Avattiin tuommonen ilmainen reaaliaikainen keskustelukanava koekäyttöön f1-hepuille. Tarkoitus olisi siis kerätä kaikki liveseurannasta kiinnostuneet, aktiiviset f1-katsojat juttelemaan yhteen paikkaan.
Venäjän GP (Sotši) sunnuntaina 30.4. kello 15:00 alkaen, avattiin kokeeksi tuollainen F1-kisan liveseurantapulinapalsta Discordissa, kun nyt on kerran "meidän pojat" oikeasti huipputalleissa. Discord on reaaliaikainen keskustelualue, jonka mielivaltaisesti jaottelimme eri osioihin viikonlopun marssijärjestyksessä.
Saatavilla on työpöytäsovellus, selaimella toimiva verkkopalvelu, sekä myös ios- ja android-sovellukset. Kanavalle pääsee linkistä (selainversio ei edellytä rekisteröintiä) https://discord.gg/qbvgyCK
Discord-kanavan osioiden pintapuolinen esittely:
#harjoitukset Kanavalla käydään LIVE-keskustelua harjoitusten aikana. Ketju pysyy tyhjentämättömänä kilpailun loppuun saakka.
#aika-ajot Kanavalla käydään live-keskustelua aika-ajojen aikana. Ketju pysyy tyhjentämättömänä kilpailun loppuun saakka.
#kilpailun-live-seuranta Kanavalla seurataan Sunnuntain kilpailua LIVE-keskusteluna, mukana myös muutamat F1-aiheiset feedit. Palkintopalliseremonian jälkeen ketju tyhjennetään ja käyttäjät ohjataan jälkikeskusteluun.
#sosiaalinen-media Kanava on käytettävissä 24/7, seinälle saa myös kommentoida feedejä ja jakaa halutessaan F1-aiheista sisältöä. Tämän helpommaksi ei enää F1-uutisten ja huhujen seuraaminen mene (kaikki yhdessä kanavassa).
#yleinen-keskustelu Kanava on käytettävissä 24/7, kanavalla keskustelua formuloiden maailmasta laidasta laitaan.
TERVETULOA TESTAAMAAN JA ANTAMAAN PALAUTETTA SUORAAN DISCORDISSA. Palvelun testaamisen jälkeen rakentavaa palautetta puolesta tai vastaan voi jättää Discord-kanavalle.
Mieluummin tämä kuin joku geneerinen sotaleffa, pääosissa peter franzen ja sen kaverit.
zoukka vei jalat suustani.
Mutta silti tuo marskin näyttelijän valinta oli aika mielenkiintoinen. Ehkäpä halpaa, uskottavaa vaaleapintaista näyttelijää ei sitten vain sattunut olemaan... Kylläpä tuo varmasti tulee televisiosta katsottua, teatteriin asti en taida silti vaivautua, koska ei ole kovin autenttista meininkiä.
Lankomies kaupitteli vaihtokauppaa HTC Desire Z-puhelimesta Sony Xperia Arc LT-15i-puhelimeen. Olisiko vaihtokaupassa järkeä, kuitenkin ovat 'saman' aikakauden puhelimia.
Desiren navigointi on ainakin HTC:n osalta plussaa, samoin suuremman ram-muistin määrä. Sonyn puolesta puhuu toisaalta 4.0.4-versioon päivittämisen mahdollisuus, mutta onko Sonylla jotain muita ässiä hihassaan?
Hintaluokaltaankin taitavat olla likimain samantasoisia.
Mä omistan kanssa blurin ja voin sanoa, että on kyllä hyvä ostos jo pelkästään moninpeli vuoksi. Ja hintakaan ei varmaan päätä huimannut?
Vaatimattomat 14 euroa kustansi muoveissa ja tämä on juuri sellaista vääntöä, mitä tuolla blogin puolella peräänkuulutin. Tämän kanssa oli sinut jo heti ensimetreistä alkaen, ei liian raskasmielistä saavutusten perässä juoksua, vaan räyhää ajelua.
Ehkä näin jälkeenpäin jos ajattelee, niin tämä olisi pitänyt ostaa jo julkaisupäivänä.
Pystytkö jotenkin analysoimaan, mikä niissä nykypeleissä pännii verrattuna Super Mario Worldiin?
Lyhyt analyysi: Pelit eivät vain viihdytä kuten ennen, pelaamisesta on tullut suoritushurmosta kaikkien saavutustensa vuoksi. Rahastus, sekin on kovin ankeaa, sillä jos et maksa euromäärää X, et voi välttämättä pelailla tutun porukan kanssa lainkaan.
