Itse lasken hyvän lautapelin ominaisuudeksi ehdottomasti sen, että se on helppo oppia mutta vaikea masteroida. Monen sadan sivun rulebookin omaavat pelit ovat taatusti syvällisiä ja suorastaan timanttisia kokonaisuuksia, mutta se kynnys aloittaa on usein suth korkea. Toinen mikä hyvässä pelissä tulisi olla mahdollisimman minimissä on tuurikerroin. Ei mitää kimple meininkiä jaksa enää tässä vaiheessa ruveta harrastamaan >__>.
7 wonders on itsellekin ollut ihan mieluisa pelikokemus, mutta nostan kyllä esimerkiksi Puerto Ricon tämän edelle. Peli on mekaniikaltaan ehkä yksinkertaisin ikinä, mutta jumangekka se on vaikea masteroida varsinkin jos peliseura on yhtään peliin joskus perehtynyt. Tuurikerroinkin määrittyy tasan siinä, että kuka aloittaa pelin ja minne menee istumaan, mikä sekään ei välttämättä merkitse yhtään mitään. Graafisesti kaukana kärjestä, mutta sopusointu helpon oppimisen ja vaikean hallitsemisen välillä on silkkaa kultaa.
Muista hyvistä peleistä mitä on tullut enemmän tyypitettyä niin Munchkin on aina yhtä hauskaa illan vietettä. ko. pelissä on aika paljon pieniä sääntöjuttuja ja hienosäädöksiä eri korttien kohdalla, mutta eivätpä ne pelaamisesta mitenkään haastavempaa tee. Ainoastaan satunnaisia tulkintakysymyksiä joihin yleensä aina löytyy vastaus joko netin ihmeellisestä maailmasta tahi sitten sääntökirjasta. Tuurikerrointa pelissä kyllä esiintyy, mutta ei mitenkään häiritevissä määrin ainakaan oman kokemukseni perusteella. Mutta faktahan se on, että mikä tahansa peli missä pitää kortteja käsitellä ja nostaa niin sisältävät oman satunnaiskertoimensa, että mikä kortti sieltä nousee. Paljon suurempi painoarvo pelissä on kuitenkin sosiaalisella aspektilla ja suoranaisella mind fuckingilla kilpatovereihin nähden ja tottakai taktiikalla.
Toinen kiintoisa korttipohjainen peli mihin tutustuin muutaman muuttujan kautta on BANG!. Western-aiheinen korttipeli, jossa roolista riippuen on aina eri tehtävä pelin voittoa ajatellen. Jälleen tuurikerroin on mukana, mutta ainoastaan siinä, mikä kortti pakasta seuraavana nousee. Mutta jälleen kerran todettakoot, että sen vaikutus koko pelin kehitykseen ja ratkaisuihin on äärimmäisen pieni. Enemmän huomiota saakin se, että oppii tunnistamaan, kuka kilpailijoista on minkäkin roolin (outlaw, renegade, vice) takana. Pientä rope-efectiä peliin luo monen monta erilaista hahmoa, joina voit pelata. Hahmojen ero pohjaa erilaisiin health point määriin seka kaikilla olevaan erilaiseen abilityyn jota pelaajan kannattaa oppia hyödyntämään parhaansa mukaan.
&
Sitten kokonaan erilaisesta lautapeli kokemuksesta liputan Shadows Over Camelotin ja Arkham Horrorin puolesta. Kyseessä on co-op peli, joita ei pelimaailmassa ainakaan liikaa ole olemassa. SOC on itselle se tutumpi näistä kahdesta ja erittäin onnistunut peli onkin. Pyöreän pöydän ritarit - teemainen peli, jossa suoritetaan porukalla erinäisia Questeja, tavoitteena saada 7 valkoista miekkaa pyöreän pöydän ympärille palkinnoksi hoidetuista tehtävistä. Vastaavasti hävityistä tehtävistä (tai välistä muistakin syistä) pöytä täyttyy mustista miekoista ja niiden ollessa enemmistönä, peli hävitään. Peli on käytännössä 100% kommunikointia ja yhdessä suunnittelemista muun poppoon kanssa ja joka pelaajan vuoron alussa lauta tekee jotain hallaa mikä tekee pelistä entistä vaikeampaa. Arkham horrorin idea on hyvin saman tyylinen, mutta en sano siitä mitään sen enempää vielä ku pitää päästä isommalla porukalla ensin tyypittämään sitä.
