Joo, suurin osa mini-bosseista on skipattavia, mutta niistä saa Prayer Beadeja eli lisää Vitalitya. On kieltämättä varsinkin alkuun varsin nihkeää että ei vaan voi grindata lisää helaa, vaan pitää tappaa vaikeita bosseja saadakseen helaa. Skillejä kyllä voi grindata jos on umpikujassa.
Läski juoppo varsinkin tykkää thrustista. Tapa rivimiehet aloittaen sniikkaamalla vasemmalta bossin vieressä olevan kilpimiehen taakse, ja kun kaikki ovat kuolleet juokse samaa sniikkausreittiä uudestaan bossi perässä. Puun taakse piiloon, bossi nollautuu, puukota selkään ja matsi voi alkaa. Tässä vaiheessa aktivoi rannassa seisova NPC taistelemaan puolellasi, ja thrustaa menemään kun bossi keskittyy siihen.
Tätä en edes katsonut mistään opasvideosta, vaan kikkailin vaan tarpeeksi sillä alueella että huomaa mikä toimii ja mikä ei. Juustoa toki tämäkin, mutta omaa juustoa.
Ja paras tipsi toki se että lähtee sieltä kokonaan helvettiin!
Tuo muistelumesta on ihan erillinen kokonaisuus, ja jossain vaiheessa se pitää vetää läpi, mutta sitä ennen voi seikkailla ties missä muualla. Kerätä tavaroita ja katsoa josko olisi sopivampia bosseja tarjolla.
Et varmaan ole tappanut vielä ratsumiestä? Se taitaa olla virallisesti eka OIKEA bossi, jonka voittamisesta saa damageboostin (toinen sellainen on tulossa siellä Hirata Estaten lopussa). Ratsumiehen jälkeen pääsee myös ekan kerran kauppaan ym. mukavaa. (Kunnes pääset kauppaan asti, kannattaa aina ostaa koko rahalla Spirit Emblemejä, turha niitä rahoja menettää kuollessa. Jos Spirit Emblemejä kertyy satoja, hyvä.)
Eli se, että koulutettu sotilas unohtaisi tyystin olemassaolosi sen jälkeen kun olet kerran tuikannut sitä miekalla selkään olisi parasta immersiota. Gotcha.
Noh, oikeastihan Sekiron tekoäly on suorastaan huvittavan huonoa ja sokeaa. Mutta ihan hauska noita on edelleen hassuttaa. Ja kyllä, se bossi unohtaa sinut jos vain menet tarpeeksi kauas, mutta peli ei vain palkitse sellaisen yrittämisestä, vaan vähän pitäisi taistellakin.
Tietenkin se vituttaa tappaa niitä rivivihuja joka kerta, mutta se on se panos siinä taistelussa. Jos voisi vaan juosta pomon luo, se olisi liian helppoa.
Mutta jos haluat oikeita tipsejä, niin oletko kokeillut thrustia? Pidät hyökkäysnappia pohjassa. En nyt muista oliko tuo niitä bosseja jotka imee sitä kerta toisensa jälkeen, mutta aika moni imee.
Rivivihut kannattaa tappaa ensin pois, houkuttele vaikka heittotähdellä. Ja jos bossi on huomannut sinut tätä tehdessä, niin juokset tosiaan kauemmas ja resettaat sen. Katon päälle pääsee huilimaan jos haluaa ottaa Pelletin rauhassa kesken taistelun.
Itsehän en ole hyvä pelaaja, mutta ei kauhean montaa videota tarvitse pelistä katsoa onko taistelu "arpapeliä".
Aika moni on sanonut, miten Sekiro toi sen vanhan Dark Souls -fiiliksen takaisin, nimenomaan siten että veteraanitkin oikeasti kuolevat tässä taas, ja joutuvat opettelemaan uusia asioita. Kevyesti vaikein From-peli, mutta yli puolen välin mennään jo.
Jeesaa kyllä paljon että saa mennä pelissä todella vapaasti joka paikkaan. Jos jää bossiin jumiin, voi aina edetä jossain muualla ja grindata vähän kykyjä ja kerätä tavaroita. Parhaimmillaan olin tilanteessa jossa minulla oli seitsemän eri bossia/mid-bossia kesken, sitten piti vaan alkaa ratkomaan niitä helppousjärjestyksessä. Koko ajan menee eteenpäin vitalityssä ja attack powerissa, kannustaa palaamaan jo lannistavien bossien pariin. Vaikka aseita on vaan yksi, tekevät proteesit, skillit ja Combat Artit loputtoman yhdistelmän aseita, joista pitää selvittää se sopivin kullekin bossille.
