26h takana ja eteenpäin mennään. Viimesimpinä bosseina hoitelin The One Rebornin ja marttyyrin Currywurst Castlessa. Tuo Martyr oli mielestäni hieno bossia ja koko alue oli mahtava. Aika tiukka taistelu oli ja Vialeja taisi jäädä kolme jäljelle. Tollanenkin mesta täysin hämärän salarin takana. Nyt on Ludwiqin miekka +9 ja hienosti olen sillä pärjännyt, pitäisi löytää Blood Rock vielä että saisi +10:si. Alueet ovat olleet kyllä tasaisen laadukkaita ja isompia notkahduksia ei ole tullut. Yahargul Village oli mielestäni ehkä heikon alue toistaiseksi, ympäristöt eivät olleet erityisen mielenkiintoisia ja noi kuolleista heräävät viholliset hermostutti. Ei tuokaaan alue mikään katastrofi kuitenkaan ollut.
Täytyy muuten sanoa, että onneksi tässä ei ole sitä mekaniikkaa, että viholliset katoavat jossain vaiheessa kun olet tappanut ne tarpeeksi monta kertaa, kuten DS2:sessa. Mielestäni tuo oli erittäin paska mekaniikka, sillä kuollessasi menetit soulsit lopullisesti ja pelissä oli käytännössä rajallinen määrä souleja. Myös itemien grindaaminen vihuilta oli todella nihkeätä sillä kun vihollinen katoaa lopullisesti voi olla, että tietyt itemit jäävät saamatta kokonaan. Alueet olivat myös todella autioita lopuksi kun pelaaja oli niitannut vihut sukupuuttoon.
24h takana ja hyvin on peli edennyt toistaiseksi. Viimesimpinä bosseina hoitelin Romin ja Paarlin. Paarl oli helppo kun olin varmaan hieman ylilevelinen, se tipahti ykkösellä ja Ludwigin miekka teki hyvin damagea. Rom kuoli kolmannella yrittämällä ja ei senkään kanssa tuntunut olevan isompia ongelmia, piti vain tsekkailla rauhassa hyviä saumoja laittaa iskua ja vetäytyä tarvittaessa. Tuli myös suoritettua Eileenin questline loppuun ja siltä sai ihan hyvän runen questin päätyttyä.
Nyt olisi ainakin kolme eri mestaa mitä tutkia seuraavaksi. Pitäisi löytää myös yksi chunkki niin saisi Ludwiqin miekan +7:si. Tällä hetkellä leveleitä on 65 enkä ole mitenkään grindaillut ylimääräistä. Moon rune tietenkin auttaa hieman kun echoeseja tippuu enemmän. Ei ainakaan toistaiseksi näy vielä väsymisen merkkejä ja peli vetää edelleen vahvasti puoleensa.
Dark Souls 2:sessa vaikeustaso tuntui ajoittain aika halvalta ja sitä nostetaan vihulaumoilla, joiden tappaminen ei vain ole hauskaa. Toinen asia millä vaikeustasoa nostetaan on vihollisten iskujen tracking, jolloin isku seuraa vaikka siirtyisit sen alta pois. Bloodborne on tässä mielessä huomattavasti hauskempaa pelattavaa, pelin vaikeus ei tunnu halvalta. Myös hitboxit ovat paljon paremmat Bloodbornessa, joten peli tuntuu paremmalta pelata.
DS2:sen ongelmana on myös aika mielikuvituksettomat alueet ja muiden pelien reittien yhdistymisestä ei ole tietoakaan. Ongelmistaan huolimatta DS2 on helvetin jees peli. Mielestäni se on kuitenkin myös huonoin Souls-peli.
