Henkilökohtaisesti en voi sietää mitään suklaa/hillo/maapähkinävoilevitteitä vaalean leivän kera, aivan kamalaa

Sitä tulee täälläkin välillä korvattua kokonaisia aterioita pelkällä ruisleivällä.

Henkilökohtaisesti en voi sietää mitään suklaa/hillo/maapähkinävoilevitteitä vaalean leivän kera, aivan kamalaa

Pitäisi kyllä vähentää tota leivän syöntiä. Tulee itsekin mätettyä melkein pussi päivässä. Niin paljon helpompaa, kuin oikean safkan vetäminen.

Mutta suomalaisten ruokakulttuuri leivän syönnissä on mennyt aika äärimmäisyyksiin. Leipää ei todellakaan tarvi niin paljon mitä suomalainen sitä syö.

Ja onhan se uunituore ruisleipä päällyksineen yksi maailman kovimmista nautinnoista

En väitä että tumma leipä ei olisi terveellistä. Kyllähän se sitä on.

Leipää ei tarvitse mihinkään. Päinvastoin, jos haluaa syödä terveellisesti, kannattaa leipä heittää menemään. Tarvittavat kuidut saa kyllä muutakin kautta.

Eskimoista tuli mieleen yksi jännä fakta viljatuotteiden skippaamiseen liittyen. Jos verrataan ihmisiä ennen maanviljelystä (metsästäjä-keräilijät) ja ihmisiä maanviljelyksen aloittamisen jälkeen. Metsästäjä-keräilijät olivat nimittäin huomattavasti pidempiä, kuin maanviljelykseen ja viljatuotteiden syömiseen siirtyneet jälkeläisensä. Nyt puhutaan siis kymmenistä senttimetreistä pituuseroa. Esimerkiksi. kreikkalaiset eivät ole vieläkään toipuneet tuosta maanviljelykseen siirtymisestä, vaan ovat yhä keskimääräisesti lyhyempiä kuin metsästäjä-keräilijät esi-isänsä kymmenen tuhatta vuotta sitten. Aika huimaa.

Tuon lyhyemmän pituuden lisäksi aikaiset maanviljelijät kärsivät myös vaikka mistä sairauksista ja puutostaudeista, joista ei oltu ennen kuultukaan.

Miten sitten voi olla mahdollista, että nykyään ollaan vieläkin pidempiä kuin koskaan ennen ja hiilaria mussutetaan enemmän kuin koskaan?

One straight forward example of what paleopathologists have learned from skeletons concerns historical changes in height. Skeletons from Greece and Turkey show that the average height of hunger-gatherers toward the end of the ice ages was a generous 5' 9'' for men, 5' 5'' for women. With the adoption of agriculture, height crashed, and by 3000 B. C. had reached a low of only 5' 3'' for men, 5' for women. By classical times heights were very slowly on the rise again, but modern Greeks and Turks have still not regained the average height of their distant ancestors.

"Useimmiten kun maanviljely korvasi metästäjä-keräilijän elinkeinon tapahtui ihmisten terveydessä selviä muutoksia: keskipituus pieneni, lapsikuolleisuus lisääntyi, elinikä lyheni, infektiotaudit, raudanpuutosanemia, osteomalasia ja muut luiden mineraalihäiriöt sekä hammaskaries ja kiillevauriot lisääntyivät. Yleisesti ottaen elämänlaatu huononi eliniän samalla lyhetessä. Nykyään on runsaasti todistusaineistoa siitä, että nämä ongelmat johtuivat viljelijöiden pääasiassa viljoista koostuvasta ruokavaliosta."

