Pieni infopläjäys tasoloikista: http://en.wikipedia.org/wiki/Platformer. Artikkelissa myös SOTN on mainittu pariin otteeseen. Minun puolestani offtopic voidaan kuitenkin lopettaa tähän. Kuten sanoin, mielipideasioitahan nämä.
Tuli eilen vielä hyödynnettyä Gamestopin tarjousta ja vaihdettua kolme PS2-peliä New Super Mario Brosiin. Kutosmaailmassa mennään tällä hetkellä ja ajattelin, että voisi tässä vaiheessa laittaa jo hieman mietteitä. Helpoltahan peli tuntuu ja tosiaan noita lisäelämiä kertyy aika mukavaan tahtiin. Kentät ovat olleet suurimmalta osin hyviä, muutamia tylsiä poikkeuksia lukuunottamatta, kuten osa linnoista. Musiikit pelissä ovat mielestäni todella huonot. Biisejä on vain kourallinen ja suurin osa tuntuu olevan huonoja remixejä vanhoista Mario-kappaleista. Salaisuuksia pelissä ei mielestäni ole ollut lähellekään yhtä paljon kuin vanhoissa Marioissa, tai sitten ne on vain jäänyt huomaamatta. Kaikenkaikkiaan peli tuntuu hengettömältä ja Mario-tunnelma on hieman kateissa. Odotukseni olivat kyllä korkeammalla arvosteluja lukeneena. Voihan meininki vielä parantuakin huomattavasti, mutta tässä vaiheessa on jo selvää, että vanhojen klassikoiden tasolle ei aivan ylletä.
Niin timanttinen peli kuin Symphony of the Night onkin, eikö se pitäisi luokitella kuitenkin 2D-seikkailuksi?
Näiden genrejen välistä rajaa on vaikea vetää, SOTN sisältää kuitenkin selkeitä tasohyppely-kohtia, joissa mokatessaan putoaa piikkeihin etc. Mielestäni SOTN edustaa tasohyppely-genreä vahvasti koristeltuna ja kun miettii sarjan juuria, niin ne ovat juuri siellä tasohyppely-kastissa. Mielipiteitähän nämä ovat ja eipä tuo Castlevania-sarja ole varmastikaan paras mahdollinen vertailupohja Mario-peleille.
Kaverin luona tuli pelattua SNES:illä tämä läpi ja onhan peli maaginen. Salaisuuksia pelissä tuntui riittävän loputtomiin ja en varmaan ikinä ole peliä 100-prosenttisesti läpäissyt. Lempikenttiäni olivat kummitustalot ja sen suuren tähden sisällä olevat salakentät.
Kaikenkaikkiaan uskomattoman hyvä peli, joka kestää pelaamista vielä tänäkin päivänä erinomaisesti. Kaikkien aikojen paras 2D-tasoloikka se ei mielestäni aivan ole, vaan tämä kunnia kuuluu SMB 3:selle tai Castlevania: Symphony of the Nightille. SMW tuleekin sitten erittäin hyvänä kolmosena näiden jälkeen!
M/V PS2:sen Rogue Galaxy! Peli on naarmuton ja erittäin hyväkuntoinen. Kannessa on pieni hintalapun jättämä tahra. Vaihdot voisi käydä mm. DS:än Castlevania PoR:ään tai muihin GBA/DS:än Castlevanioihin. Myös muita GBA:n tai DS:än hyviä pelejä voi tarjota, erityisesti ropet kiinnostavat!
EDIT: Peli ei enää vaihdettavissa. Huutokaupattavaksi meni.
Kiitoksia vinkeistä! Play-Asiassa näytti olevan tosiaan aika edullisia nuo DS-pelit, pitääpä tilailla sieltä niin ei tarvitse kärsiä Suomen suolaisista hinnoista.
Tuli sitten viimeinkin se Nintendo DS Lite hommattua. Valkoiseen väriin päädyin ja onhan se hieno laite. Ensi fiilikset laitteesta ovat varsin positiiviset ja näytöistäkään ei onneksi kuolleita pikseleitä löytynyt. Ensimmäisiksi peleiksi hommasin Super Mario 64 DS:än ja metroidvanioiden ystävänä GBA:n Castlevania Aria of Sorrowin. Mitäs muita pelejä lautalaiset suosittelevat laitteelle hankittavaksi?
Ei helvata mikä keikka! Kaveri soittivat todella taitavasti ja energiataso pysyi koko keikan ajan pilvissä. Settilista oli oikeastaan täydellinen ja viimeisenä pamahtanut Knights of Cydonia oli jotain uskomatonta. Yleisökin oli hyvin mukana ja fiilis oli katossa koko keikan ajan. Kyllä Muse on täysin ansainnut vuoden parhaan livebändin palkintonsa! Varmasti menen uudestaan katsomaan jos vielä Suomeen eksyvät.
Naurettava veto mielestäni Sonylta. Riisuttu versio ainoa Eurooppaan jäävä malli? What the hell?! Noh säästyypä rahat ainakin. Seuraava konsoliostokseni onkin sitten uusi Slim PS2 tai DS Lite.
