Itsellä edellinen fyysinen peli on smash ultimate 5 vuotta sitte  ja senkin ostin vain koska mukana tuli gc-ohjain.

Itsellä xbox jäänyt vähän taka-alalle kun pleikallakin on nykyään gamepassia vastaava palvelu jota otin testiksi että sain pelattua pari pleikkariyksinoikeutta. Niitä on vielä pari jäljellä mutta kyllä kohta pitää varmaan taas ottaa game passia vuodeksi-pariksi.

Sega nyt on muutenkin kulahtaneiden eläinhahmojen maestro niin menee kuin nenä naamaan.

Kunhan pääsen kotiin niin lataa tämän ja tulee olemaan eka switch pelini vuosiin. Edes bayonetta3 ei saanut minua liikkeelle kun jäin odottelemaan paremmin pyörivää versiota joka kuitenkin tulee vuoden parin sisään switchin seuraajalle. Tämä näyttöisi kuitenkin olevan taattua retro laatua jota ei pidä missata - vaikka peli itsessäänhän on täysin sama kuin alkuperäinen.

EDIT:

Pelasin magmoor cavernsin alkuun asti nautiskellen, ympäristöä tarkasti syynäillen ja skannaillen. Peli tuntuu kokonaisuudessaan 1:1 kopiolta alkuperäiseen mikä on pelkästään hyvä asia. Grafiikat on aivan yhtä huolellisesti craftatty kuin alkuperäisessä mutta vain korkeammalla fideliteetiläl. Pientä hankaluutta ollut kontrollien kanssa kun päätin mennä pro controllerin defaulteilla sen sijaan että olisin kaivanut cubeohjainta ja palannut classic ohjauksen. Lihasmuisti on vähän hukassa kun refleksillä yrittää aina ampua a napilla mikä ei oikeen toimi kun tähtäys on twin stick.

Tässä on vähän samaa kuin re4 eli alku kyllä tempaa mukaansa kerta toisensa jälkeen. Tai no se alun avaruusalus on ihan yhdentekevä mutta kun pääsee planeetalle niin peliin kyllä uppoutuu ja minuutit muuttuvat tunneiksi ihan huomaamatta.

Jep hifi rush näytti kyllä ainakin paperilla tllättävän kovalta. Pitää ostaa lisää gamepassia kun justiinsa loppui mun edellinen yli 2 vuoden tilaus. Kai sitä taas pari-kolme vuotta voisi ostaa könttänä.

Bayonetta 3 himottais mutta vielä enemmän himottais versio joka pyörii suht tasaisella 60fps. En oo vielä päättänyt että tyydynkö perjantaina tuohon versioon vai jäänkö tapani mukaan odottelemaan parempaa. Ei taas tiedä kuinka monta vuotta saa odotella.

Outer Wilds saanut 4K/60fps-pätsin, joten tuota kannattaa varmaan kokeilla, kun on kerran GamePassissa - ResetErassa ainakin porukka tuntuu vähän väliä tituleeraavan peliä yhdeksi parhaimmista ikinä. Fiilistelijä-Ephram ainakin saattaisi pitää tästä, sillä gyrokin pelittää erinomaisesti.

Kova peli! Pitää itsekkin vielä pelata dlc kun on vihdoin 60fps. Syvemmän analyysin pelistä olenkin jo postannut: https://www.pelaajalauta.fi/forum/pelikeskustelu/mitand228-peliand228-pelasit-viimeksi/msg94473/#msg94473

Bayonetta 3 näyttäis taatulta laadulta. Taitaapa olla eka Switch pelini sitten öö… Smash Ultimaten? Paljon on tullut katteltua muttei ole mikään tarttunut matkaan. Ainakin Splatoon 2, Skyward Sword, Luigi’s Mansion 3 ja Metroid Dread on ollut tarkoitus hommata jossain vaiheessa. Näistä ainoastaan Bayo vaikuttaa ”pakkohankinnalta”.