Rapiat 20h paineltu. Edelleen en ole edes testannut sitä Forbidden Woodin bossia. Pelailen aika rauhassa ja fiilistellen. On muuten järkyttävän laaja alue tuo Forbidden Woods, polkuja ja salareita riittää mielettömästi. Jo pelkästään tossa metsässä riittää tutkittavaa tuntikaupalla. Löysin myös laajan luolaston sieltä, josta pääsee
Pelin maailma on kyllä niin kieroutunut ja synkkä, mietityttää missä huuruissa tekijät ovat olleet. Tässä liikutaan jo melkoisilla leveleillä. Aivan uskomaton maailma kyllä ja eipä monessakaan pelissä ole tullut vastaan vastaavaa. Ekat Silent Hillit ovat ehkä vertailukelpoisia. Onhan tää mestariteos.
Uusin Edge taisi muuten antaa pelille 10/10. Mielestäni tämän pelin kohdalla täysin ansaittu.
Ite olen pyörinyt vähän siellä sun täällä. Monia sellaisia alueita on jo auki, joihin ei vielä tässä vaiheessa kannattaisi mennä, mutta uteliaisuus voittaa ja niissä on hauska tehdä itsariruneja kovien kamojen löytämiseksi. Yhdessä mestassa framerate tippui tosin jo Blighttown tasolle, en tiedä mitä siinä kävi, mutta yhtäkkiä peli oli yhtä slideshowta, kirjaimellisesti. Toivottavasti tulee se patchi jossain vaiheessa joka korjailee tekniikkapulmia.
Edelleen Lost Woods vetämättä ja olen ihan siinä huulilla käynyt pyörimässä. Tykkään ottaa aikani tän pelin kanssa ja mikään kiire läpäisyyn ei ole. Mahtavan oloinen mesta kyllä ja tunnelma on maaginen. Aseina mulla on tällä hetkellä Hunters Axe +6 ja Ludwig's Holy Blade +6, pitäisi varmaan tehä päätöksiä kumpaa rupean upgrademaan tästä eteenpäin. Tykkään enemmän kirveen liikesarjoista ja se tuntuu tekevän jostain syystä enemmän lämää tällä hetkellä, mutta tuo Holy Blade staggeroi vihut helpommin, joten tällä hetkellä kallistun siihen kuitenkin.
Olen myös hoidellut parit bossit Chalice Dungeonissa, mutta mitään ihmeempää loottia sieltä ei ole vielä irronnut.
Pakko kyllä yhtyä ylistyksiin. Ei vittu mikä peli. Enpä ole vastaavaa suunnittelua nähnyt missään pelissä, nää mestat lähtee aivan näpeistä hienoudessaan. Itellä meni Vicar Amelie juuri läpi ja hitto mikä rushi siitäkin seurasi kun sai sen kukistettua monen yrityksen jälkeen. Nyt on taas monta mestaa koluttavana ja kaikki ovat toinen toistaan upeampia. Menin johonkin salamestaan käymään, joka on kuin
Todella tunnelmallinen ja creepy mesta.
Mutta joo en ole edes puolessa välissä ja jo nyt 10/10. Näiden pelien jälkeen on aina vaikea palata muihin peleihin, kun mikään ei oikein tunnu miltään.
Joo toi sama kävi mulle. Oli suht painostava se mesta musiikkeineen ja ne vihut alkoivat olemaan aika härskejä.
Itse en ole onnistunut lyömään tuota nelosbossia. Jotenkin tuntuu ettei se oikein ota kunnolla damagea vaikka aseet on upgradettu aika korkealle. Hyvä bossi se on kuitenkin ja eiköhän se vielä tässä lähiaikoina napsu.
Hauskaa pelissä on, että kaikenlaista hämärää tapahtuu usein ja pelaajalla ei ole tietoa, että missä mennään. Kunnon mysteereitä täynnä koko peli. Jossain vaiheessa mulla oli perusviholliset olivat tulleet voimakkaammaksi ja niillä oli taikoja ym. buffeja yhtäkkiä. Oli matka tuonne nelosbossille huomattavasti vittumaisempi. Vissiin se bossikin oli tullut hankalammaksi. Oli pakko lukea, että mitäs helvettiä nyt ja vastaus oli:
Saan aika jatkuvalla syötöllä turpaan tässä pelissä.
