On se kyllä ihmeellistä, miten huono Mirror's Edge voi olla. Hype oli taas kerran jotain sanoinkuvaamatonta ja metsäänhän siinä mentiin. Ei olisi pitänyt luottaa ruotsalaisiin. Tai EA:han.
Miksi muka Mirror's Edge on surkea? Ensinnäkin, tarinatila on täysi susi. Juoni on ennalta-arvattava ja mielenkiinnoton. Se vielä lässähtää loppua kohti todella pahasti: pelin lopetus on yksi tylsimmistä ja mielikuvituksettomimmista, mitä olen ikinä nähnyt, eikä pelin läpäistyä mielessäni ollut muuta kuin sanat "tässäkö tämä nyt sitten muka oli?" Juonen ei tarvitse tietenkään olla briljantti, jotta peli olisi hyvä, mutta Mirror's Edgessä oli hyvät lähtökohdat: Tulevaisuuden maailmassa ainoa tapa vaihtaa informaatiota on kattojen päällä juoksevat lainsuojattomat juoksijat. Pormestariehdokas murhataan ja erään juoksijan sisko lavastetaan syypääksi. Perushuttua, mutta toimivaa perushuttua. Toteutus sen sijaan ontuu ja pahasti.
Mirror's Edge ei sisällä tarpeeksi monta hahmoa, jotta jouni olisi kiinnostava. Syyllinen tulee esiin lähes samantien ja erään "välipomon" henkilöllisyys on jopa 6-vuotiaan lapsen arvattavissa, jos ei aiemmin, viimeistään häntä vastaan tapellessa. Yllätyksille ei siis jätetä sijaa. Lisäksi joka ikinen yli kolmikymppinen mies on harmaapää, joten eri hahmojen tunnistettavuus on nollan luokkaa. "Mitä ihmettä kuollut pormestariehdokas tekee autotallissa elävänä?" Aivan.
Pope?Juonen lisäksi tarinatila on täynnä tarpeettomia äkkikuolemia. Jos haluaa selvitä kuolematta, on lähes pakko ottaa ase käpäliin. Ja siinä onkin ongelma: Mirror's Edge ei ole räiskintäpeli. Jos DICE halusi kerran lisätä peliinsä mahdollisuuden räiskiä viholliset kumoon, olisi se voinut keskittyä aseiden käytön parantamiseen enemmän kuin viisi minuuttia. On ymmärrettävää, että Faith ei kanniskele ammuksia mukanaan, mutta kyllä aseissa voisi silti olla enemmän luoteja sisällä. Nykyinen määrä on monissa tapauksissa ihan liian vähän. Aseen tähtäys on myös sitä itseään. Peli on tietenkin mahdollista pelata käyttämättä aseita kertaakaan, mutta sitten juostaan eteenpäin toivoen, etteivät luodit tartu nahkaan. Tai sitten hakataan ja potkitaan viholliset yksi kerrallaan, joka vie t u h o t t o m a s t i aikaa. Suurimmat ärsytyksen kohteet on katoilla, joilta ainoa pakokeino on ylöspäin menevä putki, ovista tulee muutama poliisi esiin ja kintereillä on muutama kuolematon vihollinen: jos tapat poliisit, takaa-ajajat saavat kiinni, mutta jos et välitä poliiseista, ne ampuvat sinut kiipeässäsi ylemmälle katolle. Laimeaa.
Ramppi, katto, seinä, springboard, ramppi, katto, seinä, springboard, ramppi, katto, seinä, springboard... Vaihtelua löytyy... enemmän jopa Super Marioista.Mirror's Edgessä on kyllä jotain hyvääkin: Time Trial. Valitettavasti siitäkään ei ole paljon iloa ilman nettiyhteyttä. LeaderBoardeja olisi ihan kiva seurailla, joten offline-pelit kyllästyttävät. Sekään ei tosin vedä vertoja pelin kaikkein suurimmalle mokalle: puulankuille. Siis mitä ihmettä tässäkin ollaan taas suunniteltu? Juoksen katolla eteenpäin kohti toisesta päästä kohotettua puulankkua, tulosuunnastani johtuen pienoisessa kulmassa lankkuun nähden. Juoksen kohti lankkua ja... ja... MITÄ IHMETTÄ? Faith ei juokse lankun päälle, vaan alkaa juosta sen vieressä lankun suuntaisesti hieman sivulle päin! Siinä meni Time Trial -ennätys! Ihan oikeasti, jos pelitalo pystyy luomaan jotenkuten uskottavan näkymän silmien takaa,
miksei se osaa luoda kymmenen senttiä korkeaa lautapätkää, jonka päälle voisi juosta kulmasta mistä tahansa? Tällaiset pikkuvirheet ympäri ämpäri kaupunkia, etenkin TT- ja Speedrun-kentissä ovat erittäin ärsyttäviä ja turhauttavia (etenkin kun Speedrun-kenttien lataus kestää yli minuutin...). Tekisi mieli myydä koko sontaläjä.
Mutta toisaalta, rakastan Mirror's Edgeä jostain kumman syystä. Kattojen päällä hyppiminen ja samalla aikaa tunne siitä, että on itse paikalla, on erittäin hauskaa. Kun kaikki onnistuu nappiin ja uusi ennätys Time Trialissa napsahtaa tilille, kaikki virheet unohtuvat. Hahmojen yksiulotteisuus, kehno juoni, Prince of Persian matkiminen (samojen esteiden liika toisto ja yhden idean peli), maanrajassa olevat lankut, joiden päälle ei voi juosta kuin yhdestä kulmasta... Oliko tässä pelissä jotain virheitäkin vai? Kumma peli. Rakastan ja inhoan samaan aikaan. Me likes.
It's okay.