Doom Eternal

Olen nyt pelannut pääkampanjan ja kaikki neljä master leveliä ja huhheijaa mikä hurmos ja ryminä tässä pelissä on. Kuten edeltäjässään, myös tässä parhaat elämykset tulevat kun zen tilassa paahtaa ympäri taistelukenttäö samalla havainnoiden ja prosessoiden sekunnin murto-osissa seuraavaa liikettä. Parhaimmillaan siis puhdasta nautintoa.

Pelasin ultra violence vaikeustasolla (3. vaikein) ja sillä kampanja oli yhtä vaikea kuin Doom 2016 nightmarella (2. vaikein). Eli haastetta on hilattu ylöspäin ihan selvästi. Master leveleissä nupit vedetään vielä totaalisen kaakkoon ja muutamat encounterit tuntuivat aluksi suorastaan epäreiluilta. Rautainen pelattavuus (120fps Series X:llä!) auttoi kuitenkin jaksamaan kovankin esteen edessä.

Pelimekaniikkoihin on tuotu paljon lisää sälää ja nyansseja perinteisen ”shoot cyberdemon until it dies” meiningin päälle: vihollisten heikkoudet, liekinheitin jne. Se on ihan hyvä koska Doom 2016 oli jo aika täydellinen toteutus ”simppelimmästä nykyaikaisesta Doom pelistä”. Niin tämä on jo ihan eri peli ja jälleen erinomainen toteutus omassa tyylilajissaan.

Eipä sillä että lore olisi mitenkään tärkeässä osassa pelisarjaa mutta pelin tarina myyttisistä jumalolennoista sun muista oli kyllä haukotuttavaa tavaraa. Saa nähdä meneekö se puoli DLC:ssä mielenkiintoisemmaksi.

Nyt on lähes* koko Doom pääsarja pelattuna n. yhden vuoden aikana. Kannatti.

*Pelaamatta vielä Eternalin DLC:t, Sigil, Plutonia Experiment ja TNT Evilution.

[Cyber Shadow]

Käykääs pelaamassa Cyber Shadow Game Passista vielä kun kerkeette. Bongasin  sen tuolta poistuvien pelien listalta ja kyllä kannatti tarttua. Aivan timanttista toimintaa erinomaisella musiikilla ja tyylikkäillä visuilla höystettynä. Koko paketin sinetöi yleinen tunnelma josta huokuu NES-aikakausi myös cyberpunk teeman ja tarinan puolesta. Tärkein eli pelattavuus on täydellinen yhdistelmä uutta ja vanhaa.

Vähän ihmetyttää miten vähälle huomiolle peli on jäänyt. Ehdoton suositus.

Kyllähän tossa itelläkkin kulmakarvat nousi Twitteriä selaillessa. En oo ihan varma miten tähän pitäis suhtautua. Se on sanottava että mielestäni onni että  tätä ”developer-monopolia” havittelee Microsoft eikä Sony. Viimeisen muutaman vuoden touhujen perusteella vahvin luotto siihen etteivät tee mitään idioottimaista.

Pelasin viime vuonna jäätävän määrän pelejä joista vain kaksi oli uusia: Guilty Gear Strive ja Forza Horizon 5. Näistä Strive on valintani vuoden peliksi - vaikka mukaan luettaisiin kaikki vanhat pelit. Niistä jotain mainintoja:

Celeste: Paras 2D tasoloikka ikinä. Tämä olisi voisi olla vuoden peli riippuen mille pistää painoarvoa: Striven nautinnolliset yli 300 pelituntia vs Celesten vähän nautinnollisemmat 50 tuntia.

TLOU2: Ehkä paras tarina missään pelissä - tosin itselläni on tähän kategoriaan muutama contender. Jäi päähän kummittelemaan ja asiaa hautomalla sai jopa lisää irti toisella läpipeluukerralla.

