa" tarkoittaa sitä, että pysytään noin kahden kilometrin päässä ja poketetaan nilkoille kun tulee tilaisuus ja heitellään projektiileja vaihtelevilla nopeuksilla toivoen, että vastus kusee lariat-väistön ajoituksen. Kyllä! Projektiileja! Jos hahmollasi ei ole sellaista niin tough shit, toivo sitten, että hahmosi on edes C.Viper (seismic hammer, super jump). Olen joskus sanonut, että Honda vs. Honda on pelin toiseksi tylsin matchup (toinen saa jotain läpi ja loppuerä tradetaan headbutteja)... tylsin on Zangief vastaan kuka tahansa. Pelillisesti Giefia vastaan pelaamisen pitäisi olla jopa ihan mielenkiintoista, tiukkaa tarkkailua, tarkkaa zonetusta ja salamannopeaa aukkopaikkojen tehokasta hyödyntämistä. Käytännössä se ei kuitenkaan sitä yleensä ole. Eikä se kyllä ole siellä toisessakaan päässä paljon helpompaa. Voisi oikeastaan sanoa, että se on uphill battle kummallekin. Työläs matsi on tiedossa molemmille aina kun Gief on kentällä. Tämähän on myös pohjimmiltaan oma ongelmani ja miten tämän koen. Joku Gief-pelaaja (tai sitä vastaan pelaavakin) saattaa jopa tykätä kun voiton eteen alkaa hiki valua jo oikeastikin. Ei siinä mitään mutta matsi kestää tuolla tavalla niin pitkään, että montaakaan semmoista ei jaksa ja sitten alkaa virheitä tulla ja kaikki sujuu entistä huonommin...

TIME OUT!

...mitä enemmän pohdin asiaa tässä kirjoittamisen ohessa, sitä enemmän alan kallistua siihen suuntaan, ettei tuo välttämättä olekaan niin huono asia. Tavattoman työlästä vaan ja se ei oikein minuun iske. Jos nyt ajatuksilla leikitään niin se moneen kertaan mainittu 3S:n parry tekisi tuosta matsista minun mielestäni paremman. Sen turvin Giefiä kohti voisi sentään hypätä ja luoda sillä painetta ja damagea. Ehkä se riittää Giefistä. Lopputulos on kuitenkin se, että jos vastaan tulee Gief niin olen toivottavasti valinnut Ryun Abelin sijaan. Blanka oli se toinen ärsyke. Se kun voi rollia toisesta päästä kenttää (ts. sieltä kahden kilometrin päästä) ja osa hahmoista ei voi edes blokin jälkeen rankaista sitä ainakaan millään fiksulla. Joo sen voi pysäyttää mutta se on yllättävän helppo mokata. Vertical roll -cross upeista en ala tässä valittamaan koska olen aika varma, että niiden syömisestä olen ihan itse vastuussa ja sitä voi rankaista vaikka millä.

SF4 on varsin hyvä peli mutta uskoisin että ärsytykseni johtuu monien muiden tavoin siitä 3S-kokemuksesta. Ultra-systeemi on niin ikään vähän hupsu. Saat tehokkaimman liikkeesi pääasiassa olemalla paska. Lopputulema: ihan hyvä peli ongelmistaan (joista osa on kieltämättä omia mielipiteitäni/asennetta/"mitä peliltä haluan" -erimielisyyttä) huolimatta. Ei se kuitenkaan 3S:n tai VF5:n kastissa ole omalla listallani. Mutta kyllä sen taakse aika moni kevyempi yrittäjä jää.

Tikkutyyppinen tosiohjain (RAPS-vitsi) on ollut meikäläisen ainoa valinta jo vuosikaudet. Tällä hetkellä kädet hikoilevat eniten VSHG:n ympärillä. Tilasin tikun Play-Asiasta samoihin aikoihin kun PS3:sta olin hankkimassa (kaksi vuotta sitten...?). Värkissähän on Sanwan napit ja tikku ja minkäänlaista kulumista en ole koko aikana havainnut. Koska kyseessä on PS3-tikku standardilla USB-liittimellä niin tällähän taittuu emulaattorimätöt PC:lläkin varsin mallikkaasti. VSHG:lla mennään aina kun mahdollista, eli silloin kun valittu peli on pelattavissa PC:llä tai PS3:lla.

