Helppohan meidän sukupolven on vitsailla sodista ja lamoista. Paskaa läppää silti. Hyvinvoinnin mukana prioriteetit tietenkin lähtee joskus lapasesta, mutta se on väistämätöntä. Mitä enemmän mennään kohti yksilökulttuuria ja kovempia vaatimuksia työntekijöille, sitä useampi syrjäytyy. tämä on yhteiskunnan ongelma ei yksittäisten "loisien" vika.

Niin, jos nyt ei kuitenkaan niin. Työ on juuri se mikä pitää monesti ihmisen yhteiskunnassa kiinni. Ennen oli "hieman" kovemmat vaatimukset työelämässä kuin nykyään, silti syrjäytyminen tuntuu olevan enemmänkin nykymaailman ongelma.

Suomessa sairaanhoitajat saavat juuri sellaista palkkaa kuin ansaitsevatkin. Jos se työ olisi suomessa arvokkaampaa siitä maksettaisiin vielä suurempi korvaus. Kysyntä ja tarjonta luovat työlle hinnan. Opetelkaa hieman teoriaa. Sinne ei edelleenkään ole pakko mennä, aina voi mennä sinne mistä maksetaan enemmän. Tunnen useita sairaanhoitajia ja kaikki ovat ihan tyytyväisiä työhönsä. Palkasta toki kuuluu valittaa suomessa. Verotus(loiset jotka korottavat veroa) on toki syynä siihen miksi ei enempää jää käteen.

Siis voitko muka väittää, ettei nykyään olisi kovempia vaatimuksia työelämässä, kuin ennen, jolloin työtahti oli monta kertaa hitaampaa ja stressittömämpää, ja töitä saatiin paljon helpommi, koska koulutuksesta ja työkokemuksesta ei oltu niin nihkeitä. Ja tahti vain kiihtyy koko ajan ja kilpailu lisääntyy. Nykyään saa tehdä enemmän töitä palkkansa eteen verrattuna vaikka 80-lukuun, ainakin julkisella sektorilla.

Tarjoa sitä mitä työnantaja tarvitsee, äläkä luule että koulutus olisi joku oikotie onneen. Yhteiskunta ja riskin ottavat yritykset eivät ole mitään velkaa sinulle.

Jokainen johtaja on ansainnut palkkansa. Alaiset aina kritisoivat kovia palkkoja, mutta saa sinne johtajaksi yrittää mennä jos on kompetenssia(perusta oma yritys ja tadaa olet TJ). Kummasti ne halut karisee, kun itse pääsee esimieheksi(kokemusta on). On nimittäin hieman rankempaa, kuin olla vain suorittavaa porrasta. Ne paineet ja työmäärä on moninkertaiset perusjantteriin verrattuna ja palkka ei ikinä korvaa sitä vapaa-ajan menetystä ja työmäärää, vaikka se alhaalta päin voisi siltä näyttää. Tunnen tässäkin tapauksessa pari isoa johtajaa, jotka ovat vapaaehtoisesti alentaneet itsensä takaisin asiantuntijoiksi, koska TJ:n hommat ovat sellaista paskaa, että hyvin harva sitä pitkään kestää.

Ilman YT-neuvotteluita ei olisi mitään yrityksiä, koska ne olisivat konkurssissa. Ei ole kovinkaan tehokasta pitää työvoimaa joka ei tuota lisäarvoa yritykselle. Yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa, ihan vapaasti saa itse ottaa sitä riskiä ja perustaa niitä omia yrityksiä. Ei tarvitse ulista sitten YT-neuvotteluista ja voi itse palkata vaikka koko suomen ja kaikki suomen huippuosaajat.

Melkein toivoisin suurta lamaa ja pitkää sotaa, jotta ihmisten pilvilinnat romahtaisivat ja realiteetit astuisivat kuvaan.

Joo onhan tuo täysin totta, että yhteiskunta vaatii kokoajan yksilöltä enemmän. Koulutusta vaaditaan enemmän samalla kuin työolosuhteet huononevat. Pahin ongelma noissa työolosuhteissa on juurikin tuo pätkätöiden lisääminen ja määräaikaissopimusten peräkkäinen käyttö. Koitapa siinä sitten hoidella vuoden määräaikaista vuokra-asuntoa tai sitoutua mihinkään muuhunkaan menoerään.

Itse työt ovat fyysisesti helppoja ja toimiston lämmössä on mukava painaa menemään, mutta ihmisiltä vaaditaa henkisesti todella paljon. Itsellä on monta kaveria maisterin tutkinnolla, jotka ovat olleet henkisesti aivan piipussa jo vuoden jälkeen. Töitä ei tehdä ainoastaan toimistolla vaan myös vapaa-ajalla himassa. Kova kilpailu takaa sen, että jaksavaa kollia löytyy aina tilalle jos edellinen hyytyy. Kovin mukavaa tämä ei ole työntekijälle.