Gamestopissa vierailin jälleen. Kolme surkeaa peliä ja euro vaihtui Nippon Ichin uusimpaan strategiapeliin GrimGrimoireen. Käytettyjen pelien osastolta nappasin mukaan myös kohtalaisen harvinaisen Metal Gear Solid 2: Substancen hintaan 13,90. Play-Asiasta tuli tilailtua myös ICOn OST alle kympillä.
Taidan kuitenkin ihan kaupasta ostaa tuon Discboxin. Mikäköhän idea tuossa vapaassa hinnoittelussa on takana?
Tuota, käsittääkseni ainoa, ihan tavallisiin levykauppoihin eksyvä julkaisu In Rainbow'sta taitaa olla vasta ensi vuoden puolella julkaistava CD. Tuo Discbox on saatavilla vain tuolta bändin omasta w.a.s.t.e.-kaupan kautta, joka tuli ennakkotilattua. Vänkää tuossa Discboxissa on myös se, että sen mukana tulee tuon kahden CD:n ja vinyylin lisäksi tuo ladattava versio albumista.
Kiitoksia selvennyksestä! Normi-CD lähtee sitten kaupasta, kunhan julkaistaan.
Tänään yhtye ilmoitti julkaisevansa uuden levynsä "In Rainbows" kymmenen päivän päästä, eli lokakuun kymmenentenä. Julkaisijana toimii yhtye itse ja albumi julkaistaan kahtena versiona, internet-latauksena tai sitten joulukuussa julkaistavassa 'Discbox'-setissä, jossa on itse albumi CD:nä ja kahtena vinyylinä sekä jonkinlainen extra-CD.
Erittäin mielenkiintoista tässä tekee se, että pelkälle latauksella ei ole laitettu minkäänlaista hintaa, vaan hinnan kohdalle saa laittaa ihan minkä summan itse tykkää. . . joka on aika. . . noh, mahtavaa.
Aika mahtava homma, melkoisena yllätyksenä tuli! Itse diggailen suuresti yhtyettä ja onhan tämä uusinkin levy pakkohankinta. Taidan kuitenkin ihan kaupasta ostaa tuon Discboxin. Mikäköhän idea tuossa vapaassa hinnoittelussa on takana?
Kyllähän se selkeästi Mario on. Valinta oli todella helppo oikeastaan kohdallani, pienestä pitäen kuitenki tottunut käskyttämään tuota punapukuista italiaanoa. Ja olihan se aika noloa, jos joutui Luigilla pelaamaan kaksinpelissä.
Valitsin nuo mainitsemani genret lähinnä sen takia, että kyseiset genret vaativat yleensä tuntikausien perehtymistä ja sisältävät kaikenlaista mikromanagerointia, jonkinlainen vastakohta shmup-ammuskeluille siis
Nojaa... Kylähän tuo Ikaruga tunteja vie enemmän kuin yksikään rope (vaikka tekisit kaiken mahdollisen jne.) ja... noniinh. Ymmärrän kyllä mitä meinaat, mutta jos mielii pitää chainin vaikka DoDonPachissa koko pelin ajan yllä, kerätä kaikki ampparit jne, vaatii se aika helvetinmoista mikromanagerointia.
Jep, selitän erittäin huonosti! Pähkinänkuoressa tarkoitan, että yksi pelisessio ei vie välttämättä aikaa varttia kauempaa, kun taas mainitsemissani genreissä yksi pelisessio vie usein tunteja. Kapulaan voi tarttua kelailematta eri varusteita, skillsejä, taikoja yms. On vain raakaa pelaamista, ilman valikoissa näpertelyä. Eri asia on sitten juuri nuo DoDonPachit yms. jotka vaativat useiden tuntien peluuta päivässä vireen pitämiseksi.
EDIT: En viitsi tuplia laittaa, joten lisäänpä tähän. Onko kukaan kokeillut PS2:sen Homuraa? Taitaa olla Psyvariarin tekijöiden uudempi tuotos. Jos joku on testaillut niin ei muuta kuin mielipiteitä! Psyvariar oli ainakin loistava...
Sinäänsä hauskaa puhua valmiista formaateista samassa lauseessa shoot 'em uppien kanssa jotka tuppaavat usein olemaan aika kaavanmukaisia variaatioita "shoot 'em up Z:sta."
Valitsin nuo mainitsemani genret lähinnä sen takia, että kyseiset genret vaativat yleensä tuntikausien perehtymistä ja sisältävät kaikenlaista mikromanagerointia, jonkinlainen vastakohta shmup-ammuskeluille siis. Tarkoitukseni ei ollut osoittaa kyseisten genrejen kaavamaisuutta, vaikka kieltämättä se hieman siltä vaikuttikin.
