Re: Yleinen vitutusketju
« Vastaus #1084 : 17.09.2012 20:59 »
Sharkie
Valikoiva pelaaja.
Moderaattori
Viestejä: 3 175
Basaaripisteet: 5
Nyt kun olen vielä vähentänyt töiden tekemisen murto-osaan, niin tuntuu että aikaa pelaamiselle ja muille harrastuksille jää enemmän kuin tarpeeksi. En varmaan ikinä ole pelannut yhtä paljon pelejä läpi kuin viime aikoina ja kaiken lisäksi pelaaminen on taas nautintoa, mikä tuntuu hyvältä.
Vastaavilla laineilla seilaan itsekin. Jossain vaiheessa meni monta vuotta, että pelasin ainoat pelini DS:llä reissussa, ja kaikki muu pelaaminen oli täysin paitsiossa. Kiinnostavia pelejä tavallaan oli, ja välillä joihinkin tarjouksiin oli myös tartuttava, mutta harva peli nappasi oikeasti yhtään, ja moni jäi kesken. Mikä sitten jostain syystä ahdisti sekin. Tästähän blogahdin myös laudalla aikoinaan.
Nyt parin viime vuoden ajan kaikenlainen pelaaminen on kokenut renesanssin, ja nautin peleistä todella paljon. Ihan hirveän monta pidempää peliä en vuoteen ehdi läpäistä, ja indie- sekä kannettavat pelit kattavat edelleenkin suuren osan peliarjestani, mutta on nimenomaan tärkeää, että tämä fakta on mulle okei. Ei ole mitään tarvetta pelata pelejä velvollisuudentunnosta, ja kun asenteena ei ole "pakko pelata", tulee hassua kyllä pelattua enemmän kuin paineistuksen alla tulisi. On kiva huomata, että PS3:a avatessa melkein mieluummin livautan sisään pelin kuin leffan. Mä saatan jopa herätä aamulla vähän aiemmin jotta ehtisin fiilistellä hetken Bättistä tai Bastionia ennen päivän virallisempia hommia. Moista en ole harrastanut sitten lapsuuteni - eli viimeksi PS2:n alkutaipaleella.
Syitä saattaa olla monia. Uudelleen asennoituminen on varmasti yksi ja veikkaan myös, että rohkeasta uusien genrejen kokeilusta on kans irronnut virtaa. Aika pitkään olen pysytellyt turvallisissa pelityypeissä siksi, että "näistähän mä tykkään". Tottakai lemppari on edelleen lemppari, mutta esimerkiksi shmuppi- ja rope-tyyppisiin peleihin on tullut tutustuttua ja helmiähän sieltä on löytynyt. Näitä en pelannut aiemmin oikeastaan ollenkaan. Kolmas kova sana on ehdottomasti ollut SNESin hankinta - ja aiemmin taloon hommattu NES. Sekä tuttuja lapsuuden klassikoita että missattuja laatutapauksia pelatessa ovat ylimääräiset krumeluurit vähissä ja kaikessa keskitytään olennaiseen. On todella helppo muistaa, miksi videopelaamiseen aikanaan rakastui, ja tämän muistutuksen myötä myös uusista peleistä on helpompi löytää niitä samoja elementtejä. Näkee ikään kuin metsän puilta.
"Why don't you glue yourself to the television set, completely ignore me, and play Nintendo until you're too tired to make love?"
tallennettu
Vs: Yleinen vitutusketju
« Vastaus #1087 : 17.09.2012 22:36 »
Vin
Jäsen
Viestejä: 1 340
Basaaripisteet: 1
Pidän kyllä pelaamisesta edelleenkin hyvän pelin sattuessa kohdalle, mutta muuten innostus on vähän jäänyt. Viimeisin peli minkä olen ostanut, on Max Payne 3 keväältä, sen jälkeen on tullut pelailtua vain hyllyssä lojuneita pelejä, kuten L.A:Noire, joka jäi julkaisun aikoihin läpäisemättä. Hyvä peli, kannatti pelata.
Muutaman pelin kanssa olen koettanut tuota pakolla läpi pelaamista, "kun ne kerran on ostanutkin", mutta innostus ei vaan ole riittänyt. Deus Ex HR ja God of War Collection esmers.
Sitä on tullut homehduttua jo liian pitkään neljän seinän sisällä niin enää ei vaan tahtoisi istua netin/pelien äärellä samaan tahtiin kuin ennen. Aikaa kyllä olisi, kolmepäiväinen työviikko toistaiseksi, tosin olen alkanut etsimään uutta duunia kun rupeaa käymään aika pitkäksi. Ärsyttää kun ei keksi muuta sisältöä arkeensa kuin työnteon. Ei osaa ottaa mitään harrastuksia tms.
Pelaajalauta-->Formulalauta-->Pakkotoistolauta-->Uhkapelilauta-->Turvapaikkalauta-->Hautalauta--> Deadzonelauta-->???
tallennettu
Vs: Yleinen vitutusketju
« Vastaus #1092 : 18.09.2012 10:45 »
JayeizH
Kiistely on turhaa mutta hauskaa
Jäsen
Viestejä: 4 711
Basaaripisteet: 2
Suomalainen "pakko painaa töitä tai en ole mitään" -ajatus on vaan kaikkien mielessä niin syvällä etteivät ihmiset osaa enää nauttia vapaa-ajastaan kunnolla.
Itselläni ei ole ollut ikinä tätä ongelmaa. Moni puhuu että vaikka voisi, niin ei olisi ilman töitä, pää ei kestäisi. Minulla ei ole ikinä ollut tätä ongelmaa. Monet myös kammoavat sohvaa. Minulla ei ole sitäkään ongelmaa. Se että voi vaan olla tekemättä mitään ja vaikka katsoa frendien uusintoja tai jotain typerää elokuvaa (vaikka koko päivän), ei ole minulle mitenkään vaivalloista. Ei ole ikinä ollut. Lunkisti oleminen on kivaa.