En kyllä ymmärrä tälläistä jokotai kulttuuria, että on pakko vetää jotain liikaa tai ei sitten ollenkaan. Aikamoista mielen heikkoutta jos ei pysty leipääkään syömään kohtuudella vaan on pakko syödä liikaa tai olla syömättä. Mutta kyllähän tämä näkyy kaikessa, että on joku pakko aina ryypätä tai olla ryyppäämättä, pakko polttaa tupakkaa tai olla poltamatta, pakko käydä mäkkärissä joka päivä tai olla käymättä koskaan, pakko harrastaa liikuntaa joka päivä tai olla liikkumatta koko elämä, pakko tehdä työtä tai olla tekemättä jne...

Toisaalta miksi tehdä asioita väärin, kun voi tehdä asiat oikein? Yleensä sellainen keskitien kulkeminen johtaa keskinkertaisuuteen, asiaan jota halveksun ja jota en ainakaan itse aio olla. Mielestäni mieluimmin pyritään täyteen potentiaaliin, kuin vajaavaisuuteen. Mieluimin överit, kuin vajarit. Ihan hyvin voisi sanoa, että aikamoista mielenheikkoutta jos on pakko syödä leipää, mutta enpäs sano, mielestäni elämässä pitää tehdä juuri niin kuin itse haluaa muita loukkaamatta, tästä seuraa luultavasti maximaalinen onnellisuus.  

Toisaalta miksi tehdä asioita väärin, kun voi tehdä asiat oikein? Yleensä sellainen keskitien kulkeminen johtaa keskinkertaisuuteen, asiaan jota halveksun ja jota en ainakaan itse aio olla. Mielestäni mieluimmin pyritään täyteen potentiaaliin, kuin vajaavaisuuteen. Mieluimin överit, kuin vajarit. Ihan hyvin voisi sanoa, että aikamoista mielenheikkoutta jos on pakko syödä leipää, mutta enpäs sano, mielestäni elämässä pitää tehdä juuri niin kuin itse haluaa muita loukkaamatta, tästä seuraa luultavasti maximaalinen onnellisuus.  

Ehkä se ei ole kiinni siitä, että on pakko jättää kokonaan välistä, koska muuten vetäisi överit. Jotkut vain ovat tehneet tietoisen päätöksen syystä tai toisesta, että jättävät leivän syömättä koska suoraan sanottuna se ei ole sen arvoista. Ja vaatii itse asiassa aika suurta mielenlujuutta skipata kokonaan leipä ja/tai viljatuotteet, koska joka suunnasta niitä tuputetaan ja ulkona on suht hankala syödä jos esim. gluteiinia haluaa välttää.

Liika stressaaminen siitä, mitä "pitäisi" suuhunsa pistää ei sekään ole terveellistä. Onpahan vaan helvetin tylsää elämää ainakin minun mielestäni, jos ei koskaan saisi elää vähän epäterveellisesti

Tärkeintä on kai vain kuunnella kehoaan siinä mitä syö. Jos sulle tulee paska olo jostain eineksestä, älä syö sitä. Jos et huomaa sen vaikuttavan terveyteesi huonolla tavalla vaan peräti hyvällä, syö sitä. Liika stressaaminen siitä, mitä "pitäisi" suuhunsa pistää ei sekään ole terveellistä. Onpahan vaan helvetin tylsää elämää ainakin minun mielestäni, jos ei koskaan saisi elää vähän epäterveellisesti

Leipää ei tarvitse mihinkään. Päinvastoin, jos haluaa syödä terveellisesti, kannattaa leipä heittää menemään. Tarvittavat kuidut saa kyllä muutakin kautta.

