Mua ei kiinnosta kuin Wii Fit 2. Mikään muu ei kiinnosta yhtään. Kaikki muut on mielenkiinnottomia. Mahdolliset yllätykset tai pelit ylipäätään? Ei kiinnosta.
Fantasy Footballissa viimeisellä kierroksella luotto Espanjaan kannatti. Tuloksena laudan haastesarjassa kolmas sija. Ihan jees kun muistelee kuinka hyvin kisat tuolla saralla alkoivat omalta osalta.
Ttu, tana... meidän keskikastin vääntö kääntyi sitten minun kuuden pisteen johdosta pisteen tappioon ja pronssitilan menetykseen. Ja Ballack muka suurten otteluiden mies, pah!
Alkaa saada The Last Ninjamaisia piirteitä tämä peli. Test of Valor 3 kirvoitti muutaman ruman sanan eetteriin viime yönä. Tulipalloja sulkevät sääsket meni vielä helposti, mutta ne ruskeat suden ja mulkeron risteytykset alkoivat räpsimään. Kahdesti kuolin sitten kun oli enää yksi mölkki jäljellä. Niiden kanssa tulee ahnehdittua liikaa, kun ei kärsivällisyys riitä hakemaan varmaa paikkaa. Ehkä ensi viikolla onnistaa...
Minä en ymmärrä ihmisten mieltymystä pitää niitä Full1080pDni24hzrulez-tarroja telkkareiden reunoilla. Ja tiedän, että tätä vastaan on yhtä turha kampanjoida kuin PlayStation = PSX -lyhenteen käyttökieltoa, mutta jostain niitä ongelmia on revittävä.
Meikämandoliinon fantasy-tiimi on nimensä veroinen ja homma kusee pahemman kerran. Alkulohko-osuus meni reisille, kun en perehtynyt kunnolla transfer- ja substitute-sääntöihin ja nyt Portugalin Ronaldo ja Deco petti luottamuksen Saksaa vastaan. Noh, vielä tässä on pelejä jäljellä. Yritetään nyt kuitenkin kolmoseksi.
Jos haluatte ääriesimerkin mihin yhden konsolin miehisyys voi pahimmillaan johtaa, niin suunnatkaa tänne - Katso! Kyseisen ketjun aloittaja on ehkä Suomen pahin Sony-runkkari. Hän on olevinaan puolueeton, mukamas omistaa kaikki konsolit ja yrittää salakavalasti vakuuttaa muita Sonyn ylivertaisuudesta. Parhaat palat alkaa sieltä ysisivun paikkeilta. Joskus tällaiselle käyttäytymiselle vielä keksitään joku hieno nimi (Fanitus Maximus?), nimittäin sairauden puolelle tämä jo menee.
Viimeistä actia vaille läpi. Onhan tämä ollut kokonaisuudessaan viihdyttävää matskua, kiitos "helpotetun" pelattavuuden, mutta mielestäni on ihan loogista, jos lähdetään tactical espionage -retkelle, niin ei sinne mennä side silmillä. Eli vapaasti ohjattava kamera ja octocamo on tehnyt hommasta paljon nautittavampaa.
Minä pidin Act 1:sen kenttäsuunnittelusta. Siellä kumminkin pääsi talojen sisälle, katolle ja löytyihän sieltä myös sivukujia, että ei ihan yhtä ja ainoaa ränniä pitkin tarvinnut mennä. Actit 2 ja varsinkin 3 oli sitten heikompia, mutta oli mahtava (upea)!
Juoni olisi saattanut innostaa paljonkin 15-kesäisenä, mutta meneehän tuo nykyäänkin paikoin ok-tason komediana. Kaikki pätkät on tullut silti katsottua, koska onhan se kiva kuitenkin tietää miksi sinne tehtävään mennään. Siksi olisi ollut hyvä, jos mission briefingit olisi oikeasti briefinkejä eikä mitään saakelin jaarittelua jostain munien paistosta.
Vihollisten tekoäly ja niiden loputon spawnaaminen kusee pahiten, mutta muuten on ollut hieno pelikokemus tällaiselle ei Hideo-palvojallekkin. Niin ja se Drebin, whattafak!