Toisinaan pitää vielä käynnistää PS2:n muita pelejä varten (ei toimi PS3:lla tai "en varsinaisesti omista" peliä... Garou, AH, GG jne.) ja silloin täytyy tyytyä Horin vanhaan SC2-tikkuun, joka on kyllä aikanaan ollut ihan kelpo tikku mutta ajan hammas on vähän syönyt tikusta tarkkuutta ja napitkin hieman kuluneet. Siihen ei myöskään ihan noin vain vaihdeta osia (vrt. VSHG ja RAPSit, joissa napit ovat pikaliittimillä kiinni) mutta kyllä tuolla vielä pelaa. Uusi ja parempi PS2-tikku, lähinnä RAPS, on kyllä hankinnan alla kunhan perskohtainen taantuma vähän hellittää. Ovat vaan vähän kiven alla jo nykyään.

Näiden lisäksi valikoimasta löytyy vielä Horin EX2:n XO:lle vaikka konsolia en omistakaan. Kyllä sillä käyttöä on ollut mutta pelivälineenä se menee ikävä kyllä luokkaan "ihan hyvä niin kauan kuin se kestää". Mikä ei välttämättä ole kauhean kauan (Combolampaalla hajonnut kaksi, joista toinen oli paskana suoraan paketista). Tyypillistä Horin halpakamaa. Jos joutuu kuukauden välein ostamaan uuden niin se halpa ei enää olekaan niin halpaa.

Semmoista. Jos suosituksia haluaa niin Horilta kannattaa jättää muut kuin RAPSit väliin (jopa ne "ei-Sanwat" ovat ihan hyviä jos semmoisen löytää ja osathan voi itse vaihtaa). VSHG oli aikanaan ohittamaton tarjous, Sanwa joka oli edullisempi kuin PS3-RAPS mutta onnea vaan sen etsimiseen. MadCatzin TE lienee ihan hyvä mutta normiversio kuuluu olevan taas sitä ihteään. En sen tarkemmin sano kun en ole testannut.

Suomen "mättöpeliforumillakin" (Arctic Chargen pellet) ei ole juuri mitään keskustelua pelistä

Täytyy myöntää, että oikeassa olet. ACE on tavallaan voimissaan (saitin uudistaminen ollut työn alla jo aika kauan mutta voin kertoa, että se etenee kyllä) mutta suurin osa asiapitoisesta keskustelusta käydään pitkälti IRCissä ja boardi on kieltämättä degeneroitunut lähinnä miittien mainostamiseen. Sen vielä sanon, että ACEn porukoista aika moni on PS3-miehiä (pahimillaan vielä niitä Tekken-hörhöjä, jotka ei muihin peleihin koske, itsehän pelaan taas kaikkea muuta paitsi Namcon tekeleitä...). Manjimaru nyt on sen verran porvari, että pelaa SF4:sta molemmilla versioilla...

Pitääkin ehkä alkaa värkkäämään niitä hahmokohtaisia 3lit3-pr0-t4ctic5 -ketjuja nyt kun alkaa tietoa olla sen verran, että saa edes jotain suht hyödyllistä kerrottua.

Selvää vappua! - Klara vappen!

Balrog vs Zangief lariat on kyllä aika paljon ajoituksesta kiinni. Kokeilin tänään PPP ja KKK lariateihin erillaisia iskuja ja tuntuu, ajoittamalla siihen osuu. Muuten tuli aina turpaan tai sitten molemmat ottia iskua. Toi Zangief on kyllä muutenkin aika läppä-äijä. Esim. tänään vääntelin alanurkkaan kun yritin rämppäämällä tehdä sitä käsismashia, mutta tulikin sitten Super Combo attack. Eli alanurkkaan rämppäämällä se rekisteröi kaksi 360 pyöräytystä...

Tuon ajoituksen suhteen väittäisin, että tällöin isku osuu lariatin recoveryyn, jolloin sen nyt tietty "pieksää" vaikka jabilla... Ihan takuuseen en mene ja on se mahdollista, että jos osuu sinne lariatin iskujen väliin niin voittaa. Aikamoista arpapeliä kyllä, ellei joku haukansilmä näe lariatista milloin siihen voi iskeä ja sitten vielä ajoittaa oman iskun sinne pyörähdysten väliin. Noista inputeista muuten; esimerkiksi dragon punch -motionin voi tehdä df,df... että kyllä siinä shortcutteja on. Välillä tuntuu, että nuo erilaiset "pyöräytyssuperit" (lasken tähän mukaan Guilen ja Clawin) lähtevät kunhan vääntää tarpeellisen MÄÄRÄN suuntia ja lopettaa nyt about oikeaan suuntaan... tiedä sitten, ehkä me ollaan vaan paskoja eikä itsekään tiedetä mitä inputataan

