Kerätäänpäs tänne vielä tuon viimeisimmän postaukseni jälkeen ostetut PS1-pelit:
Vielä olisi kyllä aika törkeästi osteltavaa tämän konsolin osalta. Muutama todellinen harvinaisuus puuttuu ja niistä ei kyllä usein tule hyvää diiliä vastaan.
Jos Bravely Defaultista tykkästit noin kovasti niin suosittelen kokeilemaan DS:än Final Fantasy: 4 Heroes of Light'ia. Tuon pelin jatko-osa muokkautui Bravely Defaultiksi, joten peleillä on kovasti yhtäläisyyksiä, niin ulkonäössä kuin pelattavuudessakin.
Joo tämä on ollut kyllä ostoslistalla jo pitkään, aina jostain syystä tullut jotain muuta eteen ja jäänyt kaupan hyllylle. Näyttää kyllä tuokin ihan älyttömän hyvältä. Pitääpä laittaa ton BD:n jälkeen tilaukseen.
En tiedä miten valppaasti jengi seuraa tuota kaverikoodilankaa, mutta laitoin omaa koodia. Lisäilkää ihmeessä jos siltä tuntuu.
Lisäilin Aiviksen. Pystyykö tota alotusviestiä päivittämään ja kerätä noi myöhemmätkin koodit aloitusviestiin? Olen lisäillyt melkein kaikki tuolla ketjussa, lisäilkääpä meikääkin jos siltä tuntuu.
Pelailin tuota Bravely Defaultin demoa hieman ja vaikuttaa kyllä aivan järkyttävän upealta peliltä. Ekaksi taisteluiden kanssa oli snadisti hukassa, mutta nyt menee jo sutjakkaasti. Olihan toi pakko laittaa samantien varaukseen Verkkiksestä. Tällaista Final Fantasyiden olisi pitänyt olla IX:n jälkeen ja tällaista peliä olen toivonut siitä lähtien, eli noin 12 vuotta.
Itse olen louhinut Oracle of Seasonsia nyt. On kyllä aivan järkyttävän kova peli. Maailma on upea ja täynnä salareita, graffat retrokarkkia ja pulmat hyviä. Juuri alkamassa neljäs luola ja peli on imaissut totaalisesti. Sanoisin, että tämä on ehkä lempparini kaikista Zelda-peleistä tällä hetkellä. Mites paljon muuten tuo Ages eroaa tästä? Kannataako tykitellä sekin heti putkeen kun saa tämän hoidettua pois alta.
Seuraavana ostoslistalla on toi uusin Zelda ALBW ja Bravely Default. Ihan nastat joulupelit varmaan.
Eikös tuossa ole taustalla, että valtio pääsee puskemaan näin omaa kristillistä agendaansa. Ei tämä mikään uskontoneutraali veto ole. Tosin luulisi noilla kristityillä silti olevan skarpimpi meno. Eikös tässä silti kiihoiteta uskontojen väliseen vastakkainasetteluun ja jopa sotaan, laajemmalla mittakaavalla ei varmaankaan mitään kehittävää touhua.
Paskaahan noissa mikromaksuissa on se, että itse pelisuunnittelu muuttuu. Peli suunnitellaan niin, että pelaajaa houkutellaan käyttämään rahaa ja mikäli sitä ei käytetä saa käyttää tuhottomasti aikaa puuduttavaan grindailuun. Tota puolustellaan sillä, että ei niitä ole pakko ostaa, mutta onhan se paskaa jos yksinpeli suunnitellaan niin, että se tukee mikromaksuja. Täysin käsittämätön systeemi 60 euron peleissä.
Tässä on taas kuplan tuntua ilmassa. Kuinka kauan kuluttajat jaksavat tällaisia lisärahastusmalleja.
3DS:llekin on tulossa uusi Persona Q. Hahmodesign on siinäki aika hirveätä chibi-mössöä. SMT-sarjaan tottuneena ei oikein lähde tuo uusi artstyle. Peli on vissiin Etrian Odysseyn kaltainen luolarymyäminen, joten eiköhän itse peli ole kuitenkin laadukasta kamaa.
Vois ostella jouluksi on Zeldan. Vaikuttaa ihan saatanan hyvältä ja tollanen vapaampi meno maistuu itselle. Tota venaillessa pitää tykitellä Oracles vielä läpi.
