Mitä ihmettä! Plarasin koko pelialueen läpi, enkä löytänyt topiceista kasibittisen pelithriidiä. No, luodaanpas nyt sellainen. Ja asia tuli mieleeni, kun huvikseni googlailin 'top nintendo entertainment system games' -hakusanalla, koska minua kiinnosti, mitä ne yleisesti ottaen sisältävät ja kappas kummaa, niistä kymmenistä listoista vain yhdessä mainittiin Bucky O'Hare!

Siis, klassikkomarioita sen kummemin sivuuttamatta, Bucky O'Hare on kyllä tiukka ja laadukas tasohyppely. Olisiko jopa parhain, mitä olen pelannut tai josta on parhaimmat muistot. Äsken niitä muistoja verestin, kun tällä viikolla nostalgianhuuruinen paketti kolahti postiluukusta.

Listatkaahan omia suosikkejanne, tai kytkekää tämä johonkin vanhaan trhiidiin, jos sellainen on. Ei epähuomiossa silmääni sattunut.

Yaight! Tännään lavalla Graveyard, kunnon psykedeelissointuista rock n' rollia Ruotsista. Huomenna sitten vähän progempaa kotimaista, Von Hertzen Brothers. Kiva viikonlopun anti. 

Ei kyllä tule mieleen, milloin viimeksi olisin minkäänlaisessa pikaruokalafkassa ruokaillut. Olen kyllä pöydässä istunut, kun Hesessä oli tarjouksessa Kuuma Kalle-hampurilainen. Boyfriendini kävi vetämässä sen läpällä, kun kyseessä oli nimikkohampurilainen. Suurena roskaruokafantasioijana ja huonon maun + rasvaisten ruokaunelma rivousvitsien viljelijänä hänkin kuitenkin on lopettanut kokonaan näiden tukemisen aivan periaatteellisista syistä.

Raaka-aineet tulevat kuitenkin niin kyseenalaisen tuotantoketjun lopputuloksena, prosessoituna ja lisäaineilla kuorrutettuna että järkeentyi sentään hänkin. FättärimäkkärichickenMcnuggets-sukupolvi kuitenkin ignooraa tän informationin ja huutaa rasva suupielissään että "Tieto lisää tuskaa!", sillä paskaruoasta vieroittamisen luulisi aiheuttavan vähintään vakavia psyykkisiä ongelmia ja elämänjärjestyksen järkkymistä. Hih, kun huvittaa sellainen ajatus, kun tästähän saisi aivan vallan mainion inhorealistisen komedian kässärin tai parhaimmassa tapauksessa niin mediaseksikkään reality shown.

http://pastehtml.com/view/1dbe1b4.html
Boards of Canada - Dayvan Cowboy

Woah, tätä biisiä kuunnellessä ajautuu hetkessä flow-tilaan. Huhhuh, viime viikolla poikaystäväni ja hänen ystävänsä mökäsivät vieressäni aivan täysiä, mutta tämän kappaleen viitoittamana olin aivan omassa kuplassani. Kuin välille olisi syntynyt näkymätön seinä, sillä kaikki ärsykkeet kimpoilivat pois. Se flow sitten jatkui saman bändin parissa jatkuen erilaisiin sielunmusiikkikappaleisiin ja hienoihin instrumentaaleihin.

Kiitos tästä. Asiallista fiilistelymusaa.

Mutta mikä vitun pastehtml?

No en kyl tiedä, mikä hitto tuo on! Olin laittavinani youtube-linkkiä, tosin en sitten perään kylläkään postaustani lukenut.

Ou jeah! Fiilistelykevät vain jatkuu ja The Nationalin keikkaa voi kuvailla vain sanoilla M-A-H-T-A-V-A ja T-Ä-Y-D-E-L-L-I-N-E-N.

Ensi perjantaina onkin vuorossa suomalainen suosikkini 22-Pistepirkko. Takuuvarmasti ovat jätkät jammingeissa, kuten neljällä edelliselläkin keikkakokemuksella, aight!

http://pastehtml.com/view/1dbe1b4.html
Boards of Canada - Dayvan Cowboy

Woah, tätä biisiä kuunnellessä ajautuu hetkessä flow-tilaan. Huhhuh, viime viikolla poikaystäväni ja hänen ystävänsä mökäsivät vieressäni aivan täysiä, mutta tämän kappaleen viitoittamana olin aivan omassa kuplassani. Kuin välille olisi syntynyt näkymätön seinä, sillä kaikki ärsykkeet kimpoilivat pois. Se flow sitten jatkui saman bändin parissa jatkuen erilaisiin sielunmusiikkikappaleisiin ja hienoihin instrumentaaleihin.

[oikeaa]

Kyllä tällä taktiikalla rakennettu FF-peli pudottaa kelkasta lähes kaikki sarjan entiset fanittajat. Mikäli pelistä ei tule täydellistä floppia, sen pelastanevat tämänkaltaisiin peleihin tottuneet uudispelaajat.

Jotenkin silloin, kun 9-vuotiaana ostin FF7:n, tunnelma oli sanoinkuvaamattoman maaginen, millaiseen sfääriin ja holistiseen kokemusmaailmaan yksi peli voikin imaista? Sen jälkeen en ole pelannut muita pelejä, lukuunottamatta muutamaa hassua tasohyppelyä tai NES-klassikoita. Onneksi nostalgisoimista voi harrastaa ja pelata vielä niitä vähän tuntemattomampia osia läpi. Jo pelimusiikin kuunteleminen raottaa tätä maailmaa. Jostain syystä FF6 on jäänyt mulla vaiheeseen, vaikka se on koko kompositioltaan aivan mahtava, joten löytöretkeily jatkuu. Kyllä oikeaa Fina Fantasya pelatessa konsolin sisällä on elämää.

Oikein mainio, ehkä ainoa yhtye, joka kannattaa tältä massa- ja "toistoa toiston perään"-musiikilliselta 2000 -luvulta mainita(okei, ehkä pari muutakin) eli The National saapuu konsertoimaan Suomeen maaliskuussa. Sinnepä sitten! Poikkiksen kanssa vannottiin taannoin, että mikäli tännepäin tulee, mennään kyllä läpi harmaan kiven, jotta päästään katsomaan.

Ohoh! tuo olisi kyllä todella hieno päästä näkemään ja vielä Kulttuuritalolla.. Täytyy kyllä vakavasti harkita ja katsoa millainen rahatilanne tuolloin. High Violet on viime aikoina soinut ahkerasti ja täytyy sanoa, että lähes täydellinen levy.

Liput meni sen siliän tien. Itsekin jouduin himojonottamisen ja "pienen ärsyyntymisen" jälkeen Huutonein apajoilta kalastamaan. Mutta onnekseni kohtasin ehkä halvimmat liput, mitä sieltä voi saada.  Mut voin sanoa tuotannosta, että High Violet ei yllä aivan sille tasolle, mitä The Nationalin edelliset albumit, mutta on sentään yhtyeen läpimurtokiekko ja kestää kuunteluakin vallan mainiosti.

Oikein mainio, ehkä ainoa yhtye, joka kannattaa tältä massa- ja "toistoa toiston perään"-musiikilliselta 2000 -luvulta mainita(okei, ehkä pari muutakin) eli The National saapuu konsertoimaan Suomeen maaliskuussa. Sinnepä sitten! Poikkiksen kanssa vannottiin taannoin, että mikäli tännepäin tulee, mennään kyllä läpi harmaan kiven, jotta päästään katsomaan.

http://www.youtube.com/watch?v=jWskQy5-b5Y
Magnetic Man - I Need Air