Mulla oli tili jäässä koko vuoden enkä tiedä tarkalleen miksi. Joku salasanan tai sähköpostiosoitteen vaihto meni pieleen, kun olin aikoinaan rekisteröitynyt tänne sähköpostilla jota ei ole enää ole, ja se aiheutti kai ongelmia. Sivustolla ei ole mitään ylläpito-osoitteita jonne laitella viestejä (tai ainakaan en löytänyt), joten heitinpä jo omassa mielessäni hyvästit tälle foorumille. Satuin vain tänä aamuna huvikseni kokeilemaan kun muistin paikan olemassaolon, ja tilin aktivoiminen jostain syystä toimi tällä kertaa

Muistelisin, että salasanan palautus oli ehtinyt olla hajalla jo pitkään, mutta Doinkki sitten pyyteli auttamaan ja Joel sitten ratkaisi asian. Onhan tämä laitos jo vaikka kuinka vanha - vielä 3 vuotta niin ollaan 20-vuotiaassa Pelaajalaudassa.   Näitä edes näin aktiivisia peliaiheisia lautoja taitaa olla enää Konsolfin... ja tämä. Loput ovat muuttaneet Discordin syövereihin.

Missäs sitä ropeporukkaa on? Katselin menoa sivusta vähän Lategamessa ja poppoo vaikutti aika nuorelta. Taverna taas tuntui vaativan jo, että porukka on valmiiks kasassa.

Varoitellaan että keski-ikään tullessa kunto lähtee tippumaan kuin lehmän häntä ellei asialle tee mitään, mutta en odottanut että 40-v täytettyä jumalauta heti seuraavana päivänä alkaisi kuoleminen.

Hiukan tekohengitystä palstalle.

Löysin uuden tavan pelata. Sängyssä NS syliin ja ilta menee aika rattosasti. On päässyt jopa ihmisten aikaa nukkumaan, kun on hoitanut itsensä valmiiksi ennen kun siirtyy pelaamaan. Siinä saa suht hyvä asennon ja kun konsolille ja käsille saa tyynystä tai peitosta rakennettua jonkinlaisen telineen, niskatkaan ei tule kipeäksi. Links Awekening meni jo tuolla tyylillä läpi. Täytyy valkkailla vähän minkä aloittaisi seuraavaksi.

Ja kun sänkyyn tulee ajoissa, olen jopa uhrannut lukemiselle hetken, niin nukahtaa paremmin. Tuli luettua uteliaisuudesta Arskan "Ajat­te­le isos­ti". En lähtenyt mitään elämän ohjetta hakemaan tai ryhdistäytymistä tms. mutta oli miehen näyttelijän taidoista tai mistä vaan mitä mieltä vaan, niin onhan se polku aika mieletön minkä mies on käynyt läpi. Joten jos miehellä on jotain sanottavaa kuuntelen (tai luen) ihan mielenkiinnosta.
Olihan se vähän omien onnistumisten listausta esimerkkien varjolla. Sinänsä nekin ihan mielenkiintoisia, mutta "7 oppia menestykseen" katetaan aika pienellä tekstillä. Kirjana Arskasta siis ihan mukavaa luettavaa, mutta aika paljon diipa daapaa niille jotka hakee elämänohjeita. Vaikka myönnän, että olihan niissäkin pointtinsa. Siitä väitän kyllä vastaan, että onnistuminen ei kyllä ole 100% varmaa vaikka tekisi työtä niin paljon kun kroppa myöten.

Todellinen syy tälläiseen elämän muutokseen (illat sängyssä) tuli siitä että elämäni ensimmäistä kertaa mursin käteni. Vasen käsi. Kauan sitä sai odottaa. Tämäkin oli aika pieni murtuma, värttinä luu kyynärpään puolella. Lääkäri halusi jopa magneettikuvaukset kun oli vähän siinä ja siinä mitä röntrenissä näky. Mutta murtumahan se oli. Eniten tärähdys otti kyllä kyynärpäästä ranteeseen. Ja se olikin pirun kipeä ja on vähän edelleen kun on rannetta pitänyt enimmäkseen paikallaan. Tämänkin tekstin jälkeen nyt alkaa vähän tuntumaan. 6vko huomenna takana ja kivut alkaa olemaan aika häilyviä, mutta edelleen huomaa että kunnossa ei ole. Tosin tähän asti on pitänyt vältellä nostamista jne. niin senkin vuoksi puolitehoinen. Mutta huomisen jälkeen pitäisi alkaa kuntouttamaan vähän enemmän.
Ja siis tämän vuoksi ei pystynyt kunnolla pelaamaan padilla. Naksutteluja PC:llä, mutta sitten testasin NS:ää koska sivupalikat saa irti ja ranteen saa siihen asentoon mihin haluaa. Ja jotenkin palikat kiinni se tuntui paremmalta kuin peruspad. Ranne ei vääntynyt niin paljoa. Ja kun konsolin tukee se ei rasita muuten kättä tai rannetta. Toimi aika loistavasti ja jäin vähän sille tielle, enkä jatkanutkaan sitä mikä (Control) jäi kesken PC:llä.

Ja totta kai kaatuminen on hienoin juttu. Ei, se ei ollut jäällä, ei edes ulkona tai liukkaalla lattialla. Se oli keskellä kauppaa kuivalla maalla. Kaarsin hyllyvälikön takaa pois ja nainen sattui tulemaan vastaan sisäkaarteessa kärryjen kanssa. Tämä meni vielä ok, mutta kun oli tullut ohi päästikin äkillisesti kärryistä irti ja kääntyi ympäri mun eteen. Yritän väistää, sotkeudun jalkoihini ja kaadun kuin joulukuusi kylki ja käsi edellä betonilattiaan. Selkä tärähti niin pirusti että en edes huomannu kättä ensin. Hengittelin jonkun minuutin ja kun lähdin korin kanssa menemään huomasin että vasemmalla kädellä ei muuten voi pitää koria. Ja loppu oli perus vitutusta.

Olen myös pitkään harkinnut Switchin tai tabletin ostamista sänkysessioihin. Luonne on mallia laiskaan taipuva hedonisti, niin kyllä tuo passaisi.

Arnoldin uuden kirjan luin myös. Ei ollut ihmeellinen. Niin mitäänsanomaton kirja, etten juuri muista siitä mitään. Annoin Bookbeatissa näemmä kumminkin 3/5. Kevyttä viihdettä. Netflixin dokumentit Arnoldista ja Syltystä sen sijaan katsoin nauttien. Veikkaan, että Arskan haamukirjoittaja kirjoitti kirjan, jotta Arska vie tämänkin erän Sylttyä vastaan mallilla dokkari + kirja vs Syltyn vain dokkari. Arnoldilta on tullut myös erinomainen Total Recall elämänkerta, jossa käydään laajemmin pettämiset sun muut läpi. Muista dokumenteista suosittelen ehdottomasti Beckhamin ja Robbie Williamsin dokumentteja.

Luin tän sun viestin torstaina ja mietin, että miten muka voi kaatua ja teloa itsensä noin pahasti, nuori mies. Eilen sitten itse vedin kolme kertaa samalla matkalla sellaiset lipat jäisellä tiellä, että vain tuurilla jäi se käsi murtumatta. Nyt on musta vasen käsi ja vasen kylki, niin kipeä ettei voi kyljellä nukkua. Suomessa katujen ylläpito on niin heikkoa ja kelit vaihtuu tunneissa, niin pitäisi varmaan oikeasti ostaa piikkikengät.