Doom-pelisarja: Pelasin viime vuonna ensimmäistä kertaa ikinä Doom 1, 2, 64 ja 3. Enpä ollut osannut aavistaakkaan kuinka paljon näistä saisinkaan irti. Pelisarjahan on täyttä hurmosta jo ekasta osasta lähtien! Kolmonen vähän jumitti, minkä johdosta en myöskään onnistunut pelaamaan koko pääsarjan kaikkia pelejä viime vuonna. Tämän vuoden puolella olen kuitenkin nyt jo kerennyt pelaamaan Doom 2016, joka olikin pari vuotta ainoa Doom jonka olin pelannut (otin tällä kertaa vaikeamman vaikeustason). Seuraavaksi Eternal.

THPS1+2 ja Civ6: Kummassakin yli 150h kellossa eli tuli vähän kokeiltua ainakin.

Katoin kans tuon Xbox dokkarin. Samat suositukset täältä.

Olipa näppärä tipsi, olisin tilannut kalliimmalla jos ei olisi vinkattu.

Dune kannattaa katsoa teatterissa mikäli mahdollista. Juonellisesti ei mitenkään erikoinen mutta tajunnanräjäyttävän upea visuaalinen elämys. Eli teatterikamaa.

Yhtäkkiä muistin että tänne oli cyrus postannut jotain thps pätkiä kun olen itse sitä pelannut aika paljon viime viikkoina. En aikaisemmin niitä katsonut jostain syystä.

Katsoin nyt nuo pari viimeistä ja oli kyllä hyvää menoa. Pidin erityisesti siitä miten saat pidettyä vauhdin koko ajan tapissa kun tuntuu että itsellä usein kombo surkastuu johonkin epämääräiseen "kuoppaan" vauhdin pudotessa nollaan. Sai myös arvostamaan peliä vielä enemmän kun näkee kuinka pitkälle homman voi viedä. Thumbs up.

Bayonetta 3

Vastahan viime vuonna tuli joku Bayonetta 4K versio konsoleille. En ole kyllä itse pelannut niin en tiedä tarkemmin siitä.

Itse olen ottanut käytännössä kaikki notifikaatit pois päältä. Ei sen takia että yrittäisin jotenkin vähentää luurin käyttöä vaan ihan vaan siksi että ne ottaa pannuun. Olen myöskin ensimmäisestä puhelimesta lähtien pitänyt aina äänettömällä. Muistaakseni silloin alkuun eli Nokia-aikaan en käyttänyt puhelinta käytännössä ollenkaan ja se oli mukana (tai päällä…) vain erikoistapauksissa.

Ja jotta pysyttäisiin aiheessa niin itsekkin meinannut ostaa mini mallisen iPhonen. Skippasin kuitenkin edellisen kun ei ollut silloin tarvetta vaihtaa. Ei ole nytkään mutta jos vetävät jonkun maagisen ässän hihasta syksyllä niin pitänee langeta.

- Parhaat face buttonit, mitä olen näpytellyt: ne ovat supernopeat ja -responsiiviset, toisin kuin Series X:n napit, joita saa painaa helvetin syvälle, ennen kuin toiminto rekisteröityy

Ottaa muuten pannuun tuossa uudessa Xboxin ohjaimessa tuo. Välillä painallus jää kokonaan rekisteröitymättä ja jos nappia painaa reunasta se ei välttämättä ota ollenkaan vaikka sitä survoisi kuinka. Itellä on kaksi ohjainta ja molemmissa sama ongelma. Ihan käsittämätöntä.

TLOU2

Täähän oli hyvä. Tarinan käänteet kummittelee päässä vielä näin läpäisyä seuraavanakin päivänä. En tule mieleen toista peliä joka oli päätynyt näinkin synkkään ja alakuloiseen lopputulokseen. Yleensä pelin lopussa - vaikka kaikki muu olisi mennyt päin seiniä - edes joku mörkö saadaan hengiltä (tms.) ja sitä kautta saavutetaan jonkinasteinen katarsis. Tässä tuntui että kirjaimellisesti kukaan hahmoista ei saanut mitä halusi tai päässyt edes lähelle sitä.