Niinhän se kuuluukin. Itsellä DS ja DS2 vedetty aikanaan läpi ja silti tulee turpaan suht urakalla.
Nyt on joku 4,5h pelattu ja kaksi ekaa bossia hoideltuna. Toka oli varsinkin haastava aluksi, kun sen vika muoto oli niin hemmetin nopea. Muutamat yritykset ja kyllähän siihenkin löytyi lopulta hyvä taktiikka. Nyt aukesikin taas uusi alue ja seuraavaksi sitä kahlaamaan. Aseena olen käyttänyt kirvestä ja olen ollut tyytyäinen. Aseita on vähemmän kuin Dark Soulseissa, mutta niissä on huomattavasti enemmän eri liikesarjoja ja mahdollisuuksia. Löysin myös jonkun flamethrowerin, mutta sitä en ole päässyt vielä testaamaan kun ei riitä skillit.
Ensiksi huonot asiat: ruudunpäivitys vaikutti aika nihkeältä, varsinkin kun aloittaa tämän TLOU:n jälkeen. Nykimiset ovat selkeästi havaittavissa. Ja ne latausajat ovat pitkät. Nämä nyt varmaan olikin kaikkien tiedossa ja From on lupaillut patchia näihin.
Sitten hyvät: peli on juuri se jatko-osa Dark Soulsille mikä DS2:sen olisi pitänyt olla. Tunnelma on todella painostava ja maailma kieroutunut. Soundimaailma on mieletön ja musat ovat loistavat. Maailman ja vihujen design on aivan omassa luokassaan. Minulla on vasta pari lamppostia löydettynä ja peli on Dark Soulsin tapaan sokkelomainen, mutta palkitsee tutkimista oikoreiteillä, jolloin eteneminen nopeutuu uusille mestoille. Tämä oli yksi parhaista asioista ekassa DS:ssä ja tässä se on vielä parempaa. Ennen ensimmäistä bossiakaan pelissä on jo todella paljon eri paikkoja tutkittavana ja maailmaan eksyy helposti.
Tästä pelistä huomaa viimeistään, että Miyazaki on se Souls pelien henki. Tämä on kaikkea sitä mitä DS2 ei ollut.
Tales of the Abyss 3DS 18e Shin Megami Tensei Soul Hackers 3DS 18e Dragons Dogma Dark Arisen 360 14e MGS HD Collection 360 16e South Park Stick of Truth 360 10e Jurassic Park Operation Genesis Xbox Tales of Vesperia 360 16e
The Last of Us Remastered meni läpi. Onhan tämä todella taitavasti rakennettu putkijuoksu. Peli on todella viimeistelty ja hienosti tuotettu. Näyttely on loistavaa, hahmojen reaktiot maailmaan ovat uskottavia, grafiikat ovat loistavat, soundtrack on hyvä ja tilanteisiin on usein monia eri lähestymistapoja. Peli on erittäin viimeistelty ja väistää monet pelien tarinankerronnan ongelmat luomalla uskottavat hahmot ja maailman. Myös juoni pysyy kasassa pelin pitkän keston. Eipä tästä hirveästi kritisoitavaa löydy loppupeleissä, mitä nyt satunniset AI-ongelmat latistavat siellä olon tuntua aika ajoin. Eipä tätä tosin ihan heti jaksa pelata uudestaan nyt kun juoni on nähty ja maailma koettu.
Tämä peli vie pelit tavallaan laadullisesti uudelle tasolle ja peli on uskottava koko kestonsa ajan. Yleensä pelit menevät aivan överiksi tarinansa puolesta tai tapahtumat tai hahmot eivät ole uskottavia, mutta tässä pelissä taso säilyy. Ei tämä silti mikään lempipelini ikinä ole, mutta viihdytti hyvin kestonsa ajan.
Xboxin Silent Hill 2 on kyllä täysin unohdettu tapaus. Aina kun joku morkkaa uutta HD-collectionia, niin käsketään pelaamaan Ps2:n alkuperäinen läpi, vaikka itse asiassa tuo Xbox-versio on pelin paras versio. Pitäisi kyllä pelata taas pitkästä aikaa läpi.