Stealth-meininki on kyllä tässä pelissä kunnon immersiontappaja. Kirjoitushetkellä ”pelaan” Shinobi Hunter Enshin of Misenia vastaan. Sniikkasin yhden deathblown, minkä jälkeen luikin karkuun talon katolle. Kaikki rivivihut kadottivat minut, mutta Shinobi Hunter on pyörinut 10min paikallaan tietäen tarkalleen koko ajan missä olen, vaikka olen piilossa. Ilmeisesti tätä ei saa voittaa liian helposti, vaikka pelintekijät ovat antaneet siihen kaikki avaimet.
Jos saat bossin kadottamaan itsesi, se saa kaikki isketyt deathblowt takaisin, pitää aloittaa nollasta. Ei, se ei ole negatiivinen asia että et voi istua 10 minuuttia paikallasi ja sitten juustottaa 100% jotain bossia.
Bossit koostuvatkin käytännössä kahdesta vaiheesta. Stealth-vaiheessa pitää selvittää reitti ja tapa millä saa iskettyä ekan osuman. Sitten toinen vaihe on matsia siitä toisesta osumasta. Suurin osa toimii noin, toki on sitten niitäkin bosseja joita ei voi yllättää ollenkaan.
Juttelin tänään työkavereille pelistä ja huomattiin, että melkein kaikki olimme pelanneet bossit eri järjestyksissä ja suurin osa oli missannut isoja pelialueita ja bosseja. Kenttädesign on kyllä jotain ihan käsittämättömän hyvää varsinkin kun siinä pääsee leikkimään Tenchua. Salamestat on myös hienosti vihjailtu esineissä ja NPC:itten/vihollisten dialogeissa, joten niiden löytäminen on oikeasti palkitsevaa.
Hillittömän hieno peli.
Jep, kentät ovat kyllä tutkimisen riemua, aina missaa jotain. Ja niin monta eri reittiä että melkein vaikea muistaa minne palata kun jonnekin muualle lähtee seikkailemaan.
Microsoft on jo tovin häivyttänyt konsolibisneksensä rajoja, ja kaikki omat pelit tulevatkin jo sekä Xboxille että PC:lle. Minecraft todistaa että Microsoft ei kainostele myydä pelejä muiden alustoilla.
Sonyn kanssa ei kauheita hyötyjä saisi toistensa kanssa päällekkäin menevien yleisöjen kanssa, eikä Sony edes haluaisi jakaa Gran Turismon myyntejä Forzan kanssa. mutta Nintendon kanssa olisi ihan eri potentiaali. Jos ei mitään muuta, niin Microsoftilla on Japanin markkinat täysin neitseelliset, Xbox Onen myynnit siellä voisi pyöristää vaikka nollaan. Japanissa Switch on kahdessa vuodessa myynyt yhtä paljon kuin PS4 viidessä vuodessa (Switch menee kohta ohi), joten siellä olisi Microsoftille futureprooffattu myyntialusta useammaksi vuodeksi.
Sekä Nintendo että MS hyötyisivät yhteisestä taistelusta Sonya vastaan, ja Microsoft on tällä hetkellä isommassa vastatuulessa joten heidän olisi ne päätökset tehtävä. Olisi kyllä mielenkiintoista.
1. God of War Huima päivitys kuluneeseen pelisarjaan, nyt aidosti aikuinen ja kypsä pelikokemus. Loistavaa dialogia ja ääninäyttelyä, mahtava maailma, sopivasti tutkimista, kevyttä puzzlailua, koukuttavaa loottaamista. Vedin platinaan asti.
2. Super Smash Bros. Ultimate Mieletön paketti parasta moninpelaamista. Mutta siltikin ehkä itselle vuoden toiseksi paras peli yksinpeligrindin takia, käsittämätön määrä Nintendon historiaa kerättävänä.
3. Destiny 2: Forsaken Laitetaan nyt tämä tosiaan omaksi pelikseen. Vuoden eniten pelitunteja vietettiin tämän parissa, viimein Destiny 2:sta tuli hyvä peli.
Okamin Switch-versiota myydään fyysisenä ainoastaan Japanissa, mutta onneksi tästä julkaisusta löytyvät enkkutekstit. Kansikaan ei ole yhtään hassumman näköinen, ja tässä tapauksessa fyysinen tulee alle 7 euroa kalliimmaksi kuin digitaalinen.
Oman kokemuksen mukaan käytännössä kukaan ei shippaa Japanin Amazonista Japanin ulkopuolelle. Useampaakin Wii U -peliä yrittäneenä... Vai saitko tuon siis tilattua joltakin myyjältä?
Hienoa, kiitos! Tyhjennetään ne kassit sitten pöydälle, tarkistetaan tavaran laatu.
Autolla tulijat, vieraspaikkojahan oli parkkipaikka-alueen perällä. Jos tulee täyteen, niin tulkaa takaisinpäin kaksi roskakatosta, kääntöpaikalla on tilaa. Kotikadullani on vähän tietyötä parhaillaa, mutta pujotelkaa perille.