Käytiin mimmin kanssa tsekkaamassa toi Gravity 3D:nä Tennari 1:sessä. Leffa on toteutettu erittäin hyvin ja kuvasto oli hienoa. 3D toimi hyvin ja välillä tuntui oikeasti, että on mukana avaruudessa leijumassa. Siinä ne hyvät puolet sitten. Illalla funtsin leffaa nukkumaan mennessä ja kallistuin siihen, että kyseessä oli tahaton komedia. Mitenkään vakavasti tätä ei voinut ottaa. Analyysi spoilereissa.
No joo viihdyttävää se oli ja vastareaktio syntyy herkemmin kun leffaa ylistetään niin jumalattomasti. Ei tällä ole silti mitään asiaa klassikkoleffojen rinnalle. 2,5/5
Mites, kuinka suurta osaa musiikki näyttelee muun porukan pelikokemuksissa?
Itselle musiikit ovat äärimmäisen tärkeät pelissä. Vaikka itse peli olisikin hyvä, mutta musat paskat tai latteat niin lannistaa se samantien pelikokemusta. Makuasioita myös nämä, mutta en yleensä pidä elokuvamaisesta geneerisestä klassisesta. Tasapaksu ja varman päälle vedetty tuotanto laittaa vaan vituttamaan. Pidän vahvoista melodioista peleissä ja yleensä kun katson taaksepäin pelaamiani pelejä niin juuri nuo musat ovat kovin nostalgiatekijä. Mikäli pelissä ei ole tunnistettavia melodioita jäävät muistikuvat ja fiiliksetkin köyhiksi. Melodiat ovat tärkeitä, mutta myös itse musan tuotanto ja soundit ovat tärkeät. Esim. Deadly Premonitionissa on sopivan kämäset soundimaailmat: https://www.youtube.com/watch?v=clFP2LJC2KE
Pidän myös kokeellisesta musasta ja esimerkiksi Strange Journeyssä on hienot ja ainutlaatuiset kuoroklassiset. Myös REZin Trancemission on hieno kokemus sekoittaen noisea ja ambientia. https://www.youtube.com/watch?v=3gy38mZl--k
Eiköhän tossa mene joku viikko niin on yleisnäkymä pelkästään mainoksia täynnä. Vituttaa suunnattomasti käynnistää 360, kun näyttö vilkkuu samantien pelkkää mainosta. Itse pelin ikoni on pienellä jossain kulmassa.
Arvostelut ylipäätään ei enää oikein jaksa kiinnostaa. Joidenkin pelien kohdalla näkee selvästi, että fyrkkaa on laitettu palamaan ja peli saa hyvän tuomion vaikka onkin keskinkertaista kuraa. Lisäksi arvostelijoiden pelimaku on harvoin samanlainen kuin itsellä, joten ei jaksa kiinnostaa tyyppien mielipiteet. Helposti myös ison budjetin omaava peli on sellainen "ihan kiva" ja numerona joku kasi. Myös asteikko 0-10 on hölmö, koska asteikon alapäätä ei käytetä lainkaan. Ihmiset ovat tottuneet kouluarvosana-asteikkoon, joten jo seiskan peli mielletään automaattisesti keskinkertaiseksi.
Lauantai-illan barometrinä toimikoon: onko omin päin tapahtuva kalsariryypiskely jeejee vai joutavaa sontaa?
Mukavaa touhua rentoutumiseen ja yksin nautiskeluun. Välillä on nasta ottaa muutamat bisset himassa rauhassa ja kuunnella hyvää musaa tai katsella leffoja. Viihteestä saa enemmän irti pienissä kaljoissa. Kalsarikänneillä on ihmeellinen stigma ja moni yhdistää sen suoraan alkoholismiin.
Tuli vedettyä tuossa kellon ympäri aika tanakat tiputtelut ja nyt onkin olo sen mukainen. Silti aivan jäätävän hauska ilta mahtavalla porukalla ja ympäri stadia pyörien.
Kävin hakemassa Verkkokaupasta Galaxy S2 Plussan. Edelliseen puhelimeeni (ZTE Blade) verrattuna tämä on aika saatanan sähäkän oloinen. En ole mikään iso luurihifistelijä, joten peruskäyttöön tämä kelpaa hyvin. Hinta oli 199, eli ei todellakaan paha. Androidiin olen kyllä tykästynyt ja ei tässä vaiheessa ole tarvetta vaihtaa. En ole valmis maksamaan useita satoja enemmän iOS:stä ja Windows on pienen käytön perusteella aika jäätävää kuraa.