Joo tämä on kyllä totta. Mulla on ollut toi eka Silent Hill työn alla ja diggailin pelistä niin paljon, että oli pakko ostaa toi jatko-osa. HD Collectionia en todellakaan edes harkinnut, kun on niin paska porttaus. Ton boksin version pitäisi olla teknisesti paras noista konsoliversioista ja se on hemmetin halpakin vielä, taisin maksaa kybän posteineen.
Olen tosin ollut niin paskat housussa ton ekan pelin kanssa, että sen läpäisemiseen saattaa mennä hetki aikaa vielä.
Tällasia on tullut osteltua. PS4 pelit tulivat konsolin mukana. PS1-pelit lähtivät alle kybällä kappale. Jurassic Park Xboxille tuli vatsaan kirpparilla kolmella eurolla. Kyseessä on vissiin yksi ekan boksin harvinaisimmista julkaisuista.
Nonniin tehdäänpä tällekin pelille jo oma ketjunsa, kun juttua tuntuu riittävän ja varmasti syntyvän jatkossakin kun pelin julkaisu lähestyy. Pelihän julkaistaan maaliskuun 27. päivä eli eihän tässä ole kuin vähän yli kuukausi julkaisuun.
Pelistä on hiljattain julkaistu muutama video ja niiden perusteella peli näyttäisi olevan todella uskollinen Souls- sarjalle, lisäten pelimekaniikoihin kuitenkin muutaman lisätwistin.
Kaiken kaikkiaan odotukset ovat järkyttävän korkealla pelin suhteen. Dark Souls osoittautui viime genin parhaaksi peliksi ja yhdeksi lempipelikseni ikinä. Bloodbornen ohjaa Demon's Soulsin ja Dark Soulsin ohjaaja ja pelissä on Sonyn tuotantoarvot, joten aika hemmetin kovat lähtökohdat alkaa olemaan.
Nyt on tullut muutamat päivät testailtua tätä laitetta. Kokemukset ovat olleet kyllä todella positiivisia, kaikki tuntuu toimivan sujuvasti ja loogisesti. Ohjain on ihan törkeän hyvä 360 ohjaimen jälkeen, etenkin D-padia pyöritellessä on tullut ihmeteltyä miten sysipaska se voikaan olla 360:sen ohjaimessa. Ainoastan tuon Start-nappulan kanssa on välillä löytymisongelmia kun sokkona yrittää painella, mutta eiköhän tohon totu.
Peleistä olen pelaillut The Last of Usia ja GTA V:tä. TLOU on kyllä niin kermainen tuolla 60 fps:llä, juuri tuo ruudunpäivityksen sulavuus on meikälle se next-gen-kokemus. Tuohon kun tottuu niin alkaa olemaan aika hirveätä tsekkailla nykiviä pelejä. Peli vaikuttaa myös todella hyvältä maailman ja hahmojen perusteella. Ohjainta ei malta laskea alas, kun haluaa tsekata mitä seuraavan kulman takana tapahtuu.
GTA V on upean näköinen näin laajaksi peliksi. FPS-moodi tuo maailmaan ihan uutta eloa ja maailmassa riittää ihmeteltävää. Huomasin jossain tutkivani jotain jätskikiskan jätskivalikoimaa ja realisoitui aika nopeasti kuinka paljon tähän on laitettu aikaa yksityiskohtien osalta, uskomaton suoritus. Ruudunpäivitys ei valitettavasti ole kuitenkaan ihan niin sulava kuin olisi odottanut, varsinkin kaupungissa kovalla vauhdilla kaahatessa päivitys droppailee selvästi. Onhan tämä silti aivan mahtava maailma ja peli ja kyllähän tätä pelailee hemmetin mielellään.
Kohtahan tulee sitten se Bloodbornekin, joten parhautta on edessä.