Lohari kyseli yöpymistä yksärillä (laittakaa muutkin viestiä jos haluatte esim. osoitteen), joten näinköhän paikkoja olisi kaikille. Sunnuntaina minulla on myös yksi meno, joten ihan loputtoman pitkään ei voisi loikoa. Mutta jos lattia ja aamupäivän puolella herääminen ei pelota, niin eiköhän yöpaikat järjesty.
Muuten! Tämä miitti onkin historiallinen, sillä olen päivää ennen sitä viettänyt vikan työpäiväni Pelaajalla. (Menen sellaiseen firmaan kuin Nordic XR Startups). Pelaajan boardeilta alkanut miitteily siis saa eräänlaisen pisteensä.
Harmi kun ihan kaikki ei pääse, mutta hyvä porukkahan tässä jo on. Pari tyyppiä pendaa vielä ei-Lauta-aktiiveista, Mixba ja yksi toinen.
Ephram, latailisitko vaikka tuon Mario Tenniksen demon omalle koneelle, ei sitten ole minun muistamisesta kiinni. Muutenkin kätevä pelata Switchillä, kun voi vaan laittaa oman koneen telakkaan jos haluaa pelata omilla asetuksilla.
Lisäksi ottaisiko joku 2 kappaletta PS4-ohjaimia mukaan?
Rohkeasti vaan kaikilta huikkausta vaikka päivä ei sopisikaan, aivan kiveen kirjoitettu tuo tosiaan ei ole. Juuri lauantai 2.6. olisi se toinen vaihtoehto, vaikka onkin meille vähän huonompi.
Seisokki pehmeni kuitenkin nopeasti, kun kalenterissa seisoo 9.6. sijaintina Oulu. Viikkoa aiemmin olisi ollut täydellinen, mutta ymmärrän toki, että ei näitä pelkästään Sharkkis-sedälle järjestetä.
Jään jännittämään, mitä kriittinen massa ajankohdasta sanoo.
Mainostan härskisti tässä ketjussa, että olisi sattumusten kautta yksi ylimääräinen peli myytävänä. Hommasin itselleni tuon Special Editionin, joten yksi muoveissa oleva normi joutaisi pois. Mukana siis käyttämätön ykkösen latauskoodi.
Vaikka 40€ posteineen, ei tässä ahneita olla. Laita YV:tä jos kiinnostaa.
Onhan noita selaimella käytettäviä kuvapalveluita netti väärällään. Ihan sellaisia jonne voi laittaa kuvia omassa resossaan. Instagram tosiaan tuhoaa ne kuvat laadullisesti, mutta niitä on tarkoituskin katsoa vain ohimennen kännykän ruudulta.
Eri palveluilla on eri kohdeyleisöt, ei tietenkään kaikkiin palveluihin kuulu kaikki ominaisuudet.
1. The Legend of Zelda: Breath of the Wild 2. Super Mario Odyssey Zelda ja Mario tekivät kumpikin uusia ja uljaita asioita pelisarjoilleen. Mario tippui kakkoseksi sillä sen keräiltävä sisältö on osaksi merkityksetöntä, vähemmän olisi ollut enemmän. Silti huikea peli ja mukava paluu avoimempaan Marioon Mario 64:n ja Sunshinen jälkeen. Zelda taas oli yksi parhaita avoimia maailmoja ikinä, ja kyseessä oli Nintendon ensimmäinen yritys genressä. Suuri seikkailu sanan varsinaisessa merkityksessä.
3. Resident Evil VII Paluu oikeaan selviytymiskauhuun, jossa luoteja pitää laskea ja tunnelmaa piisaa. Näkökulma on vaihtunut silmistä kuvatuksi, mutta se mahdollisti myäs kenties parhaan PSVR-pelin syntymisen.
Brittiläinen 60v raksajätkä kirjoitti eroottisen romaanin, ja sitä lukee ääneen hänen poikansa. Studiossa olevat tyypit kommentoivat tekstin epäeroottisuutta ja paskaa kirjoittamista joka lauseen jälkeen, huikeaa kamaa. Joskus pitää nauraa vedet silmissä.
Joka päivä tulee tänne tultua useampaankin kertaan. Todella harvoin tulee postattua, vanhaksi on kai tullut. :D
Yritetään järkätä miittiä taas tämän vuoden puolella. Kahdeksan pelaajan Mario Kartit niin, että jokaisella on oma Switch. Ei sitten saa putkitöllöläiset epäreilua etua kuten viimeksi!
Näytä kirjoitukset
Eli jos kolme jää yöksi niin yksi makuualusta olisi hyvä veto.
Muutenkin kätevä pelata Switchillä, kun voi vaan laittaa oman koneen telakkaan jos haluaa pelata omilla asetuksilla.