Contra Shattered Soldier on henkilökohtainen suosikkini. Ei se paras ole, mutta pelasin sen kahdella kuolemalla läpi mikä on aika hyvä saavutus. Kokeilkaa ihmeessä
Omistin aikanaan Shattered Soldierin, mutta jotenkin petyin artworkiin ja tunnelmaan. Peli ei vaikuttanut samalta sarjalta kuin aiemmat Contrat. Tällöin en tosin ollut vielä erityisen kiinnostunut genrestä, joten saattaisi kolahtaa paremmin nykyään. DS:lle julkaistava Contra IV vaikuttaa erittäin kiinnostavalta ja näyttäisi palaavan juurilleen ainakin kenttädesignin ja meiningin puolesta.
Päätinpä sitten luoda oman ketjun tälle peligenreistä haastavimmalle.
Nykyään kun pelitalot puskevat uutta "hiekkalaatikkopeli X:ää" ja "ropepeli Y:tä" ulos kovalla vuositahdilla on mukava laittaa välillä aivot narikkaan ja pelailla kunnon arcadeväännöt.
Tällä hetkellä suosikkini on ehdottomasti PS2:selle julkaistu Gradius V. Yllätyin kuinka tuoreelta vanhalla kaavalla tehty peli voikaan vaikuttaa. Samalla tuli lapsuusajat mieleen: Contraa tuli väännettyä nuorempana tunnista toiseen, vain päästäkseen askeleen pidemmälle kuin edellisellä pelikerralla.
Kuinkas moni boardeilla pelailee aktiivisesti shmuppeja? Tähän ketjuun olisi tarkoitus kerätä kovimmat pelisuoritukset, omistamasi pelit, alustat, joilla pelaat sekä mahdolliset spekulaatiot tulevista shmupeista. "Kovin" suoritukseni taitaa tällä hetkellä olla Gradius V:ssä 787,000 pistettä. Joten treenailtavaa löytyy vielä!
Gamestopissa tuli tuota vaihtotarjousta hyödynnettyä ja mukaan lähti Rogue Galaxy. Strikersia olen myös viime päivinä tahkonut ja onhan se kova peli! Vaikeustaso on huima ja vanhojen ennätyksien rikkominen on mukavaa puuhaa. VP2:stakin on tullut jonkinverran pelailtua ja taistelusysteemi vaikuttaa erittäin addiktoivalta. Nyt kun noita shmuppeja on ruvennut kertymään, niin olisi mielenkiintoista saada joku PS2-shmuppi tuohon High Score-topicciin.
REZ HD:na on riittävä syy minkä tahansa konsolin ostamiseen. Harmi ettei ole riittävästi ylimääräistä rahaa. Microsoft pelaa kyllä erittäin taitavasti tuodessaan näitä kulttiklassikoita Liveen.
Peliostokset-ketjusta inspiroituneena päätin viimein läpäistä Dragon Quest 8:in. Viimeinen bossi oli kyllä kohtuullisen hankala ja en olisi pärjännyt enää vuoroakaan, jos pomo ei olisi viimeisistä epätoivoisista iskuistani tipahtanut. Pelin läpäisemiseen kului aikaa lähes 90 tuntia ja oli kyllä pisin perinteinen j-rope, minkä olen läpäissyt. Pelin lopetus olikin sitten erittäin pitkä ja jätti tyytyväisen olon. Kaikenkaikkiaan mahtava peli, jonka tulen muistamaan vielä pitkään ja ehdottomasti yksi PS2:sen parhaista peleistä. Voi olla, että on DS:än hankinta edessä kun DQIX ilmestyy ja taitaapa vielä remaket vanhoista klassisista DQ:ista olla laitteelle tulossa.
Jep, kyllähän tuota on ergonomisuudestaan kehuttu. Saas nähdä kuinka paljon raaskin ohjaimella pelailla vai jääkö se vain hyllylle somisteeksi. Onneksi ohjain sopii varsin mainiosti molempiin tarkoituksiin. Nyt kun vielä jaksaisi viimeistellä sen vikan bossin DQ8:ista
Ei tule yleensä hankittua Platinum-pelejä tai muitakaan uusintapainoksia heikomman jälleenmyyntiarvon takia. Poikkeuksen pelit, joilla ei muutenkaan olisi mitään arvoa eteenpäin myydessä. Viimeisin Platinum-hankintani oli Gran Turismo 4, joka lähti varsin huokeaan hintaan. Taitaapa olla muuten ainoa Platinum-peli, joka minulta löytyy hyllystä.
En ole vielä tuohon Digital Devil Sagaan tutustunut, joten saas nähdä miten peli kolahtaa. DQ8-peliohjain tuli Play-Asiasta hankittua, kun kohtalaisen halvalla lähti. Ja onhan tuo Metal Slime hienompi kuin se normi sininen Slime.
Bossit vaikuttavat kyllä aika laimeilta. Tuo koira menee jo aika överiksi ja meditoiva kaveri tuo vahvasti mieleen ZoE:n. Toivottavasti peli preppaa kunnolla pomojen taustoja, jotta taisteleminen tuntuu mielenkiintoisemmalta.
Näytä kirjoitukset
Kutosmaailmassa mennään tällä hetkellä ja ajattelin, että voisi tässä vaiheessa laittaa jo hieman mietteitä. 