Tulipas rävähdettyä viimein current-geniin kun sain niin hyvän diilin PS4:sesta. Maksoin hieman yli 200e kolmella pelillä. Ekana lähtee varmaan The Last of Us pyöritykseen. Mitäs must-hankintoja konsolille on tällä hetkellä esim. PSN:n puolella tai fyysisinä julkaisuina?
Tällä hetkellä kiinnostaa tasan kaksi tulevaa peliä, mutta ei hemmetti kun nuo näyttävätkin hyvältä. Näiden takia on jo varmaan pakko laittaa plese nelkki ostoon.
Bloodbornen uusi gameplay-video on jumalainen. Tunnelma, äänisuunnittelu, tyyli ja järkyttävän tiukan oloinen pelattavuus laittaa tämän GOAT listoille jo ennen julkaisua. DS2 oli läpäisyn jälkeen ihan pieni pettymys, mutta nyt on taas OG-ukki puikoissa, joten luotto on kova. DS2:sen puolustukseksi peli on kuitenkin parempaa kamaa silti mitä 99 % nykyään videopeleistä on.
Pleikka ygösen pelien hinnat saattavat muutaman vuoden kuluessa lähteä pieneen kasvuun, veikkaisin.
Kyllähän noissa tuntuu olevan painetta hinnannousulle kun Pleikan brändi porskuttaa ja ihmisten nostalgiannälkä on kasvanut. Symphony of The Nightin spessu ja Suikodenit pyörivät siellä 100-200 euron hujakoilla ja aika monta 100€+ peliä näkee nykyään (mm. Megamanit, Legend of Dragoon, Tombi, harvinaisemmat ropet ja muut julkaisut)
Sama pätee toki N64 ja Saturnin peleihin kun retrostatus alkaa vakiintumaan ja pelien kysyntä kasvaa.
Itellä on samanlainen meininki päällä. Viime kuukaudet on mennyt lähes yksinomaan ekan plesen parissa. Tällä hetkellä on työn alla mm. Silent Hill, Ape Escape, Crash 3, Star Ocean 2, Megaman Legends 2.
Näiden jälkeen hyllyssä venailee jäätävästi pelejä, jotka on aikanaan jäänyt pelaamatta. Seuraavaksi lähtee myllyyn varmaan Legacy of Kain Soul Reaver, Resident Evilit, Spyro 3, Breath of Firet, Saga Frontier 2. Pelattavaa on niin saatanasti ettei ole tarvetta millekään uusille peleille tässä vaiheessa. Vuoden tavoitteena onkin, että saisi tuota backlogia pienemmäksi.
PS1-rupeaman jälkeen voisi roudailla Cuben himaan ja pelata sille jääneet klasarit pois alta. Sielläkin olisi Baten Kaitos, Fire Emblem, Metroid Primet ym. pelaamatta...
Ekaa Silent Hilliä. Tätä ennen olen vain testannut sitä MGS:än mukana tullutta demoa silloin aikanaan ja aika puhtaalta pöydältä lähin tämän kanssa liikkeelle. Ai hemmetti kyllähän tämä kuumottaa edelleen aika helvetisti. Tunnelma on vitun ahdistava jatkuvasti ja noita mestoja ei todellakaan tee mieli tutkia. Silti uteliaisuus voittaa ja jatkuvasti on pakko tsekata mitä seuraavan kulman tai oven takana luuraa. Kuumottavimmissa kohdissa menee kylmät väreet selässä. Pelin audio luo hienosti tunnelmaa jatkuvasti ja tekee ahdistuneen tunteen ja koko ajan on vähän epämukava olla. Pelin karut graffat toimivat hyvin ja saattavat jopa lisätä kuumotuksen tunnetta. Toistaiseksi on vain puolitoista tuntia takana ja saavuin juuri koulurakennukseen.
Ennen jouluaattoa tulee fiilisteltyä vanhan joulumusan, vanhojen joulusarjisten, retropelien ja punaviinin parissa. Joulu meneekin sitten perheen kanssa safkatessa ja tyttöystävän kanssa hengaillessa. Eteläänkin tuli hieno lumipeite ja rupeehan tässä joulufiilis nousemaan.