Niin ja SOC:n ehdoton mielenkiinto kerroin on myös siinä, että pelissä on jälleen jokaisella oma ritariroolinsa ja sen mukana tuoma abilitynsä (ritareita on yhteensä 14 jos jatko-osa on hankittuna) mutta sen lisäksi pelin alussa jaetaan myös jokaiselle ritarille oma lojaalius. Tämä tuo peliin sen lisämausteen, että joukossa voi olla petturi tai pahimmillaan jopa kaksi. Aina petturia ei välttämättä ole, mutta sen mukana olemisen mahdollisuus tekee pelistä astetta haastavemman. Jos jostakusta pelaajasta tulee traitor (lojaaliutta ei siis paljasteta etukäteen) niin tämän tehtävä on kaikessa hiljaisuudessa koittaa aiheuttaa muille pelaajille häviö, mieluiten paljastumatta.
Nintendon puolesta mainittakoot, että Nintendolla oli samoihin aikoihin yhtenä keskipisteenä DS, joten isojen nimikkeiden lisäpelejä julkaistiin myös sinne. Tämä tottakai syö resursseja pois itse GC:hen keskittämisellä kun Nintendo jakoi repertuaariaan kahden eri laitteiston välillä
Eletään aikoja jolloin Xboxilla ei ollut mitään sarkaa kilpailla pelivalikoimassa. PS ja GC kuitenkin "aika" monta askelta edellä. Kuten tossa aikaasemmin tulikin esiin, niin eipä tuo moxin exclusive-osasto oo hirveästi kehittynyt vaan se kannattavuus on kulminoitunut ihan muuhun tarjontaan. Pidemmällä tähtäimellä puhun kyllä erittäin vahvasti Nintendon tarjonnan puoleen, vaikka PS saikin suuren markkinabuumin ko. sukupolvessa
Siis Banjo-tooielle 101% approovaus. Tämän inspiroimana tiedänkin mitä ite teen nämä pari kolme saikkupäivääni.
Vertailukohtana sanottakoot että oon täs koittanut satunnaisesti jatkaa eteenpäin Supe Mario Galaxy 2:sta ja pelaaminen on välistä enemmän tuskaa kuin nautintoa. Puolet ajasta lennellään vaan jossai tähtiputkien sisällä ja kentät on semmoista putkijuoksua että ihan itkettää. Paljon kertoo se, että se puoli tuntia on aika ehdoton maksimi kauanko tätä jaksaa kerralla jorata.
Sunnuntaina paikalliseen teatteriin kattomaan. Odotukset ovat suth alhaalla pettymysten välttämiseksi. Kaikkihan tuon varmaan allekirjoittavat että Dark Knight oli kaiken loistonsa saanut elokuva 70%;sti heath Ledgerin ansiosta. Nyt jää nähtäväksi mitenkä ko. menetys näkyy leffan laadussa. Itse kun en Balen näyttelemälle batmanille lämpene yhtään. Kaikki muu kylläkin toimii leffoissa
Jos joku oli sillä kannalla että saaga kaipasi kipeästi reboottausta, niin ekan leffan jälkeen tän uuden saagan kohdalla tuli hyvin sama tunne.
Okei, leffa oli viihdyttävä ja siinä oli hetkensä ja spider-maniin oli saatu rutkasti lisää sarkastisuutta, mikä alkuperäisen hahmon persoonalle oli kenties se näkyvin piirre. Muuuutta loppupeleissä kun kaikki muu on alta riman, niin moinen ei paljoa pelasta. En jaksa sen kummempaa spoilertaggingia vetämään, mutta jos leffaa on menossa katsomaan joku, joka arvostaa Marvelin sarjakuvamaailmaa ja on perillä siitä niin ole valmis pettymään. Samoin muille kehotan, että jos odotukset pitää tarpeeksi alhaalla, niin leffasta voi saada jotai positiivista irti. En todellakaan kirjoittaisi näin lempeästi ko. elokuvasta, jos en itse olisi mennyt lähes nollaodotuksilla leffaa katsomaan. Ja tähän nollatoleranssiin itseäni valmensi kun satuin puolivahingossa katsomaan töllöstä jonkun making offin ko. elokuvasta.