Gieffin lariatit ovat olleet täälläkin vähän tutkailun alla. Mainitaan nyt heti, että en ole mikään Gief-spesialisti, enkä ole edes täysin perillä siitä, onko KKK- ja PPP-lariateilla esimerkiksi eri prioriteetit. Muilta osinhan ne ovat toki selkeästi erilaisia. KKK-lariat tulee nopeammin (ainakin tuntuisi siltä), kestää vähemmän aikaa, osuu alemmas ja omaa alaruumis-kuolemattomuuksia, kuten ennenkin.

Sitten se prioriteetti ja mitä voitetaan ja mitä ei... (lähinnä PPP-versiota testaillut). Lariat on kova liike, yksi kovimmista ehkäpä, ja Gieffin yleistyökalu. Se muun muassa voittaa useat Ultrat ihan suoraan (Abel, Chun, Fei Long tulee äkkiseltään mieleen ja tietty Ryu ja Dhalsim kun niiden Ultrat on projektiileja). Itsestäänselvyytenä alas osuvat Ultrat (Cammy, Sakura ja Guile, koska sen Ultra lähtee kyykystä ja osuu ennen kuin Guile on Gieffin nyrkissä) toki pieksävät PPP-lariatin ja vaatisi aika intesiivistä testailua mitä KKK-versio pysäyttää (ja sen ajoittaminen ei ole ihan helppoa, jos haluaa saada iskut osumaan toisiinsa). Pyörivänä nyrkkisääntönä PPP-lariatin voittaa alaliikkeillä mutta KKK-lariatin kanssa olisin vähän varoivaisempi, koska siihen ei ne alaliikkeet edes osu enää startupin jälkeen. Mainittakoon kuitenkin, että KKK-lariatin alaiskun kanssa Cammyn Spiral Arrow tradettaa ja Cannon Spike pieksee molemmat lariatit suoraan...

Tämä vaan tälleen "just for giggles" -testailuna. Kyllä se aika näinkin kuluu...

Itsehän vastasin kerran tuleen tulella: lähdin itse hyppimään taaksepäin kohti omaa kulmaa ja jäin sinne sticki yläsuuntaan jumitettuna pomppimaan paikalleni. Vastus meni "hieman" hämilleen ja päätti lähteä etenemään viimeinkin, jolloin vastasin kohteliaaseen eleeseen rynnimällä kohti ja tuhoamalla hänet. Mainittakoon vielä, että minulla ei ollut projektiilihahmoa, joten kulmassa hyppiminen ei edistänyt matsivoittoani millään tavoin. En tosin muista olinko "johdossa" vai en kun olin syönyt jonkin verran näitä n00bi-typeryyksiä (äh, ei se aina wake up srk:ta tee, meatya vaan... AUTS!).

Ja toisinaan netti-shoto-sankareita vastaan riittää yksi liike (jota voi vaihtelun vuoksi vaihdella matsien välillä!), jota pistää blokatun/whiffatun srk:n alastuloon. Parina kertana en myöskään oikein enää jaksanut nenän kaivamiselta kiinnostua, joten yhden liikkeen voittoja on otettu esimerkiksi Abelin HK:lla ja perusheitolla.

On siellä se peli alla, suurimmat viat löytyvät pelaajista. Ja pari kertaa tullut vastaan ihan kohtuullisia pelaajia jo. Kyl se tästä lähtee.

Miksi CE? Varsin kuonainen paketti.

Siksi koska mulla on rahaa enemmän ku monilla muilla ja vituttaa, jos ne setelit jää pyörimään lompakkoon.

Itsehän "pelasin varman päälle/otin riskin" riippuen näkökulmasta... julkaisupäivänä paikalliseen alan liikkeeseen ja tiskiltä uunituore SF4 Collector's Edition. Ilman mitään varauksia. Nyt on vähän testattu ja kyllähän se maistuu. Syvällisempi analyysi vuoden - parin sisällä kun pelistä on jo jotain tutkittukin.

Kuvaus meni täysin nappiin! Silmälasit vaan unohtui mutta parta ja hevipiiska löytyy kyllä myös.

