Xbox 360 siis. 60 gigan versio Lego Indyn ja KungFu Pandan kera. Ihan ymmärrettäväähän se on myydä konsolia lasten peleillä näin joulun alla, mutta itse olisin toivonut vähän vaihtoehtoja. Geow2 -bundle ei ole hinnaltaan mitenkään erikoinen tarjous. Gears of War 2 oli joka puolella 70 euron hintalapulla, joten jäi vielä toistaiseksi kauppaan. Laitoin kasan demoja tulemaan paremman pelattavan puutteessa.
Boxin uusi käyttis on vähän erikoinen. Ei pysty suoralta kädeltä tuomitsemaan, mutta vaatii ehdottomasti totuttelua. Onneksi kaikkeen pääsee hyvin käsiksi guidea painamalla.
Tällä hetkellä boksi on kiinni tietokoneen 19" näytössä VGA-piuhalla. Kuva on ihan kohtalainen, mutta kyllä tämä oikeuksiin pääsee kunnolla vasta kunhan saan olohuoneen telkkariasiat kuntoon. Äänet on ihan kivat näin stereonakin. Login kajarisetti siis käytössä.
Olen kyllä Kabanossin linjoilla tässä. Mitalisysteemi tarkoittaisi sitä että muilla sijoilla ei mestaruustaiston kannalta olisi taas mitään merkitystä, ellei sitten pädyttäisi tasavoittoihin. Ja mielestäni niillä 2-8 sijoillakin pitää olla jokin arvo. Tietenkin nykypisteytyksellä voiton arvo on liian pieni, joten voitosta voisi saada ihan reilusti pisteitä. Menikö vanha pistejako jotenkin näin; 1.sija: 10p, 2.sija: 6p, 3.sija: 4p, 4.sija: 3p, 5.sija: 2p ja 6.sija: 1p? Mitähän vikaa tuossakin aikanaan nähtiin.
Aika jees. Tyyli alkaa olla mukavan yhtenäinen. Punaisesta on muodostunut sitten Laudan väri, joka on ainakin omaan mieleeni. Kenties punaista voisi ripotella vieläkin enemmän?
Täytyy myös muistaa ettei ne arvostelijan mieltymykset aina osu saumattomasti omien mieltymysten kohdille. Kenties myös Assassin Creedistä arvostelija sattui oikeasti pitämään, ja sitten suuri äänekäs ryhmä netissä saa arvosanan näyttämään väärältä. Paras tilanne on ehkä tuntea arvosteljan historiaa hieman ja tietää minkälaisista peleistä hän pitää. Näin ollen voi arvostelua analysoida ehkä hieman tarkemmin ja päätellä siitä sitten miten peli soveltuisi omalle kohdalle.
Olisi myös melko naurettavaa jos lehti antaisi arvosanoja, niin että ka olisi pidettävä väkisin 5:ssä.
Harmi kun tuo Terminator 3 on menty ryssimään noin pahasti. Mielenkiintoista ydintarinaa voisi jatkaa puolestani tuostakin, mutta jos tulevan elokuvan laatu on myös tuollaista roskaa niin vähän pahaa tekee. Täytyy kaivaa jostain ykkönen ja kakkonen katsantaan. Hienoja toimintaelokuvia tuomionpäivän tunnelmalla.
Niin ja siitä televisiosarjasta ei tarvitse tässä yhteydessä puhuakkaan.
360 omistajaksi tulen tuossa kuun vaihteessa kunhan liksaa tulee. Tarkoituksena on todellakin käyttää Gigantin 49€ -tarjoukset julkkareista hyväksi ja loput sitten netistä/tarjouksista. 70-80 euroa on pelistä liikaa, vaikka kuinka olisi HD-blingblingiä.