Eskimoista tuli mieleen yksi jännä fakta viljatuotteiden skippaamiseen liittyen. Jos verrataan ihmisiä ennen maanviljelystä (metsästäjä-keräilijät) ja ihmisiä maanviljelyksen aloittamisen jälkeen. Metsästäjä-keräilijät olivat nimittäin huomattavasti pidempiä, kuin maanviljelykseen ja viljatuotteiden syömiseen siirtyneet jälkeläisensä. Nyt puhutaan siis kymmenistä senttimetreistä pituuseroa. Esimerkiksi. kreikkalaiset eivät ole vieläkään toipuneet tuosta maanviljelykseen siirtymisestä, vaan ovat yhä keskimääräisesti lyhyempiä kuin metsästäjä-keräilijät esi-isänsä kymmenen tuhatta vuotta sitten. Aika huimaa. Yleensähän tuota ihmisten pituutta ajatellaan siten, että se on pikkuhiljaa kasvanut suuremmaksi varsinkin viimeisien muutaman sadan vuoden aikana, mutta me oltiin pitkiä jo kauan sitten. Ruvettiin vain syömään paskasti, jolloin meistä tuli lyhyitä tappeja ja ollaan vasta ihan viimeisten muutaman sadan vuoden aikana päästy takaisin vanhoihin mittoihin.

Tuon lyhyemmän pituuden lisäksi aikaiset maanviljelijät kärsivät myös vaikka mistä sairauksista ja puutostaudeista, joista ei oltu ennen kuultukaan.

"Useimmiten kun maanviljely korvasi metästäjä-keräilijän elinkeinon tapahtui ihmisten terveydessä selviä muutoksia: keskipituus pieneni, lapsikuolleisuus lisääntyi, elinikä lyheni, infektiotaudit, raudanpuutosanemia, osteomalasia ja muut luiden mineraalihäiriöt sekä hammaskaries ja kiillevauriot lisääntyivät. Yleisesti ottaen elämänlaatu huononi eliniän samalla lyhetessä. Nykyään on runsaasti todistusaineistoa siitä, että nämä ongelmat johtuivat viljelijöiden pääasiassa viljoista koostuvasta ruokavaliosta."

JayeizH, kuidut saa muualtakin. Viljoissa epäillään monia haittavaikutuksia yhä useammalla ihmisellä, joten en näe, että niille tarvitsisi itseään altistaa. Tottakai jokaisen oma päätös ja moni ei välttämättä mitään kärsikään, mutta en sanoisi, että se mitään mieletöntä terveysruokaa olisi. Varsinkaan sellaista, joka ei olisi korvattavissa jollain muulla. Lisäksi ruisleipäkin vaikuttaa verensokerin hallinnassa.

Viljoista saatavista kuiduista vielä sen verran, että aivan hirveän tärkeitä ne eivät voi hyvinvoinnillemme olla, kun me ja esi-isämme selvisivät yli 2 miljoonaa vuotta ilmankin

Tarpeeksi kuitupitoisen ruokavalion pystyy koostamaan helposti. Uskot tai et.

Esimerkkinä vaikka Kalsium, jota kaikkialla tuputetaan aivan helvetisti ja kuitenkin täällä on osteoporoosia aivan helvetisti. Osteoporoosia on melkeinpä siellä eniten, missä saadaan kalsiumia eniten. Toisaalta olikohan jossain olikohan Afrikassa, jossa saadaan vain puolet Suomessa suositellusta kalsiumin määrästä, ei ole osteoporoosia. En nyt tarkkaan muista missä se oli, mutta osoittaa kuitenkin sen, että nuo saantitarpeet ovat aina kyseenalaisia.

Osteoporoosiin ei vaikuta ainoastaan kalsiumin puutos. Yksi tärkeä osa on D-vitamiini joka auttaa kalsiumia imeytymään tms. Ja D-vitamiini suosituksethan on Suomessa aikalailla päin persettä. Afrikassa D-vitamiiniä saa huomaamattaan tarpeeksi. Eli osteoporoosi todennäköisesti liittyy ennemmin D-vitamiini puutteeseen, kuin kalsiumin turhuuteen.

Kalsiumim saantiin pitäisi kuitenkin järjellä ajateltuna riittää kasviksista ym. saatava määrä, koska maitotuotteet eivät ole mitenkään ns. luontaista ravintoa ihmiselle. Olemmehan ainoa nisäkäs joka niitä syö syntymän jälkeen, joten kalsiumin riittävän saannin ei pitäisi olla niistä kiinni.