Suomesta on kadonnut täysin järki rahankäytön suhteen. Rikkaat ja valtion päättäjät määräävät oman palkkansa ja kansan tukia leikataan, verotusta kiristetään ja vaatimuksia nostetaan. Ja samalla yritykset tuottavat voittoa, mutta kun voittojen määrä ei kasva heitetään porukkaa suorilta käsin pihalle, eikä mietitä toimintatapoja tai tuotteita järkipohjalta. Pomot ja päättäjät saavat rahaa pelkistä päätöksistä. Kannustetaan päätöksiin ja muutokseen, koska pitää tehdä muutos. Lopulta se joka ei voi vaikuttaa suoraan päätöksiin, on se joka joutuu muutoksen kohteeksi.
Kaikkea pahentaa vielä se, että valtion kanta on selvästi se että suuremmilla veroilla valtio saa enemmän rahaa. Lehtien veron korotus on hieno esimerkki. Samoin autoveron korotus. Molemmat alat ovat hätää kärsimässä kun kauppa ei käy. Ja verotulot laskee entisestään. Lisäksi autojen myynnin vähenemisen vuoksi Suomen autokanta luonnollisesti vanhenee.
Suomen yritykset ja valtio on mennyt johonkin ihme kuplaan. Tai kiivenneet sinne pääkallotorniin. Päätöksillä on hyvin vähän tekemistä käytännön asioiden tai käytännön toimivuuden kanssa. Ei ajatella pitkäjänteisesti, eikä hyväksytä tosiasioita. Puhumattakaan siitä että joka toinen kuukausi poistuu joku hallituksen jäsen tai näkyvässä paikassa oleva kansanedustaja tai ministeri jonkin kohun vuoksi. Eletään kuin pellossa. Yritysjohtaja pysyvät paikoillaan, koska heillä on oma herrakerho joka pitää toisistaan huolta. Niin kauan kun rahaa tulee. Ja sitähän tulee kun toisilleen sitä jakavat.
Myönnän kyllä, että tässä avautumisessa on aimosti vittuuntumista, turhautumista ja katkeruutta (perus suomalainen siis? Sen kaikissa merkityksissä). Mutta eihän tämä maa nyt ihan sinne mene mihin pitäisi. Se että nyt työelämään tuleva tai siihen siirtynyt sukupolvi on ensimmäinen joka on köyhempi kuin vanhempansa, sanoo aika paljon. Viimeisenä niittinä tulojen kuilu on mieletön. Ja kaiken tämän jälkeen, Suomen palkkataso on kuulemma liian korkea. Joku vetää välistä ja isolla kädellä.
Kuka tässä tarinassa olikaan se rosvo? Valtiohallinto, kaikki rikkaat, yritysten hallitukset, yritysten johto vai kaikki edellä mainitut?
Omakohtaisten kokemusten perusteella mietitään juuri yritysten johtoportaissa konkreettisia toimia toiminnan kannattavuuden saavuttamiseksi. Valitettavan usein operatiivisella tasolla ollaan vain töissä, eikä aina osata nähdä asioita osina suurempaa kokonaisuutta.
Toki yrityksen johdon tehtävänä on maksimoida yrityksen kasvu ja varmistaa kannattava liiketoiminta, ei tarjota mahdollisimman monelle ihmiselle työpaikkaa ja hyvää palkkaa. Ajattele asiaa siltä kannalta, että jos itse perustaisit yrityksen - tavoittelisit tietenkin sen menestystä ja vakavaraisuutta.
Työntekijän palkka taas määräytyy osittain sen mukaan miten työntekijä itse itsensä hinnoittelee - jos mielestäsi ansaitsisit parempaa palkkaa, pyydä palkankorotusta tai vaihda työpaikkaa. Jotta palkkaus olisi yritykselle kannattava, tulee kuitenkin yrityksen saama hyöty olla välillisesti tai välittömästi suurempi kuin työntekijästä aiheutuvat kulut. Tätä pohdin ainaki itse välillä, kun koitan miettiä omia palkkatoiveita.
Aihe: Mitä tapahtui tänään?