Joululahjaostokset olikin tuttuun tapaan aika helvettiä ja väkijoukon seassa haahuilu keskustassa pienessä flunssassa ei maistunut. Onneksi nyt on pakolliset hommat hoidettu ja loppupäivän voi ottaa iisiä.
Uusivuosi meneekin sitten kavereiden kanssa safkatessa ja ryypätessä. Aika väkisten ryypätty juhlahan se on yleensä, mutta onneksi tänä vuonna pitäisi olla aika kovat bileet tiedossa, joten sitäkin venailee innolla.
Pelasin Mega Man Legendsin läpi ensimmäistä kertaa. Todella nasta pieni seikkailu hieman Metroidin hengessä. Graffat ovat charmikkaat ja muistuttavat cel-shadingiä, mielestäni ovat kestäneet aikaa todella hyvin. Saarella pyöriminen ja parempien kamojen keräily ja kehitys on koukuttavaa ja haastettakin peli tarjosi kiitettävästi. Soundtrackilla on myös muutama todella hyvä biisi ja melodiat jäävät pyörimään pitkäksi aikaa päähän. https://www.youtube.com/watch?v=JrCnzkAGRsY
Bossit olivat myös hienoja ja vaikuttavan kokoisia tämä aikakauden peliksi. Pelissä on myös paljon erilaisia minipelejä ja sidequesteja. Osa jäi tekemättä, kun oli hinku nähdä pelin stoori loppuun.
Siirryin suoraan Mega Man Legends 2:seen ja jatko-osa vaikuttaisi jopa vielä paremmalta. Kontrollit ovat paremmat, musat hienompia, pelialueet yksityiskohtaisempia ja pelissä on enemmän tutkittavia objekteja. Peli tuntuu myös enemmän perinteisemmältä ropelta vaikka itse taistelut ovatkin reaaliaikaista räiskintää. Loistomeno.
Se hyvä puoli tässä että tuli aikanaan hankittua näitä pelejä kokoelmaan aika huolella, että on jatkuvasti klassikkoa pelaamatta, jotka jäivät silloin aikanaan pelaamatta. Nyt kun ei ole oikein rahaa ostella hirveästi uusia pelejä tulee syvennyttyä olemassaolevaan kokoelmaan ja löydettyä mahtavia kokemuksia, jotka ovat jostain syystä jäänyt kokematta.
Kaikkien pelien alustana PS1. Tarkoitus olisi ihan kunnolla alkaa keräilemään PS1-pelejä. Kyllähän noita entuudestaankin löytyy jo jonkin verran..
Itse olen diggailut PS1-keräilystä. Klassikkopelejä saa edelleen kohtuuhintaan ja hidden gemejä löytyy aivan helvetisti, kun lähtee louhimaan laitteen pelikirjastoa. Pelit mahtuvat myös pieneen tilaan snadien boksien ansoista, joten kaappitilaakaan ei hirveästi kulu.
Itelläkin on ollut eka Tomppi tulilla ja helposti tota jaksaa pelailla edelleen. Pelit olivat hyviä silloin ysärillä ja ne ovat hyviä edelleen. Toki kontrollit vaativat hieman totuttelua aluksi, kun on tottunut sulavimpiin kontrolleihin nykymaailmassa, mutta pelaaminen on sujuvaa kunhan ne on ottanut haltuun. Pelaaminen on huomattavan palkitsevaa ja rujoissa luolissa pyöriminen on tunnelmallista.
Monesti puhutaan, että tietyt pelit ovat vanhentuneita, vaikka ne otettiin aikanaan hyvin vastaan ja keräsi hehkutusta. Tämä vähän ihmetyttää, sillä sama pelihän siellä on edelleen ja pelin pelaaminen sujuu loistavasti, kunhan totuttelee taas sen ajan kontrolleihin.
Näytä kirjoitukset