Juuri sama asia tuli itsellenikin mieleeen. Puhtaasti informaatiohaun pohjalta ovat RSS-feedit nettimaailmassa omaa luokkaansa. Nyt varsinkin kun Konsolifininkin etusivusta tuli trendikkään epäkäytännöllinen. Sitten pitää vain pitää huoli että hakee niitä oikeita feedejä, joiden otsikot eivät ole niitä harhaanjohtavia.
Eihän se tosiaan ongelma ole jos sitä ei sellaisena nähdä. Pelaajalehti.com on profiloitunut vahvasti pelaamisen keltaiseksi lehdistöksi. Se näkyy niin myynnissä kuin asiapitoisuudessa.
Sitä en kuitenkaan sanoisi että asiapitoisen tekstin täytyisi olla kuivaa. Informatiivinen sisältö kun voi olla myös sellaista että lukija viihtyy sen parissa, muutenkin kuin vain sen tarjoaman informaation takia.
Sneikki on varmaan ihan kiva tyyppi, mutta Pelaajalehti.comin uutiset ovat aika järkyttävää Seiska-materiaalia, jossa itse uutinen on yhden kappaleen diibadaabaa.
Niin. Sivuston uutisointien otsikointi on ehkä se suurin ongelma. Kyllähän ne tuoreimmat uutiset tulevat kohtalaisen ajallaan sinne ja tiedonkin saa kaivettua tekstistä jotenkuten, mutta otsikoiden informaatiotaso on ala-arvoista ja suorastaan harhaanjohtavaa. Esimerkkinä vaikkapa poiminta sivuston uusimmista uutisotsikoista: "Tämän sukupolven menestyneimmät konsolit jo menneisyyttä?" ja alaotsikkona: "PSP ja DS historiaa?". Noista voi saada ties minkälaisia käsityksiä. Ensimmäisenä mieleen saattaa tulla harhaanjohtavasti uusien konsolien julkistus, vaikka kyseessä on oikeasti kyse vain jonkun Applen markkinointipomon uhoamisesta. Harrastelijavoimin ylläpidettävä KonsoliFin otsikoi saman uutisen "PSP ja DS Applelle jo menneisyyttä". KonsoliFin noudattaakin kaavaa otsikko=uutinen pähkinän kuoressa ja leipäteksti=uutisen taustat ja yksityiskohdat, eli juuri niin kuin pitääkin.
Syy pelaaja.comin otsikointityyliin on varmasti huikea hittien määrä, jota sivusto saa kaikenmaailman amppari.comien kautta kun massat haluavat nähdä kun kuumat siskokset mätkii bikineissä, ja vielä kuviakin luvataan niin pakkohan se on klikata.
Kyllähän se näin on. Kun oikein asiaa alkaa miettimään, niin en tosiaankaan lue nykyään pelilehtiä ja netistäkään en lue koskaan arvosteluita. Kaiken tarvitseman tiedon saan muiden pelaajien kirjoituksista, pelivideoista ja joissain tapauksissa ennakoista. Koska arvostelut ovat nykyään niin tylsää (ominaisuus luettelon) lukemista, riittää laadun tarkastamiseen arvosanan vilkaiseminen. Ostopäätöstä tehtäessä omat mielenkiinnon kohteet ajavat kuitenkin tärkeimmäksi hankintakriteeriksi.
Vuosituhannen vaihteessa tuli luettua artikkeleita ja arvosteluita peleistä, jotka eivät välttämättä edes kiinnostaneet. Nykypäivänä pelit vielä kiinnostavat, mutta pelijournalismi, ainakaan nykymuodossa ei.
Hmm, pystyykö kakkosen juonesta saamaan mitään irti, jos ei ykköstä jaksa sen takia mennä läpi? Kakkonen kun on ilmeisesti toimintapelinä parempi ja se on todennäköisesti ensimmäinen peli jonka 360:lle ostan.
Tietenkin netistä voi lukasta ykkösen juonen tiivistelmän jos se sitä vaatii.
Nintendo sitoo käsikonsoli ja kotikonsoli brändejään koko ajan lähemmäs toisiaan. DSi:kin on kuin pieni Wii käyttöliittymällään, ladattavilla peleillään ja nettiselaimellaan.