Voin kertoa että kunnon rökäleloma kelpaisi mutta piilevänä työnarkomaanina kulutan kesäni kolmen työn parissa >_>. Jotenkin ironista, että en todellakaan piittaisi rahasta, mutta tässä ihanassa yhteiskunnassa kaikki maksaa, niin jos on massia taskunpohjalla niin sitten ei tartte miettiä ikinä että mitä olisi varaa tehdä. Eli rahasta ei muodostu tällä metodiikalla ongelmaa hauskanpidolle.
Muuuutta vastapainoksi aina sitten kunnon rökäleloma silloin tällöin jolloin lähden jonnekin kauas ihmettelemään tätä pyörivää maailmaa.
Laitetaanpa vähän veikkausta pystyyn iteki ihan tuloksellisesti niin voi sit zoomailla, notta ymmärtääkö futiksesta yhtään mitään >_>
Lohko A Puola Kreikka Venöjä Tsekki
- Lopullinen marssijärjestys on se että Tsekki voittaa lohkonsa muuten puhtaalla pelillä, mutta kreikan kanssa pelaa tasurin kautta. Venäjä riipii jatkoon kanssa jättäen kreikan kolmanneksi. Kisaisäntä jää heittopussiksi, mutta vie kreikan tasuriin asti. Järjestys: Tsekki - Venäjä / Kreikka - Puola
Lohko B Hollanti Tanska Saksa Portugali
- Lohko, joka on yhtä tulta ja kuolemaa. Saksa ja Hollanti lähes selkeitä ennakkosuosikkeja silti ja ratkaisevat ykkössijan keskenään päättyen Hollannin niskalenkkiin. Portugali ei taistelemati luovuta, mutta kykenee korkeintaan tiukkaan tulokseen sekä hollantia että Saksaa vastaan. Tanskalle kunnia, mutta nyt tarvittaisiin enemmänkin kuin pelkkä hyvä tahto. Hollanti - Saksa / Portugali- Tanska
Lohko C Espanja Italia Irlanti Kroatia
- Espanja dominoi lohkoaan, jouten ainoastaan Italian kanssa edes näennäisesti tiukkaan vääntöön. Muutenkin Italia pelanee alta riman ja rimpuilee tasaisen huonosti kaikkia muita maita vastaan. Kroatia tulee mustana hevosena voittaen Italian ja edeten jatkoon. En usko että Italia pärjää näissä karkeloissa. Espanja - Kroatia / Irlanti - Italia
Lohko D Ukraina Ruotsi Ranska Englanti
- kolme tasasti kiikkulaudalla roikkuvaa joukkuetta messissä. Isäntämaa antaa aseensa ja kykenee kaatamaan jonkun isommista maista. Muuten uskoisin että tulokset menevät sen verran kunniakkaasti ristiin, että jokainen maali on tärkeä. Näkisin että Englannin mahdollisuudet kaatuvat siihen totuuteen että omaa tosi heikon menestyshistorian arvokisoissa. Mutta rääpii Ruotsin kustannuksella jatkoon, joskin erittäin niukasti. Ranska - Englanti / Ruotsi - Ukraina
Espanja jatkaa voittojen tiellä. Vieden koko turnauksen suth puhtaasti. Englanti ei pysy rahtustakaan perässä välierissä, mutta Saksa saattaa tarjota kovan vastuksen finaalissa. Mustana hevosena kisoissa on Kroatia.
Kävinpä iteki kattomassa tuon Prometheuksen. Käytännössä ilman minkäänlaisia odotuksia ja ennakkotietoa leffasta joten odotusarvoa ei liiemmin ollut. Visuaalinen maailma oli ihan mukiinmenevää, mutta ei mielestäni mitenkään päätä huikaisevaa. Oon nähnyt paljon laadukkaampaa jälkeä monissa muissa leffoissa.