Ennen kaikki oli paremmin, laitettiin vain kasetti SNESiin ja otettiin ohjaimet käteen. Siinä sitä oli sosiaalista pelaamista kerrakseen. Nyt pitää viuhtoa virtuaalirintamalla, virtuaalikämpässä ja virtuaalisesti hakea serveriä, jossa kaveri on, mutta jonne et itse kuitenkaan pääse.
Pelissä saa ja pitää olla haastetta, mutta nykypeleissä minun mielestäni lähestytään haasteita väärästä kulmasta, esimerkiksi perseelleen asetelluilla kontrolleilla.
En ole suorittajapelaaja, mutta selvää ahdistumista syntyy lisää kaikenmaailman saavutuksilla. Pahimpia ovat tietysti tapaukset, joissa saavutuksilla avataan lähes koko pelin tarjoama arsenaali.
Ekspan kerääminen vaikkapa FF-sarjan peleissä on mukavaa, koska se tulee itsestään. Mutta auta armias, kun otat tusinaräiskinnän käteesi, niin pitää olla über-stöber-smürfor rankilla ja vähintään 7. lisäpyssypakettia hommattuna, ennenkuin pelaamisesta tulee miellyttävää..
Ei wanhat jäärät kaipaa sen kaltaista suorittamista, vaan ihan rehellistä ajantappoa, joka on mukavaa.
DS:n Mariot Itselläni on ollut vähän samaa ongelmaa ja ainoa joka on oikeastaan iskenut "nuoruuden innolla" viime vuosina on DS:n New Super Mario Bros.
Se on lohdullista, että tätä samaa ilmiötä näkee lähipiirinkin pelimiehissä ja -naisissa. Ehkä peleille asettaa tietämättään hirveät odotukset, vaikka ei pitäisi vaatia kauhalla, kun on lusikalla annettu. Vanhan silmää toki HD-grafiikat aina miellyttävät, mutta ei pelkkää graafista ilotulitustakaan jaksa loputtomiin.
DS kieltämättä kuulostaa houkuttelevalta, täytyypä tutkailla vaihtoehtoja. Ainakin wanhaa kunnon tasoloikkaa on tarjolla niin paljon, että houkutus sen kuin kasvaa..
FFVII tuli itse väännettyä läpi vastikään ja se oli nautinnollinen kokemus, ilman ohimoilla jyskyttäviä verisuonia. Ja ylipäätään, nämä PlayStation Classics-sarjan pelit ovat alkaneet maistua aivan eri tavalla kuin, vaikkapa vuosi pari takaperin..
Nimenomaan ennen, nyt pelaaminen ja siitä puhuminen vain nostaa ärsyyntymiseni tasoa. Syytä en siihen ole keksinyt, en edes pelaajaporukan oluthuuruisessa saunaillassa, jossa kaikki ovat lähestulkoon ex-pelaajia.
Mitä on pelaamiselle tapahtunut? Onko pelit vain yksinkertaisesti niin surkeita sarjatuontatohuttuja, etteivät ne enää saa wanhaa jäärää innostumaan?
Otetaampa esimerkki.. ostin aikoina muinaisina pelejä, joista luulin pitäväni. Final Fantasy XIII, Just Cause 2, Uncharted 3: Drake’s Deception..
Ja joka ikistä kiinnostikin pelailla sen pari tuntia. Se pisti miettimään, onko nämä pelit enää rahan arvoisia?
Kaivoin kaapin perukoilta Super Nintendon ja Super Mario Worldin ja tiedättekös, pelasin peliä hymyssä suin, eikä se ottanut kupoliin kertaakaan.
Kertooko tämä jotakin nykypelien tilasta? Vai kertooko se siitä, kuinka samankaltaista tavaraa PlayStationille on viimeaikoina julkaistu?
Suositelkaa nyt edes joku peli, jonka parissa viihtyy niin, ettei kupoliin satu ja jota jaksaisi ehkä vääntääkin enemmän kuin sen säälittävät pari tuntia. Vai onkohan konsolivalinta osoittautunut virheelliseksi, minkä konsolin äärellä ne onnellisimmat pelaajat istuskelevat?
Miksi edes tulevien konsolien ominaisuuksien hämmästely ei saa enää oloa kotoisaksi, onko aika ajanut minun ylitseni?
Onko joukossa iloisia HTC-luurien omistajia? Sillä vain kyselen, että on alkanut oma Zarana kettuilemaan oikein urakalla.
Jos tallennan esimerkiksi numeroa ja painan QWERTY-näppiksellä S-nappia, niin heittää sitten tekstiviestivalikkoon. Kummallisinta tässä on se, ettei ole mitään pikanappeja määriteltynä lainkaan.
Näytön QWERTY-näppiksellä kyllä voi S-kirjaimenkin kirjoitella ihan normaalisti, mutta nakertaahan tuo hieman.. Kun on kerran fyysinen näppäimistökin olemassa, niin sitä myös tahtoisin käyttää.
Liekö jälleen Android-ominaisuus, vai HTC:n oma pikkukiva-bugi.
Paremman puoliskon kiinalais-droidi sen sijaan ei ole oikkuillut vielä kertaakaan.. Tässä pistää miettimään, että pitäisiköhän siirtyä Sonyn luuriin takaisin vai ostaa kiinankopio.
Ihan lupaavaltahan tämä kuulostaa, kahden pettymyksen jälkeen saa vain odotella julkaisupäivästä yli, että uskaltautuu ostamaan.
Grafiikkaa tuskin voi tämän kaltaisessa multiplatformissa edes saada niin näyttäväksi, kuin XO ja PS3 voisivat tarjota. Toisaalta, jos ajotuntuma saadaan tuntumaan realistisemmalta, eikä noita omituisuusbugeja esiinny, niin eipä kai grafiikalla suurta merkitystä olekaan. Vaikka minähän olen aikamoinen graffahoro..
Annan sen anteeksi, koska pääsee kisaamaan jäämiestä vastaan.
Ok, en ensin ollut kovin vakuuttunut siitä, että tästä voisi tulla yhtään mitään.
Mutta..
On aika pyörtää ajatukset, ulkoasu on ainakin todella komeaa. SimRacingilla joku oli ottanut asiakseen vertailla tosielämää ja peliä, alla mallikappale..
Vakuuttavaa jälkeä, toivottavasti ajomalli on myös yhtä vakuuttava.
Joulukuu: Ratchet & Clank Future: Tools of Destruction PS3 Battlefield: Bad Company PS3 Rock Band PS3 Clive Barker's Jericho PS3 Metroid Prime 3: Corruption Wii
aika playstation-voittoista, mutta ei silti kovin montaa "must have"-peliä listassani ole.
vituttaa konsolisota. ei ole enää ainoatakaan sivustoa, jossa ei sodita konsolien paremmuudesta, saati peli-aiheista uutista jonne kukaan ei trollaa ja aiheuta kränää käyttäjien kesken. alkaa tuntumaan siltä että kaikki muut peli-aiheiset sivustot menettävät yhden lukijan/kirjoittajan, paitsi pelaajalauta, täällä ei sentään vittuilla heti, jos omistaa "väärän" suur-korporaation valmistavan vitun muovisen paskakasan. onhan se nyt ihme, kun ei voida käyttäytyä asiallisesti minkäänasteisessa pelaajia yhdistävässä yhteisössä. kai se on sitä vitun pienen virtuaalikikulin kasvattamista. ja totta, eihän nämä no-life itkut maailmaa kaada.
kiitos jos jaksoitte lukea avautumiseni, tämähän tuntui helpottavan huomattavasti.
Iltaa arvon neidot & herrat, kukako minä olen? Olen 23-vuotias pelaaja Kalajoen hiekoilta (ei, en ole se pirun jukuhylje kuitenkaan). Päivät kuluu oman firman pyörittämiseen (teen siis keikkahommia) ja muuhun yleiseen hyörinään.
Konsoleita on matkan varrella ollut useita, tällä hetkellä vain SNES, PS2 ja PS3, XOn myin tyhmyyksissäni pois, mutta eiköhän tuo Elite-malli tule ostettua, Wiitä on katseltu sillä silmällä pitkä tovi, mutta vielä ei ole käteen laatikko tarttunut. En miellä itseäni fanipojaksi, vaikka PlayStation-brändi onkin lähinnä sydäntä (paitsi sixaxis).
Pelaamiseni alkoi joskus esihistoriallisella ajalla vanhimman veljeni suosiollisella opastuksella. commodore 64 oli ensimmäinen oma "pelikoneeni", tosin isoveljen commodore VIC-kakskymppistä räpläiltiin myös. varsinainen ensimmäinen pelikonsoli oli kuitenkin nes, sitä pelattiina aina sega megadriven ja super nintendon julkaisuun saakka.
Eipä tässä muuta sanottavaa oikeastaan keksi, kysykää jos siltä tuntuu...
Näytä kirjoitukset
