Nyt on tullut viikon ajan hakattua Mushia ja heitetäänpäs vähän lisää mietteitä.
Peli on kyllä järjettömän addiktoiva. Kerta toisensa jälkeen on pakko ottaa vielä yksi krediitti ja testata tulisiko enkkoja. Kehitystä on tullut tasaiseen tahtiin ja High Score paranee päivä päivältä. Tällä hetkellä pääsen 1.5 Originalilla kolmostason loppariin. Kolmoskentässä vaikeustaso nousee rajusti ja yleensä tohon loppariin saapuessa jäljellä on vain yksi elämä. Onneksi pelissä on toi training-moodi, jossa voi jauhaa tasoja tai bosseja mielin määrin.
Eri modeja on jäätävän paljon ja toistaiseksi olen hakannut ainoastaan 1.5 Originalia ja Black Label Originalia. Black Label on vielä överimpi kuin tuo alkuperäinen mode ja kamaa on ruudulla jäätävästi.
Diggailen pelin pistesysteemistä. Systeemi kannustaa jatkuvasti riskinottoon, sillä bongoja tulee sitä enemmän mitä lähempänä vihollisia on. Lisäksi pitää tarkkailla ruudun laidassa olevaa mittaria ja vaihtaa shotti-tyyppiä aina kun mittari yltää tiettyyn lukuun. Mittarin tsekkaaminen ottaa katseen pois aluksesta hetkeksi ja tällöin tulee lennettyä sokkona snadin aikaa. Tiukemmissa paikoissa tsekkaaminen kannattaa jättää luonnollisesti vähemmälle.
Black Labelissa kuuluu aina pieni piippaus kun shottityyppiä tulee vaihtaa, joten pisteiden keräileminen on hieman helpompaa.
Grafiikat ovat varmaan parasta 2D:tä mitä olen nähnyt ja erityisesti XBOX-mode näyttää upealta, valikoista voi vielä säätää kuvaa ja itse otin smoothingin pois, jolloin kuva tuli terävämmäksi. Myös eri kuva-asetuksia on hemmetin paljon, joten eiköhän sieltä löydy kaikille hifistelijöille jokin mieluisa vaihtoehto.
Joukossa on myös 3D-modekin, jota en valitettavasti ole päässyt vielä testaamaan lasien puutteen vuoksi. Menee kyllä pikku mehusteluksi pelata tätä vielä jotkin 3D-lasit päässä.
Musiikit ovat arcademaista jumputusta ja sopivat peliin kuin nakutettu. Melodiat jäävät soimaan päähän pitkiksi ajoiksi. Tälläkään osa-alueella ei siis valittamista.
Toistaiseksi aikaa on siis uponnut pelkästään Original modeihin, Novice-moodeja tuli myös testattua ja niistä on hyvä lähteä liikkeelle pelin kanssa. Vielä on kunnolla testaamatta Maniac ja Arrange. Ultra-mode on vaihtoehdoista vaikein ja siinä tuleekin dunkkuun hyvinkin nopeasti jo ekassa kentässä.
Ei peli kuitenkaan aivan täydellinen ole. Tänään koin ensimmäisen kerran grafiikkabugin toisen kentän bossissa, kun treenasin sitä training-modessa. Onneksi noita ei ole enempää vastaan tullut ja eipä tostakaan mitään varsinaista haittaa ollut, olihan se hölmön näköistä silti. Hahmojen mylvinnät ovat myös ärsyttäviä, mutta nekin saa onneksi laitettua valikoista pois.
Kaiken kaikkiaan aivan järkyttävän hyvä arcade-meininki ja peli on helposti paras boksilla pelaamani. Toivottavasti Cave julkaisee muitakin pelejään aluekoodittomina tai tekee käännöksiä länkkäreille. Jos genre kiinnostaa vähänkin, niin suosittelen laittamaan ostoslistalle samantien.
Tossa vielä hyvälaatuista videota pelin ekasta kentästä Maniac-modella:
http://www.youtube.com/watch?v=pOil59oRn4kEikö tätä muka kukaan muu pelaile?