Tuli tossa äskön liityttyä tuohon liigaan. Joukkueesta tulikin sitten aika paska, kiitos tuon 2 pelaajaa per maa säännön mikä sitten lopuksi sekoitti koko joukkueen ihan kokonaan.
Joo, rasittava sääntö, mutta nyt on joukkue kasattuna ja liigassa mukana.
Hmm.. 9 chapteriin olen pelannut. Aika selvät fiilikset tähän asti, mutta odottelenpa ensin muiden kommentteja, mielenkiinnolla.
Heavenly Sword hakkaa tämän 100-0?
Ensi viikon alusta pitäisi saapua Play-Asiasta. Alkuperäistä ja Blackia en koskaan kokeillut, mutta Sigmasta pidin todella paljon. Pelihistorian toiseksi paskin kamerakin onnistui pilaamaan vain lopun tasohyppelyn siellä kraaterissa. Itse taistelu oli paljon hauskempaa kuin DMC:issä ja GooWeissa.
Joko porukalla on tosi paskat HD-telkut tai sitten huippulaadukkaat SD-arkut, mutta kyllä sitä eroa on enemmän kuin marginaalisesti. Oikea vastaus Jasun kysymykseen on, että riippuu henkilöstä. Itse en pilaisi PS3:n pelejä millään SD-töllöllä, mutta varmasti täälläkin löytyy henkilöitä, jotka pystyvät pelaamaan sillä mukana tulevalla komposiittiletkulla jostain mustavalkotelkkarista.
Ylivoimaisesti parasta paskalukemista oli Gamehousen julkaisema Joy Boy. Käytännössä mainoslehtinen, mutta Gamehouse oli pistänyt sille hinnaksi 30 markkaa. Tosin Joy Boy-clubilaiset saivat lehden ilmaiseksi. Viper7:kin häviäisi väärinkirjoituksessa tälle oopukselle. Joy Boyn viimeiset numerot kruunasi vielä Gamehousen Karin katkerat tilitykset piratismista. Parasta paskaa.
Yksinkertaisemmat ja "helpommat" kontrollit toimivat jos ne eivät helpota peliä liikaa.
Ööh... saahan sitä vaikeustasoa nostettua myös puhkomalla silmät, mutta kuinka viihdyttävää se sitten on, niin se on jo toinen seikka.
Pyhitin tupakkatauon ihan sille, että mietin mikä niissä MGS:ssa on sitten niin hyvää. Löytyy pelejä joissa on paljon paremmat kontrollit, juoni lakkasi kiinnostamasta MGS2:ssa ja Hideon tärkeä sanoma, jota hän haluaa välittää pelaajille, on tyyliin "drugs are bad, m'kay".
Se mikä MGS:ssa on parempaa kuin muissa peleissä, on omaperäisten pikku yksityiskohtien määrää, joita vain hullu pikkuhousujen haistelija voi keksiä ja tämä on se asia mielestäni mikä tekee Metal Gearista Metal Gearin. MGS toi peleihin hiiviskelyn, pahvilaatikkoon piiloutumisen, vartijoiden jallittamisen pornolehdillä... jne. En minä usko, että sarjan uudet osat siitä fanienkaan näkökulmasta kärsii ja ne ei ole enää MGSsiä, jos vähän kuvakulmaa venkslataan, tähtäystä helpotetaan ja vähennetään valikoissa ravaamista. Tosin se kyykkimis-ryömimishomma taitaa olla yhtä paska kuin aiemminkin.
Niin, ihan sama se minulle on mitä pelaat, mutta kunhan et itke että pelien jotka eivät sinua miellytä on oltava enemmän niitten kaltaisia jotka miellyttävät.
Totesin vain aiemmin, että pelattavuus on totaalista paskaa ja juoni hirveää japsihuttua, mutta en itkenyt, että niitä pitäisi muuttaa. Mutta jos pelattavuutta on muutettu nelosessa parempaan suuntaan, niin käy minulle. MGS-fani kun en ole, niin minulle ei ainakaan tule ikävä paskoja kamerakulmia, valikkoseikkailuja ja kankeaa ohjausta.