ICOa en ole itse pelannut mutta nuo muut löytyvät täältäkin hyllystä ja aika lailla samoilla linjoilla mennään. GT4 ja DMC3 ovat kiistämättömiä merkkiteoksia PS2:n valikoimassa, joille ei omissa genreissään juuri löydy varteenotettavia kilpailijoita alustasta riippumatta. Colossusta en suoraan menisi täydeksi sonnaksi sanomaan mutta itsekin kyrsiinnyin siihen, että tehdään avoin ja hieno maailma, jossa ei sitten ole mitään tekemistä tahi löydettävää. Monissa arvosteluissa peliä myös kutsuttiin "haasteelliseksi"... Noh, se haaste on jossain aika hyvin piilossa kun parin kolossin jälkeen idea on harvinaisen selvä eikä mitään hirmuisen yllättävää ole tullut vastaan sen jälkeen (tosin, peli on kesken kun ei sitä tosiaan jaksanut kuin yhden illan hakata, jossain puolessa välissä mennään). Yhden idean peli, jossa se idea on jättää pelistä pelattava pois... On se silti näyttävä ja kyllä siitä "fiilistä" irtoaa, se fiilis ei vaan mitenkään liity pelaamiseen tai siitä nauttimiseen.

Joopa, ihan paikallisesta pelikaupasta, Järvenpään Megaswapista, minäkin omani ostin... tosin kyllä tämän vuoden puolella. Eikä kyseessä ole mikään harmaatuonti vaan pelin "tunnistenumero" (mikälie, muotoa: xxx-xxxx-EUR) kielii ihan euroversiosta, kuten myös mahdollisuus vaihtaa pelin kieli näihin viiteen suureen. Onhan siinä muitakin pikkuviitteitä, kuten Konami Europen nettiosoite mutta ehkäpä tämä riittää jo todistelusta. Mistään kauhean suuresta julkaisuerästä ei liene kuitenkaan vielä kyse kun ei tuota tavan markettien hyllyillä ole tullut vastaan... (siellä Megaswapissa on kyllä vielä ainakin yksi kopio. Vinkki!!1!one!!)

[1. Devil May Cry 4]

Mikäli vielä ehtii niin pistän oman panokseni.

1. Devil May Cry 4 (PS3)

Olisi itsepetosta olla nostamatta tätä ykköseksi. Eniten pelitunteja kellossa viime vuoden julkaisuista, jos laskuista jätetään pois kaksinpelattavat mättöpelit (ja ne mitä olen pelannut ovat jo pääasiassa vanhempia). Alkuvuosi meni pelin julkaisua odottaessa ja kun se vihdoin tuli niin olihan se ihan kerpeleen siisti. Kaikki eivät pidä pelin tyylistä, kenttädesignista, ("epäreiluista") vihollisista tai musiikeista. Minuun iskee kaikki ja vaikka osa asioista on kieltämättä himpun huonommin kuin DMC3:ssa, kuten orbien jahtaaminen ja hieman tuuriin perustuva vaikeus paikka paikoin, niin eihän tälle juurikaan kilpailijoita ole. Kaikennäköistä cancel-kikkailua ja ylitehokkaita megamällejä ja luovia käyttötarkoituksia niille löytyi sitten kuitenkin, vaikka aluksi oltiin skeptisiä.

2. SSF2T - HD Remix (PS3)

Tulihan se sitten viimein (tai ei, paitsi boxille). En ollut loppujen lopuksi niin kauhean kiinnostunut tästä mutta kyllä se osoittautui yllättävän mukavaksi. Peliä on viilattu sieltä täältä, hahmot paremmin tasapainossa, inputit helpompia (ei enää random speciaali-ikkunoita!), Honda on top tier (lol), grafiikat on päivitetty ja päälle läiskäisty nettipeli. Ainoa isompi valittamisen aihe on se, että kun PS3-versio ei vielä ole Eurolandiaan rantautunut niin online-vastustajat ovat pääasiassa lätäkön toiselta puolelta ja pelin käyttämä "ennustan ja korjaan asioita" -tekniikka aiheuttaa välillä melkoisia raivonpurkauksia. Mutta se ei varsinaisesti ole pelin vika. Minusta se, että tämä versio voittaa puolelleen pelaajia, jotka eivät ole aikaisemmin Super Turbosta kiinnostuneet, on saavutus jo sinänsä.