Itse elokuva juonineen ja muineen menee sekin kategoriaan "ok". Muutama erittäin pahasti häiritsevä asia oli sotkettu leffaan, jotka eivät tuoneen oikeastaan mitään aidosti oleellista juonen kulkuun tai olivat muuten vain täysin irrallisia faktoreita:
Kokonaisuudessaan leffa oli viihdyttävä, mutta noi kahden kilon kokoiset plothoulit ja ajantappo fillerit söivät makua koko leffan laadusta. Peruskoulun arvosanoina lähtisin liikkeelle parhaimmillaan 7+/10
Ei Nintendon tarvitse muuttua vastaamaan sen hetken suurinta kysyntää, sen kun tekis niin se olis ihan yhtä halpa pelituottaja kuin microsoft ja sony tänä päivänä ovat toisilleen.
Hassu heitto. Nintendohan muuttui vastaamaan nykyhetken kysyntää. Wiin tärkeimmät valtit olivat kuntoilupelit, huitomisohjaimella toimiva urheilu, minipelit jne. Hc-pelit ovat edelleen olemassa, mutta kyllä Nintendo teki suunnanmuutoksen Gamecuben heikon menestyksen jälkeen.
Eli siis argumenttisi on, että Nintendo on nyt halpa pelituottaja? Ja miksi ne ovat halpoja?
Ehkä vähän laiskasti ilmaistu, mutta tarkoitin sitä, että kun esim: räiskintäpelien pelaamisesta on tullut in niin Nintendo ei oo ruvennu työstämään samaa pyörää uudelleen ja uudelleen vain kilpailu mielessä. Ja kyllä Nintendo kysyntään vastasi siinä mielessä että rakensi kaiken ikäisille sopivia valtteja: Juurikin Motion-pohjaiset liikuntapelit. Se, että Sony ja Microsoft vain tylysti kopioivat tätä omalla tahollaan niin on se ilmiö, mihin Nintendo ei ole "syyllistynyt".
Tuo Nintendon Status "lasten konsolina" tulee enemmän siitä yleisilmiöstä että suomalaisten mielestä on noloa jos joku tunnustaa pelaavansa mieluummin pokemonia kuin vaikka CoDia, sinänsä erittäin säälittävä ilmiö nykynuorten keskuudessa. Kyllä Nintendo on aina kyennyt tekemään pelejä monelle eri kohderyhmälle, mutta noi perusnintendon pelit saavat sen suurimman markkinan ja huomion. Tämä ei olisi huono asia, jos peliä ei tuomittaisi sen värikkyyden ja veren puutteen perusteella
Mielestäni Nintendo on toiminut juuri oikein Cuben ja N64:n aikana kun se on pysynyt tyylilleen ja omille hahmoilleen uskollisena. Okei, se ei ehkä pullistele sotapelejä ja kaahailukin on marioteemoitettua ja piirrosjälki kuin hyvästä lastenohjelmasta, mutta prkle ainakin noi pelit toimivat. Pokemon on pelinä paljon sisältörikkaampi ja kilpailullisesti erittäin vaikea oppia kun vertaa lähes mihin tahansa muuhun peliin. Mutta sehän on vain lasten peli ku siinä ei veri lennä ja se on kauhean söpö.
Ko. Pelit eivät ehkä olleet sitä "hoteinta hottia" siihen aikaan, mutta tasoltaan pelottavan paljon laadukkaampia (ainakin IMO). Ei Nintendon tarvitse muuttua vastaamaan sen hetken suurinta kysyntää, sen kun tekis niin se olis ihan yhtä halpa pelituottaja kuin microsoft ja sony tänä päivänä ovat toisilleen. Ja loppupeleissä molemmat kopioivat ideat Nintendolta.
Kuten TK:kin jo aikaisemmin tais jotai höpistä, niin ei Nintendo oo kompastunut siihen, että ei pysty vastaamaan sen hetken kuumimpaan kysyntään, vaan Nintendo on kaatunut pitkälti markkinoinnin hiljaisuuteen. Monet suuret pelit ovat jääneet paljon pienemmälle huomiolle kuin pleikan paskimmat pelit. Hyvänä esimerkkinä vaikka Eternall Darkness. Selkeästi muulle kohderyhmälle kuin perheen pienimmille suunnattu peli, mutta ei kukaan ees tunnu tietävän ko. pelin olemassaoloa ja heille Nintendo on just pelkkää "söpöä pokemon tappelua".
