Olihan TP:ssä ihan karmeaa rytmitystä alkupuolella, mutta kunnon 3D-zelda siitäkin sitten kuoreutui oliko nyt kolmen ekan luolan jälkeisen käännekohdan jälkeen.

Eikai mitään N64-klassikoitten veroista kannata uudelta Zeldalta odottaa, mutta toivotaan että on edes TP:n veroinen peli, eikä uusi Skyward Sword.

Pitääpä itsekin käydä laittamassa peukku alaspäin tuolle

Nyt keitti kyllä lopullisesti yli Nintendon suhteen kun näki noi Metroidit. Tätä ei enää anneta anteeksi, Nipa boikottiin ja samaan kategoriaan Konamin kanssa.

En ole varmaan ikinä ollut epähypettyneempi ennen Nipan E3-näytöstä. Toivottavasti Nintendo antaa syytä toisenlaisiin ajatuksiin.

Tuskinpa antaa.Retro puuhaa Diddy Kong-peliä ja uusi  Metroid on taas jokuTeam Ninjan kyhäelmä.

MGS3 on todellakin mestariteos sekä juonellisesti että pelillisesti. Tekisi mieli taas kerran pelata se lävitse. Kolmen ekan MGS:n uudelleenpeluuarvo on edelleen jotain ihan käsittämätöntä.

Onhan se toki niin, että MGS3 oli viimeinen Metal Gear jonka juonessa säilyi se punainen lanka. Sen jälkeen ei ole näitten pelien juonipuolessa ollut enää mitään järkeä missään.

Ai nykygenin peli joka pyörii 60fps? Mitäs helvettiä todellakin. 

On kyllä ihan harvinaisen turhan oloinen peli kaikin puolin.

Tuo Returnsiin Nintendon käskystä väkisin tungettu waggleroll on edelleen raivostuttavin juttu missään pelissä koskaan
 
Pelasin tuossa Metroid Prime 3: Corruptionia Wiillä. Tämä peli todistaa, että wagglekontrollit eivät ole täysin tuhoon tuomittu ajatus vaan nekin on mahdollista tehdä oikein. Retro does what Nintendon't.

No ostoon menee kyllä itsellänikin jokatapauksessa. Vähän samanlaiset fiilikset kuin silloin joskus kun Squaresoftilta saatiin joka vuosi uutta herkkua. Kyllä nuo monet Das2-ongelmatkin oli lähinnä B-teamin aloittelijan virheitä, joitten en usko toistuvan. DLC:etkin olivat jo iso parannus paskabosseja lukuunottamatta.
 
 Peli jossa yhdistyisi  sekä Soulseista että Bloodbornesta ne parhaat puolet=aiempaakin täydellisyyttä täydellisempää.

No ei varmana ole Miyazakin peli, kun Bloodborne vasta äsken saatiin valmiiksi ja DLC:täkin pitäisi työstää. Plus hänellä on lisäksi Fromsoftin toimitusjohtajan askareet. Lyön vaikka vetoa että tämä on tiimi-B:n uusi peli, ja Miyazaki korkeintaan tällä kertaa valvoo hieman tarkemmin lopputulosta.

Viihdyttävää tykittelyä sekä zoukalta että TKlta

Ostaisin varmaan Wii U:n samantien jos laskisivat hintaa mikä onnistuisi hyvin jos pudottaisivat tuon Gamepadin pois ja tilalle Pro Controller tulemaan konsolin mukana. Ei pitäisi olla mahdoton ajatus, joihinkin peleihin jouduttaisiin vaan patchimaan Pro Controller-tuki.

Tuo kiinnostaisi itseänikin. Aiemmissa peleissä ainakin kaikki paitsi avaimet ja emberit säilyi.

Siis ne DLC:eet on ihan törkeän halpamaisia, mutta tykkäsin niistä silti helvetisti. Varsinkin Brume Towerista ja siitä jäämaasta. Parhaimmillaan noissa oli jopa zeldamaisuutta mitä haluan jatkossa lisää.

100h kohta takana ja kyllä tämä on edelleen sitä TOP10-kamaa, ehdottomasti. Puhdasta pelaamisen iloa.

Ei mitään lisättävää, Fromsoftin ja Miyazakin luomisvoima on huipussaan tässä pelissä. Aseista on pakko sanoa että vaikka niitä on vähemmän niin ainakin lähes joka aseessa on munaa enemmän kuin aiempien pelien aseissa yhteensä.

Mutta se vaan että alkaa mennä jo naurettavaksi kun From software tekee taas melko selvän GOTG-pelin jo toista kertaa peräkkäin. Ei sillä etteikö Fromsoftin pelit olisi mestariteoksia, mutta kilpailua saisi olla enemmän. Muutkin kuin Fromsoft, Retro Studios ja muutama muu saisi yrittää vähän enemmän tehdä kunnon pelejä pelaajille, Lähes kaikkien muitten pelit on joko roskaa tai sitten sellaista korkeintaan OK-tasolle nousevaa mitä ei kukaan edes muista pari viikkoa julkaisun jälkeen.

