Kesätöitä ei tälle kesälle löytynyt, syynä tosin varmaankin oma saamattomuus enemmän kuin työpaikkojen puute. Ja se etten kyllä esim asiakaspalvelutöissä pystyisi olemaan... Töiden hakeminen tuntuu jostain syystä aina ihan helvetin hankalalta ja jotenkin tulee aina ylistressattua kaikkea työpaikkoihin liittyvää. Opiskelun saralla ei mene paljoa paremmin.
Peruskoulun jälkeen kävin vuoden ammattikoulua jossa ala oli mielenkiintoinen (cnc-koneistusta ja sen sellaista), mutta opetus täyttä kuraa. Nyt näyttää sitten siltä etten pääse lukiosta pois kun ruotsin kurssit ei mene läpi, syksyllä alkaa siis kolmas vuosi lukiota. Tuntuu helvetin vaikealta lukea tota ruotsia kun ei ole mitään pohjaa enkä ole tottunut pänttäämään ja opettelemaan ulkoa, kun ei yleensä ole ollut tarvetta. Hirveetä paskaa ja en tiedä mitä helvettiä teen jos nyt lukion päättötodistus jää saamatta, varsinkin kun hinku päästä opiskelemaan olisi kova. Jotain masennuksen kaltaista ja satunnaisia paniikkikohtauksiakin on ollut liikkeellä välillä, mutta tuntuu, että näiden suhteen pahin on jo takana . Jollain terapeutilla olisi ehkä kiva joskus käydä rupattelemassa, kun ei näistä jutuista oikein voi ystäville tai perheelle alkaa puhumaan.
Tää on muuten aika puhdasta offtopiccia mutten viitsi erikseen sinne opiskelutopikkiin kirjotella..
Pakkoruotsi on kyllä paskinta paskaa. Tunnen liian monta ihmistä joilla koko lukio on jäänyt vain tuosta kiinni ja sitten on lopetettu. Ota ihmeessä yksityistunteja tuota varten ja hoida se lukio hammastapurren läpi. Kouluterkkarilta vielä lähete psykiatrille, niin saa sen kuupan kans takaisin kuntoon.