Mutta yksi asia ajaa minua eteenpäin: "pakko painaa töitä tai ei ole rahaa". En ole ikinä saanut työstä sellaista tyydytystä mistä monet puhuu. Tämän vuoksi myös mielestäni lausahdus "raha ei tuo onnea" on lievästi lyhyt näköinen. Tietenkään on jotain asioita joiden ohi raha ei mene, kuten terveys. Mutta jumalauta jos saisi 10milj. euroa tilille olisin aivan saatanan onnellinen. Ja tulisi elämästä sen verran helpompaa ja parempi laatuista, että en todellakaan jaksa uskoa että ihan heti tuntuisi tyhjältä.
Mitä tähän aikaisempaan pelikeskusteluun tulee, niin itseäni ajaa eteenpäin usein juoni. Vaikka se olisi huonokin. Haluan tietää kuinka tarina päättyy, vaikka sen osaisi arvata. Tässäkään en saa mitään tyydytystä siitä että voin pistää thorpyja tai achievementseja riviin omaan profiiliin. Aivan sama. Mutta se juoni, se ajaa eteen päin. Tämän huono puoli on se että pelistä tulee ihan konkreettisesti suoritusta. Pelaan eteenpäin koska haluan tietää jotain, en siksi että nauttisin itse pelaamisesta. Hyvissä peleissä tosin nämä tukee toisiaan ja tällöin tulee etsittyä paljon sälääkin ja suoritettua sivutehtäviä tms. Mutta nämä ovat harvinaisia. Joten lopulta touhu meneekin siihen että sinulla on pelejä jonossa, koska taistelet sen yhden pelin kanssa josta ei osaa päästää irti.
Tosin Darkstalkers 2:n kanssa ei ehkä ole kyse tästä. Tietty osin kyllä, koska pelejä on oikeasti jonossa vaikka minkä verran. Mutta pääasiassa kyse on siitä että aika ei vain tunnu riittävän nykyään. Eilen illalla suunnittelin jo päivällä (ylempänä olevan vuodatuksen jälkeen) että tänään teen sitä aikaa ja pelaan illalla/yöllä. Suunnittelin että pääsisin 21:30 - 22:00 aikaan pelaamaan ja pelaisin 01:00 asti. Sain Halon tulille 23:30 jälkeen 
Vähän *itutti. Mutta pelasin about sinne 01:00 asti.
Mutta tämä tuo jälleen uuden kysymyksen ja lopulta vitutuksen. Darkstalkers 2:n "kehutaan" olevan helposti 20h pitkä, todennäköisesti selvästi pidempi. Jaksanko oikeasti edes pelata peliä läpi jos saan pelattua peliä alle 2h per päivä? Ja siis joka päivä en kuitenkaan pysty pelaamaan.
Ja siis ongelmathan poistuisi jos saisi sen 10milj. Olisi aikaa pelata, aikaa hoitaa kakaraa, joskus jopa tehdä kotitöitäkin ja katsoa leffan silloin tällöin. Ja olisi vielä rahaa ostaa sitä millä pelaisi, millä hoitaisi kakaraa, millä tekisi kotitöitä ja millä katsoisi elokuvia ja mitä elokuvia katsoisi. Raha voi tehdä onnelliseksi. Ja ennen kaikkea se vituttaa kun sitä ei ole.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Yleinen vitutusketju
« Vastaus #1097 : 18.09.2012 15:21 »
Turpo
Jäsen
Viestejä: 78
Basaaripisteet: 0
Raha ei tee onnelliseksi, vaan se, mitä sillä ostaa. Eräät tutkimukset korostaa sitä, että rahalla ei kannata ostaa tavaroita, jos haluaa olla onnellinen. Sen sijaan se kannattaisi sijoitaa erilaisiin kokemuksiin, jotka tuovat sinulle lisää onnellisuutta.
Ajattele nyt tilannetta, jossa olet laittanut rahasi joihinkin festarilippuihin kavereittesi kanssa. Festariviikonloppu on luultavasti ikimuistoinen kokemus ja sitä voidaankin hymyissä suin muistella kavereitten kanssa vielä pitkään reissun jälkeenkin. Jos sen sijaan olisit laittanut rahasi pelaamiseen, olisiko se antanut sinulle yhtä paljon hyviä muistoja/kokemuksia kuin yksi vaivainen festariviikonloppu. Epäilen vahvasti, että vastaus on ei.
Itsellänikin on se vaan ongelma, että sitä on kovin vaikeata lähteä kokeilemaan jotain uutta. Se on liian helppo jäädä koneelle nysväilee, kun samaa aikaa kokonainen maailma odottaa ulkopuolella ottajaansa. Sitä pitäisi vaan lähteä rohkeasti lähtee omalta mukavuusalueelta pois ja hankkia niitä uusia kokemuksia. Mitä järkeä siinä olisi, että täytyisi elää koko elämänsä samaa muottia käyttäen. Maailmassa on varmasti paljon erilaisia asioita, mistä voisi innostua, kunhan tulisi rohjettua kokeilemaan.
Sitä pitäisi ehkä muodostaa joku lista asioista, mitä haluaisi toteuttaa elämässään ja alkaa sitten toteuttaa sitä listaa pikku hiljaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parhaimmat asiat tapahtuu kuitenkin ihan spontaanisesti. Pitää vaan rohjeta mukaan silloin, kun siihen tulee tilaisuus.
"Life is too short to remove USB safely"
tallennettu
Aihe: Yleinen vitutusketju