Wiin kohdalla Nintendo sit vähän hukkui tähän omaan statukseensa. Wiin aikaan Nintendon suurin saavutus on "synkempi Zelda" mikä on jäänyt aika pahoin tasossa jälkeen verrattuna MM:ään, OoT;hen tai WW:hen esimerkiksi. Wiin kohdalla oleellista on ollut perheiden ja perheen pienimpien viihdyttäminen. Ainoat valopilkut laajalla skaalalla ovat olleet juurikin perusnintendopelit (Mariot, Zeldat sun muut) Niillä kun on jo valmiiksi niin laaja pelaajakunta pelin tasosta riippumatta.
Cube palveli kyllä mahtavasti omia pelinautintoja. Siinä vaiheessa usko Nintendoon oli itellä vielä kohillaan, mutta Wiin kohdalla alamäki alkoi mielestäni juurikin huonon pelitarjonnan takia. Lisäksi Wiimoten synkronointi ja sensor bar pieninä tekijöinä ottavat uskomattomasti pannuun.
Omat cuben suosikit top10 rintamalla:
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Lisäksi vielä meriittejä muutamalle pelille mitkä eivät aluperin Cubelle kuuluneet, mutta joista on saanut nauttia cuben aikoihin: tähän kategoriaan mm: vanhemmat resident evilit sekä Tony Hawkit.
Pakko sanoa, että ko. pätkään mahtui ainakin omalla kohdalla täysin uppoavaa komiikkaa enemmän kuin monessa nykyajan niin sanotussa komediassa. Hahmojen luonteenpiirteet tulevat mahtavasti esiin pienenä päänaukomisena toisilleen ja varsinkin Downey Jr. loistaa karismallaan. Omalla kohdalla täydellinen repeäminen siinä vaiheessa kun Loki lopputaistelussa uhoaa Hulkille omasta hallintovallastaan ja seuraavassa kohtauksessa Hulk riepottelee kuin perunasäkkiä.
Sen verran tarkentaisin, että aikaisempien tähän liittyvien elokuvien katsominen on erittäin kannattavaa, mutta ei välttämättä pakollista. Pieni tieto Marvelin maailmasta toki on hyvä olla. Itse en ole nähnyt Thorria enkä Hulkkeja, vastaavasti Iron Manista oon nähnyt vain 1/3 ekaa osaa ja kakkosta en ollenkaan. C. American taas kävin katsomassa. Eli aika nollatoleranssilla menin, mutta olen sarjakuvamaailmasta suth tuttu Marvelin tuotannon kanssa niin aika paljon haisua oli niissä esitetyistä taustoista jo olemassa. Mutta hyvin ilman elokuvapohjaa pystyin nauttimaan tästä elokuvasta.
Elokuva on erittäin hyvä. Ei sellainen spektaakkeli millä voitetaan oscareita ja saadaan kriitikot vuodattamaan ilon kyyneleitä, mutta viihdyttävyydessään erittäin hyvä ja toivoisinkin että elokuva poikisi jatko-osia. Tämän tyyppisissä elokuvissa jatko-osien onnistuminen kuiten on täysin realistista koska kirjoitettu tuotanto on valtava ja periaatteessa uutta ideaa ei tarvitse keksiä ku se on samaa mättöä ja hahmosynergiaa anyways. Mahdollisissa jatko-osissa haluaisinkin nähdä mahdollisesti palan modernimpaa Avengerissia, missä siis mukana Spider-Man ja Wolverine ja vihollisrintamalla Punakallo - Electro-tyylistä eeppistä Marvel-tuotantoa.
Mutta suosittelen elokuvaa erittäin lämpimästi kaikille supersankariteemasta tai hyvästä naljailusta ja toiminnasta nauttiville olennoille.
Joo haistakaapa pasta näitten äänestysparien kanssa >_>. Ei vaan, top4 - sarjoista of all time 3 on kahdessa ensimmäisessä taisteluparissa ja vipat kaks on täyttä kuraa laakson molemmin puolin
South Park – MacGyver - South Park on lähes täydellinen vittuilusarja, mutta kyllä ihmemies on aina ihmemies. South park sitten loserssien kautta finaaliin?
Seinfeld – Muumilaakson tarinoita - Siis Seinfeld on niin kuraa kun vertaa muihin jenkkien komediasarjoihin: Frendit, HIMYM, BB-Theory....