3. Castlevania - Order of Ecclesia (DS)

Yks närhen nikkeli mulle tuliko tämä nyt täällä Euroopassa viikko sitten vai jo viime vuoden puolella, tähän se tulee silti. Peli on pahasti vielä alkutekijöissään mutta kyllä tämän tähän uskaltaa jo laittaa. Samaa shaibaa se on kuin aikaisemmatkin, eli vähintään ihan jees. Castlevaniat ovat ainoita käsikonsolipelejä, jotka jaksan järjestään pelata läpi, mm. konsolin mukana tullut NSMB on pölyttynyt jo aikansa. Kenttiin jaettu rakenne poikkeaa vähän viime vuosien (vuosikymmenten?) trendistä mutta johan se Portrait of Ruinissa oli suunnilleen sama, mitä nyt Ecclesiasta puuttuu keskuslinna (ainakin mulla puuttuu vielä tässä vaiheessa peliä). Ase-/kyky-/taikasysteemi on taas uusi mutta lopputulos vaatettamisen ja aseistamisen jälkeen on sama kuin aina ennenkin (eli miekoilla lyödään pahiksia), kunhan kikkailaan. Ei se minua haittaa mutta sanoinpa vain. Ai joo, taiteesta ja päähenkilöstä myös plussaa vaikka en kiistäkään ettenkö olisi ihan vilpittömästi hymähdellyt PoR:in anime-ilmeilylle ja pitänyt siitäkin. Vaihtelu kuitenkin virkistää ja Shanoa on hot.

4. Bionic Commando Rearmed (PS3)
Peli on jäänyt yhteen läpäisykertaan eikä niitä haastehuoneitakaan ole juuri hakattu mutta kyllä tämä silti paikkansa ansaitsee. Pohjimmiltaan "vain" uudelleenlämmittely mutta lämmittämisen lisäksi annoksesta on poistettu läskit ja jänteet, tehty uusi maittava kastike ja väännetty vielä herkullinen jälkiruoka siihen päälle niin kyllähän se maistuu. Eli siis suomeksi: turha inventaariokikkailu on jätetty pois, aseita on muutettu ja lisätty, uusia kenttiä, mielenkiintoisemmat pomot, moninpeli ja secretit vielä kuorrutuksena. Lähtökohdatkin olivat jo hyvät kun originaali Bionic Commando tuntuu olevan aika lailla yleisen konsensuksen mukaan NES-aikojen parhaimmistoa muutenkin.

5. Arcana Heart Full! (PS2)

Tämä nyt vähän niinkuin bonuksena. Peli ei varmasti tule ikinä koskaan Eurooppaan mutta se ei muuta sitä, että kyseessä on minulle tämän hetken mielenkiintoisin uusi 2d-mättöpeli. Systeemi lainaa rankasti Guilty Gearista mutta tuntuu himpun helpommalta. Ei pidä säikähtää, jo hahmojen peruscombot/-loopit vaativat useita homing canceleita (vrt. GG:n roman cancelit), jatkuvaa instant air dashailua ja specialista superiin -lopetuksia. Peli jäänee nyt vähän paitsioon kun huomattavasti monipuolisempi ja viilattu AH2 (PS2-konversio) on jo ihan kulman takana. Tätä on kyllä toistaiseksi tullut hakattua ihan innolla vaikka se toinen jätkä Suomesta, joka tätä pelaa yleensä omistaakin mut... Jos ei nyt ihan 100-0 niin 25-0 ainakin...

Johdatus lukijalle: Ensimmäistä paikkaa lukuunottamatta järjestys on minulle itsellenikin aika fiilispohjaista ja eritoten AH olisi ylempänä mutta en uskaltanut laittaa sitä sinne kun peliä ei ole täällä julkaistu eikä siitä ole kukaan kuitenkaan edes kuullut. Ja mikäli sitä ei hyväksytä lainkaan niin sitten viides sija menee Wiin Okamille, jota en ole pelannut mutta samaa loistavuutta se on kuin PS2-versio (jonka olen siis pelannut ja omistan). Loppuvuoden taloudellinen tilanteeni aiheutti sen, että paljon jäi potentiaalisia ehdokkaita hankkimatta/kokeilematta ja pistänkin paljon odotuksia esimerkiksi Valkyria Chroniclesiin, kunhan sen käsiini saan. Mukaanhan se ei sitten enää ehdi mutta minkäs teet.  Nyt kävi näin...