Juu, PK-seudulla asustellaan. Tosin mitä budjetoin hieman, niin tuollainen palkka olisi kieltämättä nihkeä täällä, kun vuokrat ovat kuitenkin aika korkeat. Eli todennäköisesti vaihtaisin vain maisemia, jos joltain toiselta paikkakunnalta jossa vuokrat ovat vielä ihan kohtalaiset tarjoutuisi itselleni töitä tällaisella liksalla.
Yksi tutkinto löytyy ja työkokemustakin päälle vuosi (ja enemmänkin jos kaikenlaiset työharjoittelut laskettaisiin mukaan). Silti töiden saaminen on tuskastuttavan vaikeaa, mutta ehkä tästä voi myös osittain syyttää itseään, jos ei ole käytännössä tällä hetkellä mitään suhteita, joita voisi hyödyntää työnhakua ajatellen.
Kaikenlaisia kusetusjuttuja olen yrittänyt välttää viimeiseen asti. Esimerkiksi puhelinmyynti on heti poissuljettua, provikkapalkalla pyöriviin paikkoihin suhtaudun epäilevästi ja sitä rataa.
Ei puhelinmyyntiä kannata karsastaa, nykyään isohko osa toimistotöistä tehdään puhelimen välityksellä osittain tai kokonaan. Esimerkiksi pankeissa voi vetästä sijoitusneuvottelunkin puhelimen välityksellä. Provikkapalkka yhdistetttynä pohjapalkkaan taas takaa sen, että sulla on joku lisämotivaatio tehdä sitä duunia, kun voit vaikuttaa itse ansiotasoon. Enemmän saisi provisiomalli ja tehomittarit olla käytössä, jotta kunnon tyyppien ei tarvitsisi maksaa vapaamatkustajien palkkaa.
Jos sulla on tutkintokin alla, niin soittoa vaan paikkoihin joihin haluat. Tietenkin jos hakee paskempiin mestoihin, niin tutkintoa ei edes kannata mainita suoraan hakiessa. Heikentää vaan mahiksia saada se koska "ylikoulutettu".
Kyllä jokaisella on suhteita, jokainen tuntee edes joitain ihmisiä jotka taas tuntevat lisää ihmisiä. Tässä avainsana on rohkeus tehdä aloite ja pyytää apua. Sehän se on vaikeita. Itse olen tänä vuonna napannut kaksi haastattelua ja sitä kautta kaksi duunia niin, että olen vaan kysynyt lärvikirjakaverilta. Hyvä tyyppi saa aina. Myös töitä.