Prison Break – Freaks & Geeks - kumpikin täyttä kuraa
Top Gear – Band of Brothers - Sotasarjat ei vaan nappaa ja autosarjat vielä vähemmän.
On muuten omaan makuun nähden totaalisen tyrityt parit tällä kiekalla >_>
Seinfeld – House - No comments. En oo todellakaan tarpeeksi seurannu että osaisin aidon mielipiteen muodostaa
Freaks & Geeks – Mad Men - Ikuna kuullukkaan
Band of Brothers – Breaking Bad - Rakastan rauhaa joten sotasarjat ei nappaa
Buffy the vampire slayer – Prison Break Pako on yliarvostettu. Yhden seasonin ihme
OZ – MacGyver - Kaksi hyvää, mutta musiikit ratkaisee
Twin Peaks – Top Gear - Hiljaasta on...
The Simpsons – Muumilaakson tarinoita - Joo terve... Simpsonit on laadukas, mutta Muumeissa kaikki alkuperäiset jaksot on silkkaa täydellisyyttä.
South Park – Alfred J. Kwak - AJK on muumien ohella lastensarjojen kuninkaita, mutta näin aikuisiällä South Parkin luoma parodia on kyllä niin ihanan yhteiskuntakriittistä.
Taidan olla niitä harvinaisia pelaajia, jolle pelien graafinen ilme ja tämä kuuluisa HD-skeema ovat yhtä tyhjän kanssa. Kuiten, omasta mielestäni nautinnollisen pelikokemuksen edellytyksiä ovat ensisijaisesti hyvä pelattavuus, elinikä ja huolella suunniteltu tarina / rakenne. Kaikki estetiikka on ainoastaan niitä lisäbonuksia mitkä eivät yksin hyvää peliä tee.
Järkevin veto konsolipolitiikassa olisi ottaa se rehellinen askel kohti kultaista aikakautta ja keskittyä sellaisiin masiinoihin kuten PS 2 tai N64. Niistä alkaen pelitarjonta, nettisymbioosi ja pelien yleinen sisältö ovat olleet aivan kamalaa kuraa. Kaikki on suhteellista tässäkin erässä
24 – South Park - En olisi aikoinani uskonut että tästä sarjasta nousee oikein isokin suosio. Luulin että kyseessä on vain radikaalille yhteiskuntakrittisellä mielellä varustetulle porukalle suunnattu läppäsarja. Mutta jumangekka oon nauttinut south parkin tuomista erittäin radikaaleista, mutta todellakin osuvista näkökulmista.
Frasier – The Simpsons - Ylä- ja alamäet sarja on kokenut, mutta sitten ku sitä laatua on tullut niin ai saakeli ku se on ollut hyvää.
Freaks & Geeks – The Wire - No comments
OZ – Game of Thrones - OZ on kuiten legenda
Buffy the vampire slayer – Beavis & Butt-head Buffyssa on edes Sarah Michelle Gellar, B&B:ssä ei ole yhtään mitään.
Anthony Bourdain: no reservations – Muumilaakson tarinoita - Paras lastensarja universumin tällä puolella
70´s Show – Seinfeld - No comments. Tasasen tunteita herättämättömiä sarjoja molemmat.
Friends – Alfred J. Kwak - Julma match up. Friends ihan vain sen takia ku asetelma on paras jenkkisarja vs. Hiton hyvä, mutta ei kuitenkaan paras animaatio.
The Pacific – OZ - Oz parhaimmillaan uniikkia televisiotuotetta
Futurama – Stargate SG-1 - Liian paha taistelupari. Dr. Zoidberg vs. R.D Anderson... Ihmemies voittakoot taskuravusta väsätyn ohjuksen voimin.
Game of Thrones – Miami Vice - Koska noi kyttäsarjat on jo niin nähtyjä.
Freaks and geeks – Battlestar Galactica (2004) - No comments
C.S.I Miami – 24 - 24 oli ekan seasonin verran erilainen. Sen jälkeen armoton alamäki. Toisaalta, C.S.I Miami on taas kategoriaa täysin turhat poliisisarjat
Mentalist – Alfred J. Kwak - Koska on tänään onnen päivä, ei murheesta häivää, on tänään onnenpäivä ja onnellinen OON!
