Kaikki joilla oli hauskaa yläasteella ovat kusipäitä.
[/quote]
Auts, toivottavasti olin sitten poikkeus. Näin jälikäteen ajateltuna kyllä se yläaste oli elämää. Sinne jäi paljon hyviä muistoja samoin kuin ala-asteelta. Tässä pari hienoa hetkeä
1: Olin muistaakseni 8 luokalla kun tämä tapahtui. Koulussamme on sillälailla että kaikista ovista ei saa kulkea. Mikä välillä pistää ärsyttämään sillä tietyistä ovista pääsee hetkessä luokan viereen kun taas niistä mistä piti kulkea kiersivät pahimmillaan monta sataa metriä. Ärysttävintä tässä oli kuitenkin se että opettajat saivat aina kulkea mistä ovesta tahansa. Varsinkin äidinkielen opettajamme oli ärsyttävän tarkka näissä ovi asioissa.
Noh eräällä tunnilla sitten äidinkielen opettajamme lähti hakemaan jotain papereita ja tietysti oikaisi "kielletystä ovesta". Tästä sitten vittuuntuneena luokamme päätti laittaa oven lukkoon (mikä oli myöskin kiellettyä). Tämän jälkeen jäimme odottamaan opettajan tuloa ja kyllä oli opettajan ilme näkemisen arvoinen kun ei päässyt ovesta sisään. Ensin hän alkoi koputtamaan ovea ja viittoi että tulisimme avaamaan sen jälkeen huusi oven läpi että avatkaa ovi ja lopulta alkoi sitten kunnolla hakkaamaan ovea. Viimeiseksi sitten potkaisi ovea ja lähti pois joutuen kiertämään pitkän matkaa.
No kun näimme että opettaja lähti niin menimme luokkaan pistimme valot pois ja olimme hiljaa. Odotimme hetken jos toisenkin ja ajattelimme että opettaja on lähetenyt kotiin (hieman omalaatuinen kun oli). No lopulta sitten ovi avautui ja opettaja palasi rehtorin kanssa luokkaan. Rehtorin puhuttelu kesti varmasti ainakin 20 minuttia ja koko ajan tuli täyttä tekstiä kuinka lapsellisesti olimme toimineet jne. No lopulta tilanne oli ohi ja selvisimme puhutelulla ja 10 minuutin "jälki-istunnolla". Ja täytyy kyllä sanoa että kyllä se sen arvoista oli!
Tuli niin pitkä kertomus etten jaksa enempää kirjoitellakkaan.