Game Boyn kohtaloa on vaikea lähteä arvioimaan. Uskoisin ettemme enää näe uutta Game Boyta, jo senkin takia että brandin markkina-arvo ehtii laskea tämän sukupolven aikana. Lisäksi nimenä Game Boy on aika kasaria. Nyt lyhyet ja mieleenjäävät brändit ovat pop, kuten iPod, Wii, DS.
Se että tuleeko seuraava Nintendon käsikonsoli sisältämään kaksi vai vain yhden (kosketus)näytön, onkin sitten eri asia.
VJ oli niin kauan hieno peli kunnes tuli kohta, jossa kaikki lopparit piti mennä peräkkäin. Kiinnostus moiseen kierrätykseen oli nolla, joten peli jäi siihen. Suorituspelaajille varmasti nannaa.
jyvät - akanat
Capcom
Kokonaisia lauseita kiitos. En ymmärtänyt mitä tuolla ajoit takaa.
VJ oli niin kauan hieno peli kunnes tuli kohta, jossa kaikki lopparit piti mennä peräkkäin. Kiinnostus moiseen kierrätykseen oli nolla, joten peli jäi siihen. Suorituspelaajille varmasti nannaa.
Leffa: Quantum of Solace. Teatteri: Bio Rex Sello. Oli siis kaksi syytä käydä leffassa. Katsastaa uusin Bondi ja naapuriin pystytetty uudenkarhea leffateatteri.
Elokuva oli varsin viihdyttävä. Casino Royalesta pitäneet pitänevät myös tästä, ja niin myös minäkin. Alkupäässä liian nopeat leikkaukset pistivät silmät sekaisin ja teki hommasta epämiellyttävän katsoa suurelta kankaalta. Onneksi nopeiden leikkausten kanssa rauhoituttiin hieman elokuvan edetessä. Näissä uusimmissa Bondeissa tarina on yllättäen ollut mielenkiintoisin osio. Hahmona uusi Bond on jotenkin liian etäinen ja masentava, vaikka Graig hoitaakin homman omalla tavalla tyylikkäästi.
Sellon uusi Sello Rex avattiin viikko sitten. Mikään iso alue ei ole kyseessä. Muutama kahvila, muutama ravintola, keilarata, Lidl ja leffateatteri. Rexin ykkössali on juuri passelin kokoinen. Vajaa kolmesataa henkeä vetävä, tyylikkäästi verhoiltu teatteri tarjoaa aivan yhtä hyvän elokuvakokemuksen kuin keskustan suuret ja mahtavat Finnkinot. Kuvanlaatu oli erinomaisen tarkka ja se oli rajattu hyvin kankaan reunoja tarkasti mukaillen. Kuva oli myös melko suuri suhteessa teatterin kokoon. Suosittelen siis taaimmaisia rivejä. Elokuvan alussa ei näytetty yhtään traileria eikä yhtään mainosta. Olikin vähän outoa kun Bondin alkuäksönit pärähtivät samantien käyntiin, yleisön vielä mölytessä taustalla. Äänentaso vaikutti hieman ponnettomalta alkuun, mutta osoittautui passeliksi elokuvan seuraamisen kannalta. Efektikohdat tulivat kyllä ihan asiaankuuluvalla jytkeellä. Äänen yksityiskohdat tuntuivat tarkoilta, johtuen luultavasti tilan hyvästä akustiikasta, joka taas oli seinäverhojen ansiota.
Kommunikaatio on hyödyllinen juttu. Ja noihin käytäväbileisiin ja paikkojen paskaisuuteen tuskin muuttamalla saat muutosta. Tai no voihan mäihä käydä, mutta sitä se opiskelija-asuminen on.