Pelimekaniikoissa oli hyviä uudistuksia. Köysikikkailut oli kaikessa yksinkertaisuudessaankin virkistäviä. Myös koirat oli erinomainen lisä hiippailuosuuksiin. Pelissä on kanssa monia visuaalisesti hienoja tai muuten mieleenpainuvia osuuksia: pimeä sairaala ja sitä seurannut megahirviö, pilvenpiirtäjästä alas kiipeily oranssissa auringonlaskussa, tunneli punaisessa flare valossa, kohtaamiset seraphitejen kanssa iltahämärässä soihtujen kera. Monia yhdistää korostettu volumetric valaistus joka näyttää vaan hemmetin hyvältä.

Peli oli kyllä hardilla turhan helppo. Pitänee pelata myös vaikeammalla tasolla. Ykkösen kohdalla ainakin peli parani mitä vaikeammalla pelasi.

Onnistunut jatko-osa.

Vanquish näyttää myös supersulavalta BFI päällä, mutta pelin gamma-asetukset ovat niin pahasti pielessä, että ruutu on aivan pimeä jo ilman BFI:täkin. Kaikki yksityiskohdat häviävät varjoihin. PC:llä tuon varmaan pystyisi korjaamaan ReShadella.

Muistaakseni myös alkuperäisessä 360 versiossa oli jossain määrin ”crushed blacks”. En tiä uudesta versiosta mutta osasyy lienee pelin ”art style”. Hemmetin upea peli siitä huolimatta.

Kaikki 3D Zeldat, mukaanlukien SS on täyttä kamaa. MM ja BotW nyt on selvästi muiden yläpuolella mutta lopuista on paha sanoa mikä nyt on toista parempi. Kaikissa hyvät ja huonot puolensa.

Skyward Swordissa on koko sarjan toiseksi hienoimmat grafiikat (Majora’s Maskin jälkeen) sekä parhaat tappelumekaniikat. Pelissä on kanssa toiseksi parhaat gimmickit heti BotW:in jälkeen: ainakin trialit, aikakivikikkailut ja viimeinen dungeon on jäänyt hyvin mieleen.

Huonoja puolia en tässä lähde avaamaan sen kummemmin kun kaikki ne tietää jo valmiiksi. >_>

Noniin nyt sitten sai TLOU 2 myös 60fps patchin. Olen tarkoituksella vältellyt vuoden päivät spoilereita että pääsisi siihen käsiksi kunnon pelattavana versiona. Pitääpä ruveta metsästämään sitä pleikkaria talouteen. Pikaisella vilkaisulla näytti aika heikolta saatavuus. <_>

Murruin ja sovin tapaamisen jonkun scalperin kanssa huomiselle. 170e extraa saa pulittaa käyttämättömästä digitaaliversiosta.

Itse kun käytän Switchiä ainoastaan töllön kautta niin kyllä turhin vehje ikinä.

 

Nää woke-läpät tulee vanhenemaan yhtä hyvin kuin parin vuosikymmenen takaiset ”onko niitä homoja ja mustia pakko tunkea joka paikkaan” profetiat.

Parin vuosikymmenen takaiset? Kyllä niitä vieläkin tungetaan joka paikkaan ja kaikki on pilalla.

Huvittavaa, etteivät voineet vaan julkaista GBA:n Advance Warseja sellaisenaan, vaan piti nähdä oikein vaivaa visuaalisuuden raiskaamiseen. Ihan järkyttävän näköistä ja muistuttaa Squaren touhuja. Ihan kuin joku olisi ekaa kertaa harjoitellut Blenderillä 3D:n tekemistä.

En nyt ihan ymmärrä tätä. Jos vertaa edelliseen Advance Warsiin (Dark Conflict) niin parannus on huima. Sama verratessa oikeastaan mihinkään 3D Fire Emblemiin. Olen kyllä muutenkin aika fundamentaalisella tasolla eri mieltä tuosta lopputuloksesta. Minusta näyttää juuri autenttiselta 3D-käännökseltä. Lähes 1:1 alkuperäisen kanssa mutta pienillä eroilla: joissain kohdissa näyttää paremmalta ja joissain huonommalta.