Mielestäni aika absurdia ottaa noin sinisilmäisesti työnantajat jonain hyväntekijänä. Ihan kuin varaa ei olisi kritiikkin, vaikka jossain muualla maailmassa meneekin huonommin. Varmaan paskin argumentti ikinä. Tottakai pitää olla varaa neuvotella ja parantaa oloja. Totalitarismi ei ole niinkään mieluisa vaihtoehto.

Myös termi yhteiskuntavastuu tuntuu olevan aika vieras monelle tässä ketjussa. Tämähän on yritykselle myös imagotekijä ja kaupallisestikin hyödyllinen.

Vapaassa kapitalismissa juuri pystytään neuvottelemaan ja parantamaan oloja, kun saadaan sopia työpaikkakohtaisesti palkat jne, mutta suomessa AY-liike vääntää kaikille samat sopimukset tämä näkyy siinä, että näiltä aloilta ihmiset lentää pihalle laman tullessa ja niiltä aloilta joissa AY-soppareita ei ole miehet ja naiset saavat varmemmin pitää paikkansa.

Suosittelen tutustumaan aiheesta tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin.

Yhteiskuntavastuusta olen käynyt varmasti 20op:n verran kursseja ja voin vain todeta saman mitä wikipediassa asiasta sanotaan(tämän saman on todennut myös useampi lehtori):

"Kapein näkemys yritysten yhteiskuntavastuusta on poimittu suoraan osakeyhtiölaista, jossa todetaan: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”.[1] Tulkinnaksi yritysten yhteiskuntavastuun rajoista lakiteksti levisi, kun Sammon johtaja Björn Wahlroos siteerasi lakia julkisesti todeten pykälänpuolikkaan kiteyttävän kaiken sen, mitä yhtiöiltä edellytetään. "

Ei yrityksellä ole muuta yhteiskuntavastuuta. Kaikki yhteiskuntavastuujutut ovat vain oman kilven kiillottamista ja markkinointia.

Tämähän se onkin. Koulutuksella ei välttämättä tee käytännössä tee mitään. Eikä koulutuksella voi tarjota sitä mitä työnantaja tarvitsee. Onko tämä siis opiskelija vika? Ei todellakaan. Opiskelulaitoksen tarkoitus on antaa koulutus ammattiin että pystyt työskentelemään ammatin vaatimalla tasolla. Tällä hetkellä useassa tapauksessa se ei ole sitä. Ja kyse ei ole siitä että mennään rimaa hipoen läpi. Vaikka tutkinnon hoitaisi kunnialla, se ei työnantajaa kiinnosta. Jos koulutus ei ole sitä mitä työnantaja haluaa, koko koulutuksen tarkoitus katoaa.

Totta kai TJ on valinta ja saavutus ja eivät nekään peikaloitaan pitkin päivää pyörittele. Mutta silti ero on mieletön. Ajatellaan että tuo keskon TJ tekee 18h/pv ja 6pv/vko. Tästä tulee 432h kuukaudessa (4vko). Vuosipalkka oli 1,2 miljoonaa euroa, eli kuukaudessa 100 000€. Tästä saadaan tunti palkaksi n. 230€. Siis tuntipalkka. Luku on aivan mieletön vaikka työ olisikin vaativaa. Ja kun ajatellaan että tuo 1,2milj. ei ole todellakaan se vuoren huippu, ei palkassa eikä siinä kuinka paljon todellisuudessa saadaan firmalta, liikutaan aivan järjettömissä luvuissa.

Kansanedustajien työehdot ja palkat ovat tarpeeksi hyvät. Kyseessä on kuitenkin julkisin varoin rahoitettava kutsumustyö eikä siihen työhön rahan perässä pitäisi haluta, tai en itse ainakaan haluaisi. Varsinkin jos on ollut menestyvä yrittäjä tai liikemies, niin ei sen rahan pitäisi enää olla ongelma.

Toisaalta jos TJ:n päätökset tuottavat vaikka 50% nousun yrityksen arvossa, niin kyllähän siitä sopii maksaa. Edelleenkin jos kantaa riskin, niin kerää tuoton(jos tulee dunkkuun, niin työ lähtee alta). Monesti käy myös niin, että firma menee konkkaan ja niskaan pamahtaa elämänmittaiset velat. Ei silloin työntekijä tule avuksi.

TJ:ksi ei myöskään voida nostaa ihan ketä tahansa heppua, vaan hyvin hyvin harvalla riittää pätevyys siihen hommaan. Siksikään niitä palkkoja ei voida suoraan vertailla. Olisi myös melko tyhmää jos omistaja ei saisi päättää kenet hän palkkaa pomoksi ja mihin hintaan.

Nuo johtajien palkat ovat vähän kaksipiippuinen asia...toisaalta ymmärrän että heille pitää maksaa enemmän, koska se homma on oikeasti haastavaa. Mutta toisaalta arvostan myös niitä johtajia jotka johtavat esimerkillään. Aina silloin tällöin kuulee tapauksista, joissa TJ tms, pomo pudottaa ensiksi omaa palkkaansa, ennenkuin käydään työntekijöiden kimppuun.

