Asiaan liittyen:
Valtio korvaa kunnalle pakolaisten sosiaaliturvamenot ensimmäisten kolmen vuoden ajalta. Tänä aikana kunnan kannattaa jakaa heille niin paljon harkinnanvaraisia tukia kuin laki sallii, koska se ei maksa kunnalle mitään, mutta tuet päätyvät paikallisiin kauppoihin ja palveluihin ja osa niistä palautuu veroina kunnan kassaan.
...
45 Minuuttia -ohjelma raportoi Lieksassa "kytevästä muukalaispelosta" jo syksyllä 2011. Ohjelman mukaan maahanmuuttajille, toisin kuin kenellekään muulle, jaettiin harkinnanvaraisista tuista mm. "harrasterahaa", kunnes tilintarkastajat puuttuivat asiaan. Kuten edellisestä kirjoituksesta näimme, tilintarkastajat ovat myös tämän jälkeen huomautelleet tukien leväperäisestä myöntämisestä kunniavieraille.
...
Sosiaalitoimen kautta kierrätettävien tukien lisäksi kuntaan saadaan työttömien maahanmuuttajien avulla pumpattua myös Kelan (eli valtion) suoraan maksamia tukia kuten lapsilisiä, asumistukia ja työmarkkinatukea. Lapsilisät ja työmarkkinatuet päätyvät kulutukseen ja asumistuet kunnan omistamien taloyhtiöiden kassaan.
Kiintiöpakolaisia sijoittavilla kunnilla on vahva oletus, että tulijat siirtyvät ennemmin tai myöhemmin suuriin kaupunkeihin, lähinnä Helsingin seudulle, eivätkä jää kuormittamaan kunnan sosiaalibudjettia sen jälkeen, kun valtion maksamat korvaukset loppuvat. Sitä mukaa, kun valtion korvausten piiristä putoavat maahanmuuttajat poistuvat kunnasta, tilalle voidaan ottaa uusia, joista jälleen voidaan rahastaa valtiota kolmen vuoden ajan.
Useimmiten tämä toimiikin, mutta Lieksassa tulijoiden määrä näyttää ylittäneen sen kriittisen pisteen, jonka jälkeen maahanmuuttajayhteisö itsessään alkaa toimia magneettina uusille tulijoille. Lieksassa on niin paljon somaleja, ettei heillä ole mitään tarvetta poistua sieltä.
...
Se, että "valtio maksaa", on hyödyllistä lähinnä kuntapäättäjien kannalta, koska mitä enemmän kuntaan saadaan valtion rahaa, sitä vähemmän painetta kunnanisillä on karsia paikallisia palveluja ja nostaa kunnallisveroa. Sellaiset toimenpiteet ovat vaikeasti markkinoitavia ja voivat kostautua kunnallisvaaleissa.
...
Pakolaisbisneksen takana on monenlaista motivaatiota, joista yksi on edellämainittu kuntatalouteen liittyvä näennäishyöty. Toinen on epäilemättä sokea ideologia ja vieraskoreus. On mukavaa olla hyvä ihminen. On mukavaa jakaa muiden ihmisten rahoja omille suojateille. Kolmas on henkilökohtainen etu. Jos haluat ymmärtää, miksi asioita tapahtuu, follow the money.
Kotouttaminen on teollisuudenhaara, joka työllistää ihmisiä. Tarvitaan kulttuuritulkkia, kotouttamiskoordinaattoria, kohtaamiskonsulttia ja sen sellaista. Ottakaamme esimerkiksi Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, ylempänä esiintynyt Ari Marjeta (sdp), jonka mielestä olisi hyvä, ettei provosoitaisi enempää (eli puhuttaisi ikävistä asioista). Siviilissä Marjeta on perhekoti Topinkan toimitusjohtaja.
"Perhekoti Topinkan arvot pohjautuvat humanistiseen maailmankatsomukseen, jossa keskeisellä sijalla ovat ihmisen ainutkertaisuus, suvaitsevaisuus, tasaveroisuus ja monikulttuurisuus, niin että nuoren omaa ja hänen taustastaan lähtöisin olevaa arvomaailmaa kunnioitetaan.
Perhekoti Topinkassa erityisosaamisemme alueeseen kuuluvat myös monikulttuurisuuskysymykset. Näin ollen perhekotimme sopii myös eri kulttuuritaustasta tuleville (esimerkiksi maahanmuuttajaperheiden) nuorille. Ymmärrämme Topinkassa maahanmuuttajanuoren kohtaamia haasteita oman kotikulttuurin ja ympäröivän kulttuurin asettamien vaatimusten ristipaineessa. Pidämme perhekodissamme tärkeänä, että maahanmuuttajanuorta tuetaan oman kulttuurisen identiteetin säilyttämisessä ja nuori oppii arvostamaan kulttuurista taustaansa."
Voi olla, että esimerkiksi perhekoti Topinka tekee hyvää ja arvokasta kotouttamistyötä. Toisaalta olen aika varma, että tämä työ ei ole markkinaehtoista vaan julkisia kanavia pitkin rahoitettua, ja että kotouttamista tarvitsevat ihmiset ovat liiketaloudellinen elinehto perhekoti Topinkalle ja toimitusjohtaja Marjetalle.
Ainakin tällainen epäilys herkästi herää.
Linkki
Aihe: Pelaajalaudan Tietotoimisto
