MacBook Airin kanssa käytetään tietenkin Applen omaa bluetooth-hiirtä. Muuten harmonia hajoaa. Jos USB-portit loppuvat, voi sujauttaa parinkympin USB-jakajan olkalaukkuun.
Ja samalla ulkoisen kovalevyn ja DVD–aseman? Onpas kannettavaa. Bluetooth–perustelullesi ei voi kuin nauraa.
Siinä tapauksessa tarvittavat softat on helppo asentaa Applen nerokkaalla remote install -työkalulla. Reissun päällä ohjelmia ei yleensä tarvitse asentaa, ja jos tarvitsee, ne haetaan yleensä verkosta ja asennetaan sitä kautta.
Vai että nerokas? Minusta se on lähinnä hankala purkkaratkaisu siihen, ettei koneessa ole optista asemaa.
Minä voin puhua vain omasta puolestani. Ottaisin koska tahansa työkoneeksi reissuun Airin, koska se on ohuutensa takia laukussa lähes huomaamaton. Mutta kuten sanottua, en missään tapauksessa ainoaksi, ykkösmasiinaksi.
Airin hinnalla saa kannettavan ykkösmasiinan. Silloin saa oikeasti kaiken tarvittavan mukaan reissuille. Muillekin kuin koulun bussimatkoille. Minä ainakin ottaisin aina ykköskoneen mukaan, koska ei sitä tiedä vaikka tarvitsisi jossain vaiheessa käydä *GOSH* netissä tai katsoa vaikkapa elokuva, jonka osti halvalla matkailessaan.
Apple tuottaa vuodessa tuhansia ja taas tuhansia uusia faneja, jotka katsovat yhtiön tuotteiden puutteita läpi sormien, taputtavat Steven "Nyt iPhonella voi lähettää tekstareita yhtäaikaa vaikka kuinka monille!" hehkutuksille, suojaavat kiiltävän valkoiset läppärinsä kallein samettisuojin, samalla kun hellin kosketuksin valitsevat uuden kappaleen iPod Touchistaan. Kaipa minä sitten olen jonkinlainen aivopesun tulos. Mutta en ole siitä yhtään pahoillaan. Ehkä Matrixin luomassa harhamaailmassakin oli parempi elää kuin tietää karvas totuus?
Itsepetos on siistiä?