Ja mitä hyötyä on julkaista samat pelit jotka löytyy joka paikasta muutenkin. Alkuperäiset on puhki pelattu. Tosin nyt kun mietin niin en ole edes ihan varma olenko koskaan pelannut tuota ykköstä. >_>

[Guilty Gear Strive]

Guilty Gear Strive

Harvemmin tulee ostettua tappelupelejä mutta nyt tein poikkeuksen koska näytti videoiden perusteella olevan visuaalisesti tyylikästä menoa. Edellinen Arc Systemin peli oli itselle Blazblue Continuum Shift joka jäi vähälle peluulle pitkälti peliseuran puutteen takia. Samoin kävi aikoinaan ekalle Blazbluelle, GGXXAC:lle ja monelle muulle mättöpelille. Eipä niihin myöskään juuri tullut perehdyttyä. Parin viime vuoden aikana olen kuitenkin olen palannut genren pariin kun yksi kaveri jaksaa antaa minulle turpaan niissä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja olen jopa harjoitellut netissä alan porttihuumeen, Fantasy Striken, parissa.

Eli se Strive. No, enpä muista koska viimeksi olisi ollut yhtä hauskaa perinteisen tappelupelin kanssa. Takomo ja mättö on ihan tajutonta. Kaikki animaatiot, efektit sun muut on väännetty kaakkoon ja sen yli. Ainoastaan Metal Gear Rising pääsi aikanaan lähelle vastaavaa adrenaliinihurmosta. Tässä on myös selvästi mietitty että saa jo vaatimattomalla osaamisella siistejä juttuja aikaan. Motivoi myöskin lähestymään peliä analyyttisesti ja harjoittelemaan tekniikoita kun jo pelkkä amatööritason sekoilu tuntuu hyvältä.

pikseligrafiikasta huolimatta

???????????????????????????????????

Puhutaan nyt kuitenkin Metroid Fusionista joka on yksiä pixel artin merkkipaaluja.

Vaikka tuossa aiemmin jo kirosin tämän uuden Metroidin halpaa lookkia niin tarkemmalla ihmettelyllä siellä on mukana myös ihan tyylikkäitä maisemia. Esimerkiksi trailerissa vilahtava kallioluola näyttää peräti hyvältä. Se ei kuitenkaan poista sitä että yleisilme on vaan kämäinen. Miksei Samuksella voi olla varjoa? Jo se auttaisi paljon. UI:sta voi sanoa että pystyisin tekemään itse tyylikkäämmän.

Eipä graffat ole kaikki kaikessa mutta tässä vaiheessa ei paljon muuhun voi ottaa kantaa.

Kattoin tämän Metroid trailerin parempilaatuisena ja näyttäis kuitenki olevan 60fps. On kyllä silti bulsun näköinen. Kaikki UI:ta myöten on vaan halvan näköistä.

Zeldan pätkä oli niin lyhyt että paha sanoa mitään. Varmasti laatua kuitenkin.

Ohhoh! Metroid Dread ostoon.

Katotaan nyt. Edellinen 2D Metroid oli 30fps, mistä syystä jäi ostamatta.

Advance Wars 1+2! Sarjan paluuta onkin odoteltu. Harmi että kyseessä on vain remake mutta olipahan ainakin hyvän näköinen.

Capcomilla olisi voitu miettiä semmosta lähestymistapaa että jos ei ole mitään sanottavaa ni pitää naaman ummessa.

Mitä Squareen tulee niin olin täysillä messissä Guardians of the Galaxyssä kunnes näyttivät taistelua. Pätkän perusteella jotain kämäistä rpg-huttua. FF1-uudelleenvisioinnin(?) kanssa taas kävi päinvastainen efekti: kaikki muu näytti huuhaalta mutta taistelussa oli meininkiä. Life is Strange 3 tulee luultavasti hommattua mutta sekin oli jo vanha uutinen.

Gears of Warit on kaikki hyvää viihdettä. Kakkosen kohdalla sarja peakkasi aika selvästi mutta senkin jälkeen tulleet pelit (ehkä Judgementtia lukuunottamatta) on täyttä kamaa. Pääjuttu on itselle ollut split screen co-op mutta vitosta tuli pelattua vähän netissäkin.