Toista se oli silloin neljännen, viidennen ja kuudennen konsolisukupolvien aikaan. Noista jokaisesta pystyy helposti löytämään kymmeniä GOTG-ehdokkaita.

FFXV on kyllä tälläinen. Vähän turhan...no, emoa.

Hankala sanoa kumpi ärsyttää enemmän, japanilaisten emotyyli vai länsimaiset harmaat baldmarine-pelit. Kaikki pelit joissa on jompikumpi noista tyylisuunnista pitäisi heittää roviolle.

Juuri tuosta syystä se uusi Final Fantasy saa luvan jäädä väliin. Hahmot ovat niin raivostuttavan näköisiä, etten pystyisi nauttimaan pelistä, vaikka se muuten olisikin kuinka hyvä tahansa.

Witcherin taistelu on kyllä parempi kuin mitä vaikka Elders Scrollssien, mutta se nyt ei vielä paljon ole. Olen kyllä sitä mieltä, että jokaiseen ropeen tulisi jatkossa kopioida joko Dragons Dogman tai Soulsien combat. Nuo pelit näytti, miten se kuuluu tehdä. Skyrimistäkin tulisi heti paljon nautittavampi peli, jos taistelu olisi muutakin kuin yhden napin loputonta hakkaamista.

Haiskahtaa kyllä peliltä jossa 90% sisällöstä on rotantappoquesteja ja väsynyttä fantasiaklisettä silmänkantamattomiin.

Jep, open world-pelit tulee nykyään skipattua ihan jokaikinen. Tykkään peleistä, joissa on kenttäsuunnittelu.

Tyyli muistuttaa enemmän Order of Ecclesiaa, joka oli sentään vähemmän animetyylinen kuin kaksi muuta DS-Castlevaniaa. Portrait of Ruinissa se tyyli oli pahimmillaan.

Sonic and SEGA-allstars racing: tämä onkin vielä parempi peli kuin se jatko-osa, josta jo aiemmin kirjoitin. Jos hyvää Kart-peliä etsii niin tällä ei voi mennä pieleen. Shenmuen Ryokin löytyy hahmojen joukosta

KD ja RKP opposititossa?

Harmi  vaan että toinen jeesuspuolue tuli sen entisen tilalle.

Paskaahan tuo hallitus näyttäisi olevan, mutta täyttä paskaa oli edellinenkin, joten ei jaksa edes välittää. Onneksi olkoon kuitenkin Peruslautalaisille.

Koko pelin framerate olisi viime genin  konsoleilla ollut silkkaa blighttownia, jos downgradea ei olisi tehty.

Kraidin tavoin pystyn itsekin ymmärtämään Das2:sen olevan huomattavasti nautittavampi peli niille, joille lore ei ole ollut koskaan tärkeä osa sarjan viehätystä. Pelin hidastempoisuus itselleni on toinen seikka josta en todellakaan diggaa, vaikka asiaa voikin auttaa änkemällä tonneittain sieluja adaptibilityyn.

 Itsestään katoava HUD oli kyllä yksi pelin monista pienistä hyvistä uudistuksista, en tajua miksei sitä voitu kopioida Bloodborneen.

Juu oli siin tuoki kohta. Kaikki Death Wishit on hyviä mutta kolmonen on iha oma tapauksensa kun kaikki on vedetty niin totaalisen överiksi. Pahiksetkin on iha parhautta ja sadistinen virnistys  Bronsonin naamalla kun se räiskinnän ohessa virittelee  niille nerokkaita ansoja.

Supersankarileffat on katsomatta paskaa.

Death Wish 3:n katsoin ja oli kyllä paras Death Wish-leffa. Niin ylilyötyä aseitten kanssa riehumista että Rambo ja Commandokin jää melkein toiseksi. Death Wish 4:n katsoin siihen perään ja se olikin sellaista huumevalistus-paskaa, ei yltänyt lähellekään kolmosen parhautta.

Toisaalta noissa muutamissa tämän pelin  halpamaisissakin bosseissa oli oikeastaan oma hauskuutensa, nytkun Bloodbornen kontrolleilla niitä vastassa ei tullut kuitenkaa niin epäreilu fiilis mitä minulla on Das2:den hitaalla hahmolla muutamissa DLC-pomoissa. Oli voittajan olo kun lopulta sai jollain lennosta keksityllä ihan sekopäisellä taktiikalla vaikka  sen  mulkun siellä Cainhurstissa tapettua    

Eipä minustakaan mitään halpamaisia bosseja ole sitten loppujanlopuksi kovin montaa. Enemmän se mielikuvituksettomuus häirinnyt niissä huonoissa.

Paljon sul oli vialeit käytös? Yks vaihtoehto olis ettiä lisää niitä Communion-runeja ja sitten vialspämmillä ja "turpiin vaan ja onnea"-taktiikalla mennä se läpi.