Suikoden II:den ja Tombi!2:den Official guidet tuli hommailtua, kun sattui löytymään kelpo hintaan halvoilla postituksilla jenkeistä. Varsinkin tuota Suikon guidea olen metsästänyt pitkään ja aina kun sitä on katellut on hinta noussut postikulujen takia liian korkeaksi. Pelit omistin jo aiemmin.
Muita uusia PS1-pelejä ovat loistavan cell-shade-graffan omaava Sheep, Dog and Wolf sekä PS1-alkutaipaleen shmuppi Philosoma. Tuon Philosoman takakansi on kyllä kohtalaisen rehti, ei sanaakaan tekstiä vaan pelkästään huonolaatuisia kuvia.
Uuden betatestin käyttäjäkokemuksien mukaan pitäisi olla tiukkaa settiä, toki testi oli lyhyt ja eipä sen perusteella voi mitään mieletöntä kuvaa muodostaa. Porukka analysoi jo nyt pelin lorea ja hieman lukeneena vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Myös musat ovat järkyttävän kovat tämän pienen pätkän perusteella:
Aloittelin SMT Devil Summoner: Soul Hackersiä 3DS:llä, nyt on noin 2,5h takana. Tuntuu kyllä uppoavan meikäläiseen tämä. Strange Journey oli yksi lempipeleistäni DS:lle ja tämä vaikuttaa jatkavan samoilla linjoilla. Pelin graafinen anti on vanhentunutta, mukana on korneja CGI:tä ja rujoa 3D-grafiikkaa. Graafinen tyyli sen sijaan korvaa täysin graffan rujouden ja itse diggailen täböllä tätä retrolookia. Mahtavat 90-luvun kybermeiningit päällä. Myös musat ovat loistavat ja pitävät tunnelmaa yllä. Pelimekaniikka on monimutkainen ja mitään ei pahemmin selitellä, ainakaan ihan alussa. Jos en olisi sarjan pelejä aikaisemmin pelaillut olisin varmasti aika kujalla. Juoni vaikuttaa myös mielenkiintoiselta. Peli on julkaistu aiemmin Sega Saturnille, ei tällaisia pelejä enää tehdä. Suosittelen kaikille 3DS:n omistajille.
Olen myös pelaillut Alundraa PS1:sellä. Hyvä peli loistavilla 2D-graffoilla ja kovilla musiikeilla. Maailmassa riittä tutkittavaa ja juoni on syksyisen synkkä. Working Designsin käännöstyö myös hauskuuttaa. Moni on valmis nostamaan tämän parhaaksi Zelda-tyyppiseksi peliksi. Itse en tätä allekirjoita, mutta loistava peli kyseessä kuitenkin.
Olen nyt tykitellyt 18h peliä, pääjuonen tehtävistä olen läpäissyt vasta alle kolmasosan. Ei tässä auta kuin hehkuttaa.
Yksityiskohtien määrä on aivan mieletöntä tässä pelissä, pelimaailman tapahtumat tuovat maailman eloon ennennäkemättömällä tavalla. Pääjuonen tehtävä ovat olleet poikkeuksetta aivan uskomattoman hauskaa kamaa. On huumoria, draamaa, surrealismia, parodiaa. Myös tämä ratkaisu, että peliä pelataan kolmella päähahmolla toimii erittäin hyvin, paluuta vanhaan yhden hahmon sooloiluun ei ole.
Peli on kuin seuraisi hyvää TV-sarjaa. Dialogi ja juonenkäänteet ovat pitäneet otteessaan. Soundtrackin pitäisi myös miellyttää kaikkia, olen viimeaikoina luukutellut aika paljon punkkia ja myös tällä saralla peli toimittaa.
Olen jo tässä vaiheessa valmis antamaan pelille täyden arvosanan ja vielä on valtaosa peliä jäljellä. Genin paras peli Dark Soulsin jälkeen.
Pelisarja, joka on aina sisältänyt omaperäisen pelimekaniikan ja erottunut selkeästi muista genreistä, muutetaan geneeriseksi Splinter Cell-klooniksi. Ainakin saadaan kasuaalit tyytyväiseksi.
Eiköhän Splinter Cell ja MGS ole aina muistuttaneet toisiaan jonkun verran. Suurimmat erot olivat mielestäni ohjauksessa ja pelimaaimassa/tyylissä. Splinter Cellien hiippailu on ollut vain aina sulavempaa ja hienompaa. Myös SC:n juoni/pelimaailma (paskaa sekin kyllä) on tasokkaampaa kamaa.