Jossain tapauksissa johtajien, tai vastaavien palkkoja pitäisi oikestaan korottaa, esimerkkinä kansanedustajien palkat. Jos sieltä saisi yritysmaailman rahoja, se voisi mahdollisesti kiinnostaa myös yritysmaailman henkilöitä, joilla olisi jopa mahdollisuuksia johtaa tätä maata. Nyt ne palkat houkuttelevat lähinnä kaikenmaailman Jaana Pelkosia.

Niin, jos nyt ei kuitenkaan niin. Työ on juuri se mikä pitää monesti ihmisen yhteiskunnassa kiinni. Ennen oli "hieman" kovemmat vaatimukset työelämässä kuin nykyään, silti syrjäytyminen tuntuu olevan enemmänkin nykymaailman ongelma.

Töissä käyvä puolisokin on pois laskettu vaihtoehto.

Et siis anna puolisosi tehdä töitä?

Keväällä on muutto edessä jokatapauksessa, joten se on takaraja sluibailulle.

Jotkut kutsuu oravanpyöräksi, ite tulisin varmaan hulluksi ilman töitä. Sitä ehtii harrastaa hyvin töiden ohellakin.

Tuntuu että töiden ohella ei ehdi harrastamaan edes murto-osaa mitä haluaisi. Kun joskus viiden aikoihin saapuu iltapäivällä kotiin, tekee siinä ruokaa ja syö, niin kello on jo yli kuusi. Sen jälkeen on yleensä sen verran väsynyt että tunti menee pelkästään sohvalla istuessa ja telkkaria katsoessa, jonka jälkeen on hyvin mahdollista että pitää tehdä jotain arkiaskareita, kuten vähän siivoilla, käydä kaupassa ja muuta turhaa. Ja kyllähän sitä pitäisi vissiin perheenkin kanssa välillä viettää aikaa...

Sitten kiinnostaisi pelata muutamaa peliä, käydä salilla tai pelaamassa sählyä. Lenkilläkin kiinnostaisi käydä tai kesäisin kalastamassa. Valo- ja videokuvaus kiinnostaa, mutta koskaan ei ehdi kunnolla lähteä mihinkään kuvailemaan, saati sitten jälkeenpäin editoida niistä mitään järkevää. Haluaisin matkustella kaikenlaisiin mielenkiintoisin paikkoihin maapalolla, olla kavereiden kanssa enemmän jne.

Aika ei todellakaan riitä mihinkään jos käy töissä kaikki päivät ja olen aivan varma ettei lomalla  tule aika käymään pitkäksi ihan heti.

Mutta eikö maailma pidemmälti pyöri näin, oli sitä oravanpyörää tai ei? Jos ei ole oravanpyörässä, niin tarvii sitä kuitenkin syödä ja katsoa että muut perheessä syö. Eli jos et käy töissä ja maksa palveluista (talosta, ruuasta, jne.) silloin teet ne itse, joka vie taas oman osansa ajasta. Tietty aina vähemmälläkin pärjää. Mutta juuri kamerat, editointi vehkeet, pelit, matkustelu jne. on sitä "ylimääräistä" joka usein vaatii siihen oravanpyörään hyppäämisen.

Huonoin vaihtoehtohan olisi että vaikka tekisi töitä, niin rahat eivät riitä kuin juuri juuri pakollisiin menoihin - Mikä ei ole lainkaan harvinaista nykyään, kun kaikki on niin kallista ja monissa töissä tehdään hommia lähes orjapalkalla.  Mieluummin persaukinen työtön ja ei ostele mitään, kuin että raataa kuin hullu, eikä silti pysty ostelemaan mitään.

kaksion vuokrat pyörii 1000€/kk paikkeilla

Tärkeintä: että ei joku aamu herää ja huomaa olevansa vanha paska, joka ei ikinä uskaltanut, yrittänyt, kärsinyt ja voittanut. Veti vaan kaiken mahdollisimman turvallisesti, mauttomasti ja hajuttomasti. Ei ikinä sanonut muille vastaan, eikä jättänyt omaa merkkiään maailmaan ja muihin ihmisiin.

Tärkeintä: että ei joku aamu herää ja huomaa olevansa vanha paska, joka ei ikinä uskaltanut, yrittänyt, kärsinyt ja voittanut. Veti vaan kaiken mahdollisimman turvallisesti, mauttomasti ja hajuttomasti. Ei ikinä sanonut muille vastaan, eikä jättänyt omaa merkkiään maailmaan ja muihin ihmisiin.

Toinen filosofia mitä olen koittanut toteuttaa on ettei tulisi koskaan harmiteltua, päiviteltyä taikka voivoteltua sitä kun ei ole lahjakas jossakin asiassa. Ennemmin ottaa itseään niskasta kiinni ja harjoittelee.