Se on ihan hyvä juttu periaatteessa että avartaa näkökenttää, mutta lapsi on sairas jos se ei osaa lopettaa - miksi haluat pelata MGS:iä jos ne eivät ole sitä mitä haluat? Vastaapa tähän, sillä maailma on pullollaan pelejä joista taatusti nautit enemmän. Metacritic vaan auki ja sieltä kaivelet.
Jos 90 minuuttia MGS:n huttujuttua tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta... edelleen, muita pelejä on olemassa. Myös Xerobokselle.
Emmä mikään PC-mies ole joka hakkaa vain yhtä peliä läpi elämänsä. Samaa voisi sanoa sulle, että miksi katsot paskoja leffoja kun voisit kelata yhtä ja samaa suosikkileffaasi joka kerta. Lohdutuksen sanana voin myös paljastaa, että olen parhaillaan pelaamassa myös Super Mario Worldia ja Gears of Waria ties kuinka monetta kertaa läpi, jotka edustavat tätä kuuluisaa parhautta. Silti minua kiinnostaa pelailla eri genreä ja kulttuuria olevia pelejä, vaikka osa niistä olisikin minusta paskaa (tai ehkä juuri siksi). Jos haluaa tunnistaa parhauden, niin täytyy osata tunnistaa myös paska.
Ei MGS kumminkaan mikään Lair ole. On siinä jotain vetovoimaa on ehkä juuri erilaisuutensa vuoksi, mutta ei siitä kannata hernettä nenään kiskoa, jos se ei jonkun mielestä ole parasta ikinä -matskua.
Mutta tarviiko siitä pitää niin helvetinmoista ulinaa kun peli ei miellytäkkään?
Kyllä. Jos haluaa lukea siitä, kuinka kaikki pelit ovat mahtavia ja maailman parhaita, niin kantsii vaihtaa Konsolifinin puolelle.
Lainaus
En ymmärrä yhtään sitä että on pelattava jotain pelisarjaa vain siksi että jotkut toiset pelaa ja tykkää vaikkei itse tykkäisi ollenkaan, mutta maailmassa on paljon muitakin asioita mitä en ymmärrä.
Se on sitä pelaajan yleissivistystä pelata kaikkia merkittäviä julkaisuja. En minä silti mitään FIFA Streettia ostaisi siksi, että joku tykkää siitä. Ja eihän sitä tiedä vaikka pitäisin nelosesta ennenkuin sitä kokeilee. MGS oli aikoinaan uraauurtava ja mahtava kokemus. Silloin Hideolla pysyi vielä mopo käsissä vaikka se uhkaavasti keulikin. MGS2:ssa se sitten karkasi hanskasta.
Silti MGS4 tulee ostettua heti julkaisussa. En tiedä tosin miksi? Hype kai?
Niin, tai ehkä sittenkin, vaikka kuinka yrität ernuilla taistelemalla sitä vastaan ja sanomalla toisin, sinä *shocker* pidät kyseisistä peleistä.
Just a thought.
Pistin myös tänä aamuna Lairin tilaukseen vain siksi, että pääsee kokemaan sen paskuuden. Joskus vain sisäinen masokisti pääsee valloilleen. Edellisestä kerrasta onkin jo vierähtänyt tovi. Se oli silloin Excite Truckin julkaisun aikoihin. Osaa noiden jälkeen arvostaa GTAIV:ä enemmän.
Ylipäätään MGS-sarjan peleissä pelattavuus on totaalista paskaa ja juonikin hirveää japsihuttua, mutta silti niitä tulee pelattua. Portable Ops höyryää vielä pahemmin kuin isoveljensä, kiitos PSP:n analogilevyn ja vähäisten nappien.
Silti MGS4 tulee ostettua heti julkaisussa. En tiedä tosin miksi? Hype kai?
Pitäisiköhän Rock Band jättää suosiolla väliin ja odotella GH4:ä? Muuten hommaisin molemmat, mutta voi olla ylitsepääsemätön haaste saada emännän suostumus siihen.
Näytä kirjoitukset
*shocker* 