Splinter Cellhan on ottanut hurjasti vaikutteita MGS:stä ja tuskinpa kyseistä pelisarjaa edes olisi ilman MGS:n laajaa suosiota. Nuo hiippailun hienoudet ovat toki mielipidekysymyksiä ja molemmilla sarjoilla on faninsa. Pointti on siinä, että MGS on aina pitänyt omaperäisen lähestymistapansa hiippailuun ja sarja on pysynyt erikoisena. MGS:n juoni on myös täysin itsetietoista överitykittelyä ja mitään ryppyotsaista "realismia" on turha hakea. Sarjan fanit tiedostavat tämän ja nimenomaan tästä sarja on tunnettu.
Propsit myös videosta, missä nuo dialogit ovat otettu pois kontekstistaan. Ei varmaan kenellekään epäselvää, että lopputulema vaikuttaa naurettavalta.
Kyllähän tuo MGSV vaikuttaa paljon paremmalta kuin aikaisemmat. Hayter ei ole pilaamassa ääninäyttelyä, ohjaus on ehkä päivitetty tälle vuosituhannelle ja Snake ei juokse enää rautakanki perseessä.
Tietty tarina ja käsikirjoitus on varmasti samaa ö-luokkaa mutta sen voi onneksi skipata.
Pelisarja, joka on aina sisältänyt omaperäisen pelimekaniikan ja erottunut selkeästi muista genreistä, muutetaan geneeriseksi Splinter Cell-klooniksi. Ainakin saadaan kasuaalit tyytyväiseksi.
Nyt on tullut joku 3h pelailtua ja muutama missioni tykiteltyä. Vaikuttaa kyllä aivan järkyttävä kovalta peliltä, olen aivan imussa. Tehtävissä on ollut heti alusta paljon vaihtelua ja ne ovat olleet todella hauskoja, niin tavoitteiden kuin dialoginkin puolesta. Selkeä parannus edelliseen osaan. Maailma vaikuttaa valtavalta ja en ole nähnyt paskaakaan vielä. Maailma on täynnä yksityiskohtia ja satiiri on hulvatonta. Myös soundtracki on aivan kuningas.
Tällä hetkellä uskomattoman hyvät vibat pelistä. Takaisin pelaamaan.
Peruutin Amazonin tilauksen, kun se ei ollu vielä edes lähdössä. Kävin noutamassa Gamestopista spessuversion. En nyt tiedä onko tuossa mitään ihmeellistä lisäsisältöä, mutta se oli femman kalliimpi niin annoin nyt palaa.
Tänään en välttämättä kerkeä vielä testata, mutta huomenna voisi vetää kunnon tykitykset. Pitää varmaan hakea vielä USB-tikku niin ei tarvitse kuunnella tuota Xboxin järkyttävää tuuletinmelua.
Tilasin tän Amazonista. 44e ei ollut mikään paha hinta. Olen katsellut videoita ja giffejä tästä ja kyllähän tämä vaikuttaa järkyttävän kovalta. Hype on kohonnut korkealle viime päivinä.
Onhan näitä tullut pelattua ekasta osasta lähtien, joten nastaa päästä kokeilemaan taas uutta osaa. Nelonen oli aikamoinen pettymys itselle loistavan San Andreaksen jälkeen. Rockstar on kuitenkin parantanut jatkuvasti tekemisiään, RDR on itselle yksi koko genin kovimmista peleistä. Luotto on korkealla niin loistavan pelin jälkeen.
Redd-kettu tuo vihreän telttansa kaupunkiin kerran viikossa, sieltä saa ostaa yhden tavaran kerrallaan. Tämä varsinkin on sellainen jossa kannattaa käyttää guidea, sillä vähintään puolet myytävistä tavaroista on väärennöksiä, niihin ei kannata tuhlata rahaa. Tästä näkee ne (hyvin pienet) erot, joista feikin tunnustaa:
Tattista! Jotenkin onnistunut missaamaan tuon ketun, nooh ei kai se ole kuin vasta kerran pyörinyt nurkilla. Aikamoisilla leveleillä ollaan kun pitää tunnistaa jo maalauksiakin. Saisi edes yhden maalauksen hoidettua museoon niin saisi sen laajennuksen viimein sinne.
Näytä kirjoitukset