Muumilaakson tarinoita – Gilmore Girls - Kyllä olisi maailma parempi paikka elää jos lapsille tarjoiltaisiin tänä päivänäki edes puoliksi niin laadukkaita lastenohjelmia kuin Muumit ovat aina jaksoon 76 ovat olleet. Sen jälkeen taso tippui, mutta silti parempia kuin yksikään moderneista lastensarjoista.
Salatut elämät – C.S.I - Pyhä sarja. Hyvä? ei. Vain pyhä. C.S.I ei oo kumpaakaan
Beavis & Butt-head – Arrested Development - Jälleen teemana protestiääni: B&B on ehkä suurinta animaatiopohjaista shaibaa televisiossa ikinä.
Prison Break – Look around you - no comments
Friends – Emmerdale - Hyvää huumoria, toimivaa sit comia, Yksittäiset jaksot hyvin sidonnaisia kokonaisjuoneen, mielenkiintoiset hahmot, paljon erilaista komiikkaa... täydellinen sarja.
Mad Men – Walking Dead - En oo ikuna kattonutkaan mad menia.
Matlock – 30 Rock - no comments
Seinfeld – My name is Earl - Koska Aku Ankka on kiva sarjakuva
Studio julmahuvi – Sopranos - Niitä harvoja (lue ainoa) suomalainen komediasarja jolle jaksaa nauraakin.
Deadwood – Dragon Ball Z - Periaatteessa protestiääni, sillä deadwood on aika tuntematon sarja itelle, mutta jaksaisin uskoa että se ei ovi olla pitkäveteisempi tai pahemmin överiksi vedetty kuin DBZ
The Simpsons – Two and a half men - Yliajelu. Simpponien taso on ollu aika lailla laidasta laitaan, mutta jos voin miettiä että se 80% jaksoista on vähintään hyviä niin siinä on aika iso meriitti
Top Gear - Lost - Ei kannanottoja.
Dallas – 70´s Show - Varmaan polvenkorkuisena katsonut joten en oikeastaan mitään muuta muista sarjasta kuin hienot ranchimaisemat. Ja niiden takia silloon katoin sitä ja tykkäsin.
Flashforward – Buffy the vampire slayer - Ei kannanottoa
Siis kyllä tuo mertsillä rahastaminen on kirjaimellisesti vittuilua. Suomi, kiekkohullu maa. Eivät voi edes mertarannan sinivalkoista ääntä antaa hyvää hyvyyttään vaan siitä pitää jokainen irtopenni nykiä irti. Kuiten, Suomen pelit pitäisi näyttää maksuttomilla kanavilla, mutta mikään pykälähän ei tosiaan rajoita sitä, että kuka matsia kommentoi. Mika Saukkonen my ass >_>. Onneks on nappulaa että saa mertsin selostuksen kajareihin, mutta onhan tuo nyt naurettavaa vittuilua dollarin kuvat silmissä
Netissä pelaaminen on itselle aina oikeastaan se viimeinen vaihtoehto. Ensisijaisesti pelaan kaverin kanssa samalta sohvalta, koska se antaa mahdollisuudet vaihtaa aktiviteettia lennosta. Harvoin kiinnostaa kaverin kanssa uhrata aikaa pelkkään pelaamiseen. Eka verkkopelini on varmaan ollut Halo 3, mutta kokonaisuudessaan pelaan verkossa hyvällä säkällä kerran vuodessa >_>. MK 7 on nyt ensimmäinen jota oon välistä saattanut enemmän pelata verkossa. Keskimäärin kerran kuussa varmaan. En vaan osaa nauttia pelaamisesta muita vastaan niin että ainoa elementti on se peli ja ja satunainen mikki-kontakti.
Tuo terranova oli uskomattoman paska... Taas nähdään että suuret rahat eivät merkitse sarjan laadulta paskan vertaa. Sarjassa oli siis talous kunnossa ainakin itseäni kiinnostava alkuidea (jurassic park go go) mutta lopputulos täyttä shaibaa.. Mistä noi näyttelijät ja käsikirjoittaja on revitty >_>
Näytä kirjoitukset
& 
2.
3.
4.
5.
7..png)
8.
9.
10.