Solu -> yksiö. Tuo muutos mahdollistaa sen että kämpän siisteys on aina omissa käsissä ja normaalissa rappukäytävässä harvemmin käytäväbileitä järjestellään. Tämä riippuu tietenkin opiskelija-asuntolan tyypistä. Meillä esim on suurinosa perheasuntoja, joka varmasti vaikuttaa rauhallisuuteen.
Elokuvissa TV:n suoltama kuva ei häiritse niin pahasti kuin joissain peleissä. 50" ja HD-Ready ei ole sittenkään ole ihan hyvä yhdistelmä. Joissain peleissä sahalaitaisuus riipii silmiäni. Tosin eilen pelasin (2vuotta vanhaa!) Gearsia ja ei siinä mitään sahalaitoja ole. Sama esim. PS3:n Ratchetissa. Eli ei kaikkea voi TV:nkään piikkiin pistää.
Inttiin tammikuussa, sieltä palatessani ensi vuoden lopulla (jos pääsee 9kk:lla) ensimmäinen suuri ostos on TV. Odotan jo innolla sitä valinan vaikeutta ja hetkeä kun saa FullHD:ta puskevan tölsyn tohon eteeni.
Eipä tuo Full HD niitä sahalaitoja peleistä poista, varsinkin kun hyvin pieni osa niistä tukee aitoa 1080p -tilaa. Enemmän sahalaidattomuuteen vaikuttaa anti aliasing. Itse tutkailen Full HD:tä ihan puhtaasti Blu-ray -leffoja silmälläpitäen.
Olen muuten täysin samaa mieltä. Mielestäni ehkä jopa heikoin Nintendon itse tekemä Zelda-seikkailu.
Hassua. Satuin juuri aloittamaan kyseisen pelin ja ei tämä millään tavalla ole tylsältä tuntunut. Tosin alkuvaiheessa vielä olen ja ohjauksen uutuuden viehätys vielä päällä. Grafiikkaa voi tässä vaiheessa kyllä jo kehaista.
Täysi rumpusetitys on tosiaan pelin paras osio, mutta vaatii sitten jo Balance Boardin. Moni Musicin testaajista ihan selvästi osasi soittaa rumpuja, mutta soitosta ei peruskomppia kummempaa tullut, kun näppäimet pitäisi ensin opetella kunnolla ulkoa. Peruslyönneillä on kapulat siis haitsun kohdalla, mutta pitämällä esim B:tä tai Z:aa pohjassa siirtyy kapula virvelin kohdalle.
Itse olen pelannut jo vuosien ajan tuolla fatass-DS:llä, jossa vaihtoehtoja valaistukseen on tasan kaksi: päällä ja pois päältä. Hyvin olen tähän päivään asti selvinnyt ongelmitta paistoi se aurinko tai sitten ei. Kaipa tämäkin tosin on enemmälti tottumiskysymys.
Njoo, kyllähän se menettelee, mutta Litessä jo pelkkä näyttöjen kuvanlaatu on kuin toiselta planeetalta. DSi tulee varmaan taas nostamaan rimaa ja sen kuvanlaadun nähtyä ei varmaan päivitystä voi vastustaa.
Tänään olikin sitten porukkaa liioittelematta tuplasti perjantaihin nähden. Alkaa maistua tämän vuoden DigiExpot puulta. Noh, huomenna vielä viitisen tuntia huomenna ja sitten suoraan kotiin. Kiertelyä en huomenna enää jaksa harrastaa.
Jäi tästä päivästä jotain käteenkin. Ostin DS:lle Phantom Hourglassin 19 eurolla. Tuli siis korjattua paha puute pelikokoelmasta.
Wii Musicin yksi ominaisuus myös osoittautui ihan vakavastiotettavaksi. Nimittäin kun käytössä on Balance Board pääsee jamittelemaan täydellä rumpusetillä. Homma toimii varsin hyvin, kunhan pelaaja oppii muistamaan mitä nappia pitämällä pohjassa mikäkin rumpu on valittuna. Muutama harrastelijarumpali kehaisi moodia päivän aikana.
